Lisää älliä riistantutkimukseen - tekoäly tutkimuksen apurina

Teksti: Kirsi Färm  Valokuvat: Getty Images  16.06.2023
tekoäly tutkimuksen apurina
Riistantutkimus, kuten muukin luonnontutkimus, sisältää digitaalisen aineiston manuaalista ja monotonista toistuvaa prosessointia. Tällaisiin tehtäviin voidaan hyödyntää tekoälyä, jolloin tietokone voi tehdä esimerkiksi eläimen tunnistuksen tai määrän laskemisen tutkijan puolesta.

Tekoäly on tullut meille jäädäkseen. Se on osa nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä, ja sitä käytetään hyväksi myös riistantutkimuksessa.

Digiäly on tehnyt vuosikymmenen aikana ison harppauksen eteenpäin johtuen datamäärän ja laskentakapasiteetin kasvusta.

“Big data” aiheuttaa kuitenkin haasteita aineiston prosessoinnissa sen määrän, tuotantonopeuden ja monimuotoisuuden vuoksi.

Tekoälyn avulla voidaa esimerkiksi tunnistaa lajeja, luokitella eläimen ikää, tai hyödyntää ennustamaan esimerkiksi kohde-eläimen painoa.

Etsittävän ilmiön tai hypoteesin täytyy olla kuitenkin olemassa, sillä muutoin  mitään ei voida löytää. Myös dataa tutkittavasta asiasta on jo oltava olemassa, sillä mikäli esimerkkejä ei ole olemassa, kone ei voi oppia mistään.

Haasteen tekoälylle tuo valtava määrä analysoimatonta dataa. Ihmisten on tehtävä ensin pohjatyö, jotta tekoälyllä on hyödynnettävää materiaalia. Haasteeseen kehitetään kuitenkin ratkaisuja maailmalla.

Lunnonvarakeskuksella on kehitteillä oma tekoälypalvelu, konenäköön perustuva web-sovellus luonnonvaratiedon automaattiseen käsittelyyn.

Yksityiset ihmiset, tutkijat ja yhteisöt auttavat kollektiivisesti parantamaan konenäköä evolutiivisesti paremmaksi ajan kuluessa, joka taas auttaa automaattisessa riistantutkimuksessa.

Artikkeli perustuu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jonne Pohjankukan esitykseen Riistapäivillä 2023.