Tuttavalliset karhut ovat turvallisuusriski

Teksti: Tiina Saario-Kuikko  Valokuvat: Ilpo Kojola ja Canva  16.09.2022
Karhukannan tulevaisuutta on Ilpo Kojolan mukaan vaikea ennustaa, sillä yksilömäärän kehitykseen vaikuttaa mm. Venäjältä saapuva tulomuutto. Karhujen kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään säilyttämään niiden suojelutaso suotuisana ja ihmisarkana.
Karhukannan tulevaisuutta on Ilpo Kojolan mukaan vaikea ennustaa, sillä yksilömäärän kehitykseen vaikuttaa mm. Venäjältä saapuva tulomuutto. Karhujen kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään säilyttämään niiden suojelutaso suotuisana ja ihmisarkana.
Karhujen kannanhoidollinen metsästys on onnistunutta, kun se kohdistuu tiheimmille karhualueille kantaa vaarantamatta ja niiden aiheuttamat vahingot saadaan pysymään mahdollisimman pieninä. Näin toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Hänen asiantuntemusaluettaan ovat suurpetojen kannanseuranta, suurpetojen ekologia ja niiden aiheuttamat haasteet.

Suurpetojen metsästys on herättänyt keskustelua julkisuudessa. Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä on väännetty peistä jo pidempään, ja nyt myös karhut ovat nousseet yhä useammin otsikoihin. Kannanhoidollinen metsästys on kuitenkin tärkeää eläinkunnan monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja eläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi riistakantoja vaarantamatta.

Karhujen kohdalla tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että niiden tiheys säilyisi tasolla, josta aiheutuvat vahingot pysyisivät ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle hyväksyttävinä.

 

Kannanhoitoa vahinkojen minimoimiseksi

– Alueellisessa painotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi karhukantojen myös ihmisasutuksen tiheys ja elinkeinot, jotta vahingot voidaan saada pysymään mahdollisimman pieninä, Kojola sanoo.  

– Karhuja on ollut tuoreimmissa kanta-arvioissa runsaat 2000 yksilöä maassamme. Kannan tulevaisuutta on hankala ennustaa, sillä yksilömäärän kehitykseen vaikuttaa mm. Venäjältä saapuva tulomuutto. Sen voimakkuutta on vaikea ennakoida, hän arvioi
.

LUKE kehittää parhaillaan karhun kannanseurannan menetelmää. Siinä testataan, kuinka DNA-analyysit soveltuvat karhukannan arviointiin nykyisen pentuehavaintoihin perustuvan menetelmän rinnalla. DNA:ta kerätään otsojen ulosteista niiden hereillä oloaikana kahden vuoden ajan.

– DNA-analyyseilla saadaan rinnakkaisaineisto petoyhdyshenkilöiden kirjaamille havainnoille. Näytteitä kerätään parhaillaan, Kojola kertoo.


 

Kannanhoidollinen metsästys lisää karhun ihmisarkuutta

Karhujen kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään säilyttämään niiden suojelutaso suotuisana ja otso ihmisarkana.

– Yleisesti ottaen karhu on ihmisarka, mutta pelotonta suhtautumista ilmenee esimerkiksi ruokintapaikoilla, Kojola muistuttaa.

Mitä pahimmillaan voisi tapahtua, jos karhujen määrää ei säädeltäisi kannanhoidollisista syistä?

– Jos karhuja ei lainkaan metsästettäisi, niiden aiheuttaminen vahinkojen riski kasvaisi entisestään. Useamman karhusukupolven saatossa karhujen suhtautumisessa ihmiseen ja ihmistoimintoihin tapahtuisi todennäköisesti ei-toivottu muutos. Tuttavallisiin karhuihin liittyy myös turvallisuusriski, Kojola sanoo.

Info
Jos kuitenkin kohtaat karhun odottamatta, niin osaatko toimia oikein?

– Kun kohtaat yllättäen karhun, poistu rauhallisesti paikalta, Kojola neuvoo.

  • Peräänny.
  • Älä juokse äläkä käännä karhulle selkääsi.
  • Juttele karhulle.
  • Vasta viimeinen keino karhun hyökätessä on heittäytyä maahan.