Ranskalainen Marius on monipuolinen metsästäjä

– Ranskassa metsästyksen alaikäraja on 15 vuotta, joten olen ollut metsällä itsenäisesti nyt kuusi vuotta. Vietän aikaani metsässä ja kosteikoilla ympäri vuoden. Jos en metsästä, olen valokuvaamassa, kertaa pikkupojasta lähtien isänsä matkassa metsällä kulkenut Chasse. Yksityisyyden suojaamiseksi hän käyttää sosiaalisessa mediassa nimeä Chasse, joka tarkoittaa ranskaksi metsästystä.

– Kuvaan aktiivisesti metsästysreissujani myös Youtubeen Marius Chasse -kanavalleni.

Chasse on monipuolinen metsästäjä, joka viihtyy luonnossa sekä yksin että kaveriporukassa.

– Pidän siitä, että yksin ollessa saan olla aivan hiljaa, mutta toisaalta kavereiden kanssa metsällä on ihan oma tunnelmansa.

– Rakastan luontoa, enkä voisi elää ilman sitä. Perheeni ja ystäväni onneksi ymmärtävät, että minun on päästävä ulos!

Some osana metsästyspäivää

Chasse metsästää pääasiassa vesilintuja, sorsia ja hanhia.

– Tyypillinen metsästyspäiväni alkaa varhain aamulla - aina. Täytyy pysyä reippaana, jotta ehdin paikalle ennen lintuja. Syön, pakkaan tavarani ja koiran autoon. Kun saavun metsästysalueelle, levitän kaaveet. 

– Päivän valjetessa kosteikkojen linnut alkavat liikkua, ja se sykähdyttää minua aina.

Joskus Chasse saaliiksi muutaman sorsan, joskus ei yhtään. Videokamerat ovat kuitenkin aina käynnissä, ja reissut dokumentoidaan jaettavaksi, kävi miten kävi.

– Palaan takaisin kotiin, kynin mahdollisen saaliin ja teen siitä ruokaa. Lataan videot kiintolevylle ja lisään Instagramiin parhaat otokset.

Chassen käytössä vesilinnustuksessa on automaattihaulikko Remington V3. Myös taljajousi virittyy ahkeraan.

– Haluaisin ampua enemmän jousella ja laajentaa sillä tavalla metsästysreviiriäni. Jousimetsästän nutrian lisäksi kaurispukkeja ja villisikaa.

– Minulle on aivan sama, miltä aseeni näyttävät, sillä kaikista tärkeintä on se, että ne toimivat kuten niiden täytyy. Ranskassa metsästäjät tosin tykkäävät, että aseissa on kaiverruksia ja muita koristeita, Chasse tietää.

– Sorsastus alkaa täällä 21.8. ja päättyy tammikuun viimeinen päivä. Kausi on todella pitkä. Saaliskiintiöitä tai kellonaikarajoituksia ei ole. Eli kyllä – voimme ampua myös yöllä ja se onkin yksi yleisimmistä metsästystavoista Ranskassa. Ei valoa, ei yötähtäimiä – vai kaaveet kutsumassa sorsia. Ammumme sorsat veteen, joten ampuminen on melko helppoa, mutta koetapa saada sorsa laskeutumaan - se ei olekaan enää niin helppoa.

– Minulla on labradori joka noutaa pudottamani sorsat. Meillä on Ranskassa satoja rotuja, joita käytetään erilaisiin metsästystarkoituksiin. Jokainen metsästäjä suosii tietysti omaa rotuaan, Chasse nauraa.

Ruotsin hirvijahti jäi mieleen, mutta Ranska on ykkönen

– Tiedän jonkin verran suomalaisesta metsästyskulttuurista – teillä harrastetaan ainakin paljon hirvenmetsästystä. Sain taannoin tilaisuuden osallistua hirvijahtiin Ruotsissa, lähellä Norjan rajaa, ja se oli tosi siistiä! Ilmeisesti myös metson metsästys on suomalaisen metsästyskulttuurin erityinen piirre. Se on komea eläin.

– Kiitos internetin, eri maiden metsästyskulttuureista on nykyisin paljon helpompi ottaa selvää ja oppia. Mutta vaikka rakastankin tutustua uusiin kulttuureihin, täytyy tunnustaa, että meillä täällä Ranskassakin on aivan mielettömiä paikkoja, joissa metsästää. Sen vuoksi tykkään matkustella myös omassa maassani. 

