Vahvaa näätäkantaa saa harventaa nykyään jo elokuussa, mutta Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin vasta marraskuussa, kun karhut yleensä nukkuvat talviunta. Näin vältetään syksyn 2021 kaltaiset tapahtumat, joissa karhun etukäpälään oli tarttunut mitä todennäköisimmin näätien pyytämiseen tarkoitettu rauta. Talvella myös näädän karva on parhaassa kunnossa.
Näätää voi pyytää kahdella tapaa, loukulla ja koiralla.
Näädän metsästys loukulla
Passiivisten pyyntilaitteiden eli erilaisten loukkujen ja rautojen käyttö on varmasti yleisin tapa näädänpyyntiin. Hetitappava suojalaatikkoon sijoitettu pyyntirauta on helppokäytöinen ja oikein aseteltuna turvallinen. Nykyisin tarjolla on kätevästi useampia malleja valmiissa koteloissaan.
Hetitappavat raudat, jotka on suojattu niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty, on ainoa laillinen rautatyyppi. Lain vaatimus toteutetaan siten, että raudat suojataan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji eli näätä mahtuu sisään. Näätäraudat asetetaan noin puolentoista metrin korkeuteen puunrungolle pystyasentoon.
Rautoja kannattaa levittää maastoon reilusti. Jos pakkaskausi on yhtenäinen, voidaan kokemiskierros tehdä jopa parin kolmen viikon välein.
Pyyntipaikka:
Rautojen sijoittelu oikeaan paikkaan on ykkösasia. Raudat tulee laittaa näädän todetulle kulkureitille. Hyvän paikan löydyttyä samat raudat voivat napsua useastikin talven aikana. Louhikot, kallionaluset, tiheät ojanvarret sekä ylipäänsä vanhan metsän alueet kuuluvat suosikkikohteisiin.
Syötti:
Raudoissa voidaan käyttää syöttinä esimerkiksi hirvieläinten teurasjätteitä. Käypäisiä syöttejä ovat vertyneet lihat, rasva, maksa, munuaiset ja muut vastaavat roippeet. Myös jänisten ja kanalintujen vastaavat perkeet kelpaavat. Korkean mäen päälle ei rautoja välttämättä kannata laittaa, sillä syötin hajut karkaavat korkeuksista minne sattuu.
Näädän metsästys koiralla
Toinen perinteinen tapa on näädän jäljittäminen lumikelillä. Silloin apulaisena voi lisäksi olla näätää puuhun haukkuva koira.
Mikäpä onkaan suomalaisempi näky lumisessa talvimaisemassa kuin aarnimetsän hämäriin suksilla hiljalleen liu’utteleva pyytäjä edellään uskollinen punainen suomenpystykorva. Toki muutkin pystykorvaiset rodut kelpaavat tehtävään mainiosti. Pääasia on, että koiralta löytyy intoa näädän perään.
Jahdissa on eduksi, jos koira jäljittää näädän lumijälkeä sitkeästi, eikä sitä tarvitse patistella uudelleen jäljelle. Sulan kelin näädänpyynnissä koiran näätäinnon rooli korostuu, koska ohjaaja ei voi juuri avittaa koiraa jäljitystehtävässä, muuten kuin korkeintaan viemällä näätärikkaaseen maastoon.
Syksyllä sulan kelin näädänpyynti koiralla onnistuu erityisesti iltapuolella, kun näädät lähtevät lepopaikoistaan liikkeelle.
Näädän jäljitykseen paras keli on luonnollisesti tuore lumi, jossa on näkyvissä öiset jäljet. Tyypillisesti näätä kierretään ensin rinkiin metsäautoteitä apuna käyttäen. Sen jälkeen lähdetään seuraamaan jälkeä joko jalkapelissä tai koira apuna.
Paikallistaminen:
Näätä paikallistetaan jäljityksen jälkeen puuhun joko jäljistä tai koiran haukun osoittamana. Usein näätä vikkelänä kiipeilijänä on saattanut kavuta esimerkiksi oravan pesään, kelon sisälle tai palokärjen koloon viettämään päivälepoaan.
Näädän saaminen näkyville:
Näädän näkeminen on oma tehtävänsä. Homma voi onnistua kolistelemalla sitkeästi puun kylkeä. Haulikkoampujan tulee olla hereillä etenkin silloin, kun näätä säntää latvaan tai pyrkii pakoon puittamalla: hyppy puusta puuhun voi kantaa jopa 3-4 metriä.
Varaudu yllätyksiin:
Jäljitys voi päättyä myös kivikkoon tai kantojuurakon alle, jolloin lapiot ja kanget ovat sopivia työkaluja. Silloin selkä voi olla hiestä märkä, ennen kuin näädännahkaa on taanalle laitettavaksi.
Myyrät haittaavat pyyntiä
Runsaat myyräkannat voivat haitata näädänpyyntiä kolmella tavalla. Ensinnäkin myyrärunsaus saa näädän liikkumaan vähemmän, ja koska ruokaa on viljalti joka paikassa, ei näätää saa houkuteltua pyydykseen.
Toiseksi myyrät myös tapaavat nakertaa näädälle asetettuja syöttejä, jolloin syöttejä saa olla uusimassa usein. Syöttien häviäminen myyrien suihin lisää työtä, jos kierrosrytmiä joudutaan tihentämään. Tällöin lisääntyy myös ihmisen haju pyyntilaitteen läheisyydessä, mikä ei ole omiaan parantamaan pyyntitulosta.
Kolmas haitta on myyrien aiheuttamat vauriot rautoihin jääneen näädän turkille. Turkin säilyminen hyvänä on tärkeää, jos sitä aiotaan hyödyntää turkiksena.
Näädän pyynti vastuullisesti raudoin
Liity jäseneksi metsästäjän edunvalvontajärjestöön
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.
Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
