Riistanhoitajan ja koirankasvattajan unelmaelämää Englannin nummilla

Koonnut: Kirsi Färm  Valokuvat: Natasha Robets ja Christopher Surtees  08.05.2020
Natasha Roberst Christopher Surtees
Natasha ja Christopher viime vuoden jahtipäivillä
Natasha Roberts asuu henkeäsalpaavan kauniissa postikorttimaisemissa Pohjois-Englannin nummilla. Hän kasvattaa noutavia metsästykoiria ja järjestää linnustuspäiviä tilalla, jossa hänen miesystävänsä Christopher Surtees työskentelee “grouse keeperinä”, eli linturiistanhoitajana.

Ammattina jahtipäivät

Chrisin työtä on hoitaa ja ylläpitää yksityisen maanomistajan tilan riistalintukantaa, jotta kanta olisi elinvoimainen elokuussa, kun ensimmäiset haulikon perät nousevat poskille.

Natashan päätyö on ohjata noutajakoiria, kerätä linnut koirilta ja lopettaa haavakot.

− Työskelen poimijana riistalintukaudella 4–6 päivänä viikossa. Minä siis seison ampujien takana ja käskytän koirat noutamaan pudotetut linnut. Meitä poimijoita on noin viisi, joilla kullakin on 5-15 koiraa ohjattavaan, Roberts kertoo.

Lintuja ajavat puskanpöllyttäjät eli “beaterit”, jotka ohjaavat riistaa kohti ampujien linjaa. Keppejä apuna käyttäen he karkottavat edestään lintuja kahistellen pusikoita ja kolistellen puita. Beatereiden rivistöön kuuluu 20-25 ihmistä, jotta he voivat kattaa mahdollisimman laajan alueen. Riistanhoitajana Chris ohjaa myös tätä joukkoa.

Olen niin onnellinen, kun voin kutsua tätä työkseni

− Ohjatut jahtipäivämme vaativat paljon työtä ja monen eri ihmisen koordinointia, Roberts summaa. 

− Ammuntapäivänä meillä on jopa kymmenittäin ampujia, joilla on kullakin useampi ase käytössään. Jokaisella ampujalla on oma lataaja, joka panostaa aseen sillä aikaa, kun toisella ammutaan. Näin ampujalla on käytössä kaksi asetta kerrallaan. Etenkin riekkojahti vaatii tätä tehokkuutta, sillä linnut liikkuvat niin nopeasti suurissa laumoissa.  

− Kaikesta työläisyydestä huolimatta en valita; tämä on ihan unelmahommaa! Olen niin onnellinen, kun voin kutsua tätä työkseni.

Harrastus kasvaa päivätyöksi

− Usko tai älä, mutta päädyin metsästyksen pariin hevosharrastuksen kautta, Roberts pohjustaa.

− Kävin 14-vuotiaana hevostallilla, jonka omistajanaisella oli vahva ketunmetsästystausta. Hän kertoili minulle tarinoita metsästyskoirien ja hevosten yhteistyöstä. Pääsin myös mukaan muutamaan ketunjäljestykseen.

− Ketunmetsästys on meillä nykyään kiellettyä, mutta jäljestys toteutetaan koirilla ketunhajua apuna käyttäen. Tutustuin jäljestyksissä metsästysmaiden riistanhoitajiin, ja sitä kautta kipinä lajiin syttyi.

Natashan ja Christopher asuvat North Penninesissä, Cumbrian maakunnassa Englannissa keskellä upeita metsästysmaitaan.
Natashan ja Christopher asuvat North Penninesissä, Cumbrian maakunnassa Englannissa keskellä upeita metsästysmaitaan.

− Työskelin myöhemmin koirahoitolassa, jonka omistaja oli innokas metsämies. Pääsin hänen kanssaan fasaanijahtiin ja se oli menoa heti! Rakastuin lajiin välittömästi. Koska minulla oli taustaa koirankouluttajana, omistaja pyysi minua ohjaamaan hänen omia noutajiaan. Siitä alkoi tiiviimpi harrastus. Otin osaa pääasiassa fasaanin ja peltopyyn ajojahtiin pomoni koirien ohjaajana.

− Olin töissä lakialalla ja koulutin päivätyöni ohessa noutavia koiria ja avustin ihmisiä jalostusohjelmissa, kunnes lopulta päätin lopettaa lakiurani ja sirtyä päätoimiseksi koirayrittäjäksi.

− Kokosin itselleni oman työkoiralauman, johon kuuluvat neljä labradorinnoutajaa, labradorin ja karkeakarvaisen saksanseisojan sekoitus, springerspanieli ja karkeakarvainen unkarinvizsla. Melkoinen sekalauma, mutta juuri siksi se on niin toimiva!

Arki täynnä metsästystä

- Pääsyymme metsästää on se, että se on tietysti päivätyömme ja elinkeinomme, mutta me myös ruokimme itsemme riistalla. Mitään ei mene hukkaan!

Jokaisen ammuntapäivän jälkeen Natasha ja Chris tuovat kotiin joukon erilaisia riistalintuja, jotka nyljetään ja säilötään autotallin jättipakastimeen.

− Sama homma on hirvieläinten kanssa - ne teurastetaan, valmistetaan ja syödään. Aina! Ja sen, mitä me emme pysty syömään, syövät koirat hyvällä ruokahalulla.

Natasha ja Chris haluaisivat harrastaa enemmänkin ammuntaa vapaa-ajalla, mutta riistalintukauden aikana he ovat niin täystyöllistettyjä, että aikaa sellaiseen harvoin on.

− Mieheni osasi ampua varmasti jo ennen kuin osasi edes kävellä, joten tämä aiheuttaa minulle tietysti hieman paineita, hän naurahtaa. 

− Harjoittelemme ammuntaa kuitenkin säännöllisesti. Sesongin ulkopuolella käymme ampumassa melko usein - päivät savikiekkoradalla ovat myös meidän romanttisia deittipäiviä.

Monenlaista riistakantaa

Natasha ja Chris metsästävät Chrisin työmaalla, joita ohjaavat maanomistajan hänelle antamat oikeudet ja velvollisuudet. 

− Metsästän tietysti myös itse, mutta mieheni on siinä minua paljon etevämpi, Roberts nauraa. 

− Kun olen itse haulikon jyvän takana, metsästän pääasiassa Chrisin ja hänen perheensä kanssa. Chrisillä on vahva metsästystausta. Hänen isänsä kuuluu metsästysporukkaan, johon myös me toivomme joskus liittyvämme. Tällä hetkellä se veisi ihan liikaa aikaa siltä metsästykseltä, joka on päätyömme. 

Natasha Roberts elää unelmaelämäänsä koirien kanssa nummilla.
Natasha Robertsin koiralaumaan kuuluu metsästysviettisiä noutajia ja seisojia.

Englannissa on kolmenlaista ohjattua lintuammuntaa nummiriekolle, fasaanille ja peltopyylle, mutta saaliina voivat olla myös lehtokurppa, taivaanvuohi ja erilaisia vesilintuja. 

− Metsästämme myös kuutta hirvieläinlajia: saksanhirveä, metsäkaurista, japaninhirveä, vesikaurista, kuusipeuraa ja muntjakkia. Jokaisella on omat metsästysaikansa riippuen lajista ja sukupuolesta.

− Ammun itse välillä jäniseläimiä, joita Chris käyttää pienpetojen, kuten lumikon ja kärpän pyydyksissä. Nämä lajit ova haitallisia nummiriekolle.

 

Työaseet valitaan käyttötarkoituksen mukaan

Metsästysase on kirjaimellisesti Chrisin työväline. Hänellä on monipuoliseen käyttöön soveltuva puoliautomaattihaulikko sen kestävyyden ja helppouden vuoksi. Sitä ei esimerkiksi tarvitse ladata niin usein.

− Käytämme yleensä ajopäivinä kaksipiippuisia haulikoita. Merkkimme on Browning, Chrisillä 12-kaliiperinen ja minulla 20.

− Käytämme yleensä ajopäivinä kaksipiippuisia haulikoita. Merkkimme on Browning, Chrisillä 12-kaliiperinen ja minulla 20. Minulle on ensisijaisesti tärkeää, että ase on mukava ja kevyt., Roberts summaa.
− Olisi mahtavaa joskus kaiverruttaa oma koira haulikkoon, mutta se on hintansa vuoksi toistaiseksi vain toivelistalla, Roberts haaveilee.

− Minulle on ensisijaisesti tärkeää, että ase on mukava ja kevyt, Roberts summaa.

− Vanhan ratsastusvamman vuoksi minulla on ongelmia olkapääni kanssa, ja siksi rakastan lyhyttä ja kevyttä 26 tuuman asettani. 