Ranskassa yleisin tapa metsästää on suurriistan ajometsästys. Lisäksi käytetään pointtereita pienriistalle ja vesilinnuille.

– Ranskan eri osissa on erilaisia kohde-eläimiä ja metsästystapoja. Minulla onkin tapana sanoa, että yhden elämän aikana et pysty kokemaan kaikkia siistejä paikkoja ja metsästystapoja Ranskassa. Niitä on aivan liian paljon!

– Tavanomaisin kohde-eläin on suurriista, kuten villisika, erilaiset peurat ja ketut sekä pieneläimet (kyyhkyt, pyyt ja fasaanit). Pidän kaikkien niiden metsästämisestä kaikilla tavoilla. Ajojahdista tykkään erityisesti. 

– En henkilökohtaisesti käytä GPS-pantaa koirallani, mutta suurriistan metsästykseesä siitä on alkanut tulla paljon suositumpaa, varsinkin jos metsästetään laajoilla alueilla, Chasse summaa.

Haittaeläimet riesana

– Tykkään myös jousimetsästyksestä, jolloin metsästän nutriaa eli rämemajavaa. Se on haitallinen vieraslaji Ranskassa, ja voi aiheuttaa paljon tuhoa kosteikoilla. Nutriaa on täällä todella paljon, Chasse tietää.

– Ammun satoja kappaleita nutriaa vuodessa jousella, haulikolla tai pienoiskiväärillä. Nutria on haitallisin ja levittyvin vieraslaji koko Ranskanmaalla. Pohjois-Ranskassa puolestaan haittaa tuottaa pesukarhu. Jäniseläinten kanta sen sijaan on vaarantunut tautien ja modernin maatalouden myötä. 

– Myös villisikapopulaatio on iso ja kasvava ongelma. Villisiat vahingoittavat satoa. Ranskan metsästyslaissa metsästäjillä on korvausvelvollisuus suurriistan satotuhoista, ja korvaukset pyörivät vuosittain noin 50 miljoonan euron luvuissa. Vähentyvien metsästäjien määrä ja korvausten suuruus on ongelmallinen yhtälö ja aiheuttanut jännitteitä, sillä metsästäjät eivät pysty eivätkä halua maksaa näin suuria korvauksia, Chasse summaa.

Haaste löytää metsästysmaita

Ranskassa voit vuokrata tai ostaa metsästysmaan, tai liittyä seuraan, jolla on metsästysoikeus. Vaihtoehtoja on paljon, ja Chasse käyttää hyväkseen niitä kaikkia.

– Ranskalaisille metsästäjille metsästysmaat ovat haaste – täällä on todella vaikeaa löytää metsästysmaita, ja tästä johtuen uusilla metsästäjillä on todella vaikeaa aloittaa harrastusta. Ei siksi, että harrastaminen olisi kallista, vaan siksi, että alueita on vaikeaa saada. 

– Ranskan on yksi maailman järjestyneimmistä metsästysmaista. Meillä on paikallisia järjestöjä eri kaupungeissa ja sekä järjestöjä erilaisille metsästystavoille. Kaiken kruunaa kansallinen metsästysjärjestö, johon kaikki ranskalaiset metsästäjät kuuluvat. Se myöntää luvat ja oikeudet. Ranskassa on eniten metsästäjiä Euroopassa, noin miljoona harrastajaa.

– Me emme ole täällä kovin innokkaita ammunnan harrastajia, vaikka sitä pitäisi treenata enemmän, Chasse paljastaa.

– En treenaa ampumista tarpeeksi – tiedän kyllä, että pitäisi ampua enemmän! Käyn kerran-pari kauden ulkopuolella ampumassa radalla, koska se on hauskaa. Ranskassa ei ole tapana harjoitella ampumista ja siinä meidän pitäisi parantaa.

Kuten muuallakin maailmassa, myös Ranskassa metsästäjien keski-ikä on korkea, noin 55 vuotta. 

– Joka vuosi saaamme onneksi uusia metsästäjiä, vaikka suunta on valitettavasti negatiivinen. Metsästyksen lopettaa enemmän kuin sen aloittaa. Meiltä vähenevät metsästäjät vuosi vuodelta.

Seuraa Mariusta Instagramissa 

@marius_chasse