Kuuntele Jahti-ilta -podcast
Vesilintujen laskenta palvelee linnuston ja ympäristön seurantaa sekä kantojen järkevää verotusta ja riistanhoitoa. Mukana laskennassa oli jälleen myös Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius ja haastattelijana on Jyrki Puupponen.
Rehevällä järvellä lintulajeja runsaasti
Laskentavälineinä toimivat kynä, muistivihko ja kiikari tai kaukoputki. Tulokset siirretään lomakkeelle ja lähetetään paperisena tai sähköisesti Luonnontieteelliselle keskusmuseolle.
− Kannoin korteni kekoon osallistumalla laskentaan Janakkalassa, Simenius kertoo.
− Keli ei ollut laskennalle paras mahdollinen, joskin kohtuullinen.
− Laskentaviikolla kylmä ilmanala yöpakkasineen vaati lämmintä vaatetusta. Aamuvarhainen lähtö ja laskenta takasivat parhaan tuloksen. Rehevällä järvellä lintuja ja lintulajeja riitti näkösällä aamuviiden jälkeen runsaasti, tiivistää Simenius.
Lajien kirjo ilostuttaa
− Runsaiden lajien edustajiin, kuten sinisorsaan ja telkkään törmäsin nopeasti, mutta sattuivat kiikariin harvalukuiset nokikana ja härkälintukin.
− Sinisorsanaaraat olivat jo pitkälti pesimässä, kuten kanadanhanhikin. Yllättäen järvellä kohtasin merihanhiparinkin, liekö matkalla merihanhi-istutuksen synnyinseudulle vai luontaisen leviämisen tuloksena asettumassa järvelle, Simenius iloitsee.
− Aluksi tavi, haapana ja tukkasotka olivat kadoksissa, mutta järven tyyneltä puolelta niitä löytyikin sitten senkin edestä, mitä ilmeisimmin osa edelleen muuttavina parvina. Lokit, uikut ja koskelot rikastuttivat lajilistaa, ja liitelipä järven pintaa hipoen tusina haarapääskyjäkin.
− Toivottavasti kesä seuraa perässä, sillä vielä kotiin ajaessa lumikuuro tuhri tuulilasin, Simenius naurahtaa.
Lisätietoa laskentojen ohjeista ja paikoista luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
1) Suunnittele yhdestä tai useammasta pisteestä koostuva laskentareitti, jossa pisteistä katsottavat havainnointisektorit eivät mene päällekkäin.
2) Kysy linnustonseurannalta (linnustonseuranta (at) luomus.fi) , meneekö reittisi päällekkäin jo olemassa olevien aktiivireittien kanssa.
3) Mitä helppokulkuisemman reitin suunnittelet, sitä varmemmin tulet sen kiertämään vastaisuudessakin. Esimerkiksi teiden läheisyydessä olevat lintutornit tai vesistöjen näköalakalliot ovat oivia paikkoja. Huomioi myös valaistusolosuhteet (vältä vastavaloa valitsemalla eteläinen tai itäinen laskentapaikka).
4) Laskentakertoja on kohteilla kaksi keväässä, ja ajoitus kannattaa suunnitella kevään etenemisen mukaan. Suositeltavat laskenta-ajat näet yltä.
5) Laskenta-aika on aamu tai aamupäivä. Kirjaa aloitus- ja lopetusaika muistiin.
6) Ota mukaan ainakin havaintovihko, (lyijy)kynä, kello ja kiikari. Kaukoputki on tarpeellinen isommilla kohteilla ja uusilla kohteilla karttakopio auttaa laskentasektoreiden hahmottamisessa.
7) Käy kohde rauhallisesti läpi. Kohteen koosta ja lintumäärästä riippuen tähän voi mennä parista minuutista yli tuntiin. Useimmilla kohteilla laskenta kestää alle puoli tuntia. Toista laskenta mahdollisimman samalla tavalla seuraavalla kerralla.
8) Kirjaa vesilintuhavainnot parvikohtaisesti, esimerkiksi: sinisorsa 1/1, 2/1, 1/, 3/2 telkkä 1/1, 2/, 1/ Vesilintujen lisäksi suositellaan laskettavaksi rantakanat, kahlaajat, lokkilinnut ja kerttuset sekä pajusirkku.
9) Määritä laskentakohteen elinympäristö (jaottelu kahdeksaan luokkaan tarkemmin ohjeissa: http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/ohjeet.htm).
10) Laskennan jälkeen maastolomakkeen tiedot puretaan Excel-pohjaiseen tai paperiselle koontilomakkeelle ja lähetä tiedosto linnustonseurantaan.
