Peltopyy kaipaa suojaa ja rauhaa ruokintapaikalle

Teksti ja kuvat: Tuomo Karsikas  16.12.2019
Peltopyyn kuva
Peltopyyparvi ruokintapaikalla.
Peltopyiden talviruokinta aloitetaan heti, kun pellon pinta on jäätynyt. Peltopyyparvi kaipaa suojaa ja ruokarauhaa viihtyäkseen ruokinnalla.

Tänä vuonna talvi on näyttänyt tulevan aikaisin. Syksyn sateet ja alkutalven pakkanen sekä hienoinen lumipeite ovat saaneet aikaan sen, että peltojen pinta on jäätynyt. Pienikokoinen peltopyy ei pääse jääkuoren läpi syömään peltoon jääneitä siemeniä. Silloin ne hakeutuvat asuntojen läheisyyteen etsimään ravintoa. Ja silloin on aloitettava peltopyiden talviruokinta.

Ruokapaikkoja tarvitaan, sillä maatalousteknologia on muuttunut. Enää ei ole avoimia puimaloita ja latoja, joista eläimille haetaan ruokaa pitkin talvea ja tiputellaan samalla siemeniä matkalle. Nyt ruokintapaikat pitää rakentaa varta vasten peltopyille. Toki ne voivat käyttää hätätilanteessa hyödykseen myös pikkulinnuille tarkoitettuja ruokintapaikkoja.

Ruokintapaikka kannattaa laittaa sinne, missä linnut liikkuvat. Se on helpompaa kuin saada parvi muuttamaan ruokinnan perässä. Automaatti kannattaa sijoittaa peltosaarekkeen reunaan, etelän puolelle. Tällöin se tarjoaa sekä aurinkoa että suojaa. Vanhojen latojen seinustat ovat myös suosittuja paikkoja. Sen huomaa kevättalvisin, kun lumi sulaa: peltopyyt hakeutuvat latojen vierustoille. Ladon alla jyvät pysyvät kuivina.

Pönttöautomaatti, joka sijoitettu oikeaoppisesti peltosaarekkeen etelänpuoleiselle reunalle.

Myös niin sanottu läpiajettava lato on mainio paikka ruokinnalle. Lumihaitta vähenee, kun pyryn jälkeen ei tarvitse käydä kaivamassa paikkaa esiin.

Samoin puiden ja pensaiden alustat ovat hyviä paikkoja. Pajupensaikon latvat kannattaa sitoa nipuksi, vaikka rautalangalla, ja sijoittaa ruokinta-automaatti sen alle. Pajut suojaavat peltopyitä kanahaukoilta.

Yhden ruokintapaikan rakentaminen ei riitä. Niitä pitää olla lähietäisyydellä kolmesta neljään. Jos yhdellä vierailee petoeläin, peltopyyt hylkäävät paikan pariksi viikoksi, joskus jopa lopullisesti. Varsinkin maapetojen pyyntiä tuleekin tehostaa ruokintapaikkojen lähellä.

Erilaisia ruokintapaikkoja

Ruokintapaikan voi rakentaa esimerkiksi tynnyristä. Tynnyristä otetaan pois kansi ja pohja, ja alle laitetaan lava. Lavaan laitetaan reunat, jotta jyvät pysyvät lavalla. Tämä on kätevää, sillä kuten kanakin, myös peltopyy kuoputtaa syödessään.

Haasiotyyppinen ruokintakatos on yksi parhaista. Se tehdään A-muotoiseksi, ja pituutta sillä voi olla jopa parikin metriä. Päällystämiseen käytetään olkea tai järviruokoa. Alta se jätetään auki ja automaatti laitetaan sisään. Haasio on linnuille mieluinen. Ne pääsevät vaaran uhatessa karkuun joka puolelta haasiota.

Muutama vuosi sitten tein uuden kokeilun, kun sain Sievistä ruislyhteitä. Tein niistä kuhilaan ja laitoin alle kauranjyviä.

Ruiskuhilaat toimivat ruokintapaikkana.

