Vesilinnut ovat Euroopan kansainvälisintä riistaa – Suomella tärkeä tehtävä poikastuotantoalueena

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle kertoo riistalintujen ahdingosta

Lue lisää englanniksi: Kansainvälinen vesilintupäivä

Metsästettävät vesilinnut ovat Suomen kansainvälisintä riistaa. Euroopan mittakaavassa Suomi on merkittävä lisääntymisalue. Suomen alueella pesivistä lintulajeista yli sata käyttää jossain vaiheessa ranta- ja vesialueita elinympäristöinään. 

Vesielinympäristöistä erityisesti luontaiset kosteikot ja matalat vesistöt ovat huvenneet. Samalla on kadonnut suuri määrä tärkeitä vesilintujen elinympäristöjä. Muutos elinympäristöissä on vaikuttanut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vesilintukantoihin, joista herkimmät lajit ovat taantuneet nopeimmin.

Suomessa panostetaan tällä hetkellä historiallisen paljon pintavesiin ja niiden elinympäristöjen hoitotoimiin.

Metsästäjät kantavat vastuunsa vesilintujen paremmista oloista

Metsästäjäkunnalle tutuksi tullut SOTKA -hankekokonaisuus on Maa- ja metsätaloisministeriön rahoittama. Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi toteuttavat Levähdysalueverkosto -hankkeessa toimia, joilla parannetaan muuttoon valmistautuvien vesilintujen oloja Suomessa.

Levähdysaluehankkeen kautta voi esimerkiksi tilata alueelleen suunnatun vesilintukoulutuksen, jossa välitetään tietoa kantojen hoitokäytännöistä yleensä sekä tutustutaan uuteen riistanhoitotapaan, häiriövapaisiin vesilintujen levähdysalueisiin.

Levähdysalueverkostoa rakennetaan alueen omistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden vapaaehtoisuuteen perustuen. Häiriövapaiden vesilintukohteiden tarkoituksena on viivästyttää riistavesilintujen muuttoa. Mitä pidempään vesilinnut voivat tankata ravintoa ja viimeistellä höyhenpukuaan lähellä suomalaisia lisääntymisalueitaan, sitä varmemmin ne palaavat hyväkuntoisina lisääntymään kotoalueilleen.

SOTKA -hankkeet ovat osa paljon laajempaa Helmi -ohjelmaa, jota hallinnoi Ympäristöministeriö. Helmi -ohjelman raamit on piirretty vuoteen 2030 saakka. Toiminnan keskiössä on vaikuttavuudeltaan laajat elinympäristöhankkeet, joilla kunnostetaan ja hoidetaan mm. tärkeitä vesilintualueita.

Vesilintuja uhkaavat elinympäristöjen muutokset

Suomessa pesivien vesilintujen suurimmat uhkat liittyvät elinympäristöjen muutoksiin. Merkittävä osa muutoksista liittyvät kuormittavien maankäyttötapojen haitallisiin seurauksiin.

Vieraspedot, minkki ja supikoira, ovat myös merkittävä elinympäristöjä taannuttavat seikka. Ranta- ja kosteikkoalueet sopivat Suomen luontoon kuulumattomille vieraspedoille ravintokohteiksi valitettavan hyvin.

Runsaan puolen vuosisadan aikana minkit ja supikoirat ovat levinneet laajoille alueille ja niiden yksilömäärät ovat paikoin korkeita. Predaation vaikutusten vähentämiseksi onkin viime vuosina panostettua hanketyön kautta ja vapaaehtoisuuteen perustuvan luonnonhoitotyön vaikutukset lintukohteilla ovat lupaavia.  

Lue myös: Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja

Koska vesilinnut ovat kansainvälistä riistaa, tehdään kantojen hoidon parissa kansainvälistä yhteistyötä muuttoreitin varrella. Euroopassa toimiva Waterfowlers Network on eurooppalainen metsästysjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on parantaa lintujen ja erityisesti vesilintujen elinympäristöjä sekä tehostaa tiedonkeruuta. 

Rakennetut pesät elinehtona sorsakannan ylläpidolle

Sorsien putkipesä eli pesätuubi tai pesäkori on heinällä tai vastaavalla kuivikkeella täytetty, verkosta pyöritetty ontto rulla, joka asennetaan jalan päälle kosteikkojen ja rantojen tuntumaan. Tavoitteena on houkutella sorsaemot pesimään tuubeihin.

Putkipesät ovat kustannustehokkain keino lisätä paikallisia vesilintukantoja. Erityisesti sinisorsien suosivat putkipesiä, mutta myös muiden vesilintujen kuten tavin, telkän ja nokikanan on huomattu hyötyvän turvallisista pesälaitteista.

Lue lisää: Tee sorsanpesä - auta lintuja

Pesä asennetaan rantaveteen, noin metrin korkeudelle veden pinnasta. Tärkeimmät ominaisuudet ovat pesäpaikan rauhallisuus ja tuulensuoja. Pesän ympäriltä on poistettava kaikki minkille, näädälle ja oraville kiipeämisalustana toimivat risut ja oksat. Myös pesän jalkaan on kiinnitettävä muovi- tai peltiputki nousuesteeksi minkille. Alueen pienpetopyynnistä on pidettävä myös hyvää huolta