Ympäristö muuttuu sekä ihmisen toimista, että luonnollisten vaihteluiden vuoksi. Ihmisen aiheuttamia elinympäristön muokkauksia ovat muun muassa maa- ja metsätaloustoimenpiteet, soiden kuivattaminen sekä vesistöjen rehevöityminen.
Luontaisia muutoksia taas voivat olla metsäpalojen, tulivuorten purkausten tai maanjäristysten aiheuttamat paikalliset muutokset. Luontokato on aina paikallista, joten paikalliset toimet myös auttavat. Kato voidaan jopa pysäyttää paikallisesti.
Lintuindikaattori antaa tulosta
Luontokatoa mitataan erilaisin elinympäristöindikaattorein, jossa yhdistetään samaa elinympäristöä suosivien yleisten lajien kannankehitystiedot yhteen.
Yksi mittareista on lintuindikaattori. Linnuista on saatavilla paljon tietoja, sillä jo pelkästään Suomessa on paljon aktiivisia lintuharrastajia. Lintujen uhanalaisuus tunnetaan parhaiten kaikista eläinryhmistä.
Linnut heijastavat hyvin alempien ravintoketjujen muutoksia.
Seurannan ja mittaamisen kriteereinä pidetään eläinkantojen kokoa, kannanmuutoksen nopeutta ja uhanalaisuusarviontia. Uhanalaisuusmittaukset suoritetaan 10 vuoden välein, ja se kattaa linnuista noin kolme sukupolvea.
Luonnontila.fi-sivusto on suomalaisten ympäristöalan tutkimuslaitosten, viranomaistahojen ja kansalaisjärjestöjen yhdessä kehittämä ja ylläpitämä luonnon monimuotoisuuden tilan ja kehityksen tiedonvälitysjärjestelmä. Sen tavoitteena on tuoda ajantasaista tutkimukseen perustuvaa tietoa Suomen luonnossa tapahtuneista muutoksista ja niiden taustalla olevista tekijöistä kaikkien aiheesta kiinnostuneiden ulottuville.
Keskeisin tekijä luontokatoon on elinympäristöjen muuttuminen. Maatalousmaisema yksipuolistuu ja vanhat metsät katoavat. Ilmastonmuutos ja soiden ojitus ajavat linnut ahdinkoon.
Erilaiset eliö- ja eläinlajit vaativat erilaisia metsätyyppejä, esimerkiksi vanhaa metsää. Mitä enemmän tällaisia lajeja on, sitä enemmän niitä myös katoaa vanhojen metsien harvinaistuessa.
Riistalinnut kaipaavat vanhoja metsiä
Metsästäjien suorittamat vapaaehtoiset riistakolmiolaskennat auttavat arvioimaan lintukantojen kehitystä.
Laskennoissa huomattiin, että esimerkiksi pyyn kanta notkahti vuonna 2015. Laskusuhdanteinen kannankehitys oli linjassa myös lintuharrastajien havainnoissa.
Talviset lintutiheydet ovat vanhoissa metsissä kahdeksan kertaa paremmat kuin hakkuuaukeilla.
Pyyn tulevaisuus on positiivinen, mikäli metsät muuttuvat, kuten EU:n biodiversiteettistrategiassa ja ennallistamisasetuksessa on suunniteltu.
Suomessa lintukannat laskeva soisissa maastoissa. Meillä alle 20 % soista on suojeltu, kun taas Virossa ja Latviassa vastaava prosentti on 70. Suojellukaan suot ei välttämättä turvassa ojitukselta.
Ojitus ja maatalouden päästöt vaikuttavat myös vesistöihin. Ravinteet vaikuttavat rehevöitymiseen, joiden vaikutukset vesikasveista yltävät kalojen kautta vesilintuihin.
Lintulajien monipuolisuus pitää yllä monipuolista lintuyhdyskuntaa. Kun esimerkiksi naurulokit häviävät, häviävät samalla vesilintujen pesiltä variksia ajavat pesäpoliisit. Lähistöllä pesivät pikku- ja naurulokit lisäävät sorsanpoikasten pesäturvaa ja toimivat äänekkäinä karkottajina.
Vieraspetojen osuutta lintukantojen romahdukseen ei myöskään voi unohtaa. Siksi metsästyksen yhteensovittaminen on sekä mahdollista että suotavaa suojeluverkoston ja ennallistamisen kanssa. Hyvänlaatuiset elinympäristöt ovat eduksi kaikelle riistalle!
Mikä on metsästyksen vaikutus luontokatoon?
Metsästys mainitaan usein väitteissä, joissa kritisoidaan luonnon monimuotoisuuden katoamista. Metsästyksen osuus luontokatoon ei ole kuitenkaan keskeinen, vaan merkittävimmät syyt liittyvät lajien elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Vieraslajit ovat todistetusti yksi suurimmista uhista maailman luonnon monimuotoisuudelle, esimerkiksi luonnonvaraisten ja uhanalaisten lintujen vähenemiselle.
Lue lisää: Mitä ovat vieraslaji ja tulokaslaji?
Artikkeli perustuu Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentin Aleksi Lehikoisen esitykseen Riistapäivillä 2023.