Yhden parhaista ruokintapaikoista perustin sattumalta. Olin palaamassa eräältä ruokintapaikalta, ja minulle oli jäänyt sankoon jyviä. Paiskasin ne sembramännyn juurelle. Siitä tulikin suosittu ruokapaikka niin peltopyille, fasaaneille kuin rusakolle. Ne käyttivät samaa ruokintapaikkaa yhdessä, mutta eri aikoihin. Ensin tulivat peltopyyt. Jos fasaaneja oli ruokintapaikoilla, joutuivat ne väistymään. Samoin kävi rusakolle.

Joskus olen nähnyt yhtä aikaa samalla ruokintapaikalla rusakon ja fasaaneja. Onpa näillä peltoriistalle tarkoitetuilla paikoilla vieraillut myös teeriä ja riekkojakin.

Ruokintapaikalla voi käydä syömässä useampi peltopyyparvi. Yleensä voimakkain parvi ruokailee parhaaseen aikaan, ja heikompi myöhemmin. Ruokailu tapahtuu aamu- ja iltahämärässä.

Peltopyyt kaivavat vihantaa lumen alta.

Rusakot voivat auttaa peltopyitä ruoan hankinnassa. Usein näkee, että paikkaan, josta rusakko on kaivanut ruokaa (yleensä vihantaa), ilmestyvät peltopyyt. Ne kaivavat käytäviä hangen alle ja yöpyvät mieluusti niissä.




Tämän vuoden kokeiluna tein perunalaatikosta latomaisen ruokintapaikan, jonka sisään laitoin parinkymmen litran kokoisen pöntön ja siihen jyvät. Tuleva talvi näyttää, millaisen vastaanoton se saa peltopyiltä.

Latomallinen ruokintakatos on rakennettu perunalaatikosta.

Tärkeä ruokarauha

Ruokana kannattaa tarjota lajittelutähdettä, jos ei ole vaaraa, että rikkaruohot kulkeutuvat viljelyksille. Muissa paikoissa voi tarjota viljaa: ruista, kauraa tai vehnää. Rypsin ja rapsin siemenet ovat erinomaista ravintoa runsaan rasvapitoisuutensa vuoksi. Peltopyyhän on ainoa kanalintu, joka kerää rasvaa vararavinnokseen. 



Peltopyyt tarvitsevat myös vihantaa, jonka saamiseksi syysrukiit tai vehnät ovat parhaita lähteitä. Paremman puutteessa käy myös vihantanurmi. Lisäksi ruokintapaikalle on hyvä tuoda lintujen jauhinkiviksi soraa, jotta niiden ei tarvitse tulla maantielle sitä hakemaan. Edellistalvena laskin yhdeksän pyyn jääneen auton alle, kun ne olivat sorastamassa tiellä. Menetys oli melkoinen lisääntymiskauden kynnyksellä.

Peltopyitä laskeutumassa syysviljalle. Peltopyyt tarvitsevat siementen lisäksi myös vihantaa ravintoa.

Ruokintapaikoilla ei kannata vierailla muuten, kuin ruokatäydennysten ja puhdistustöiden takia. Toimenpiteet on ajoitettava niin, että ne aiheuttavat vain vähän haittaa. Peltopyyt tulevat ja lähtevät ruokintapaikalta tarkan aikataulun mukaan, joten omat käynnit on helppo ajoittaa.

Yleensä linnut tulevat ruokinnalle ympäristöä tarkkaillen. Jos niitä ei häiritä, ne poistuvat jalkaisin. Siksi pitäisi välttää tilanteita, joissa linnut joutuvat poistumaan pakopyrähdyksellä. Se saattaa karkottaa ne pidemmäksi ajaksi.

Pakopyrähdys voi karkoittaa peltopyyt ruokinnalta pidemmäksikin aikaa. Ruokarauha on tärkeää.

Joskus kovien pakkasten aikaan linnut yöpyvät kiepissä vain kymmenen metrin päässä ruokintapaikasta. Näin ne säästävät energiaa. Koirien koulutuspaikkana ruokintapaikkaa ei kannata käyttää. Ruokinta ja ruokarauha ovat pelastus peltopyille, jotta ne selviävät uudelle lisääntymiskaudelle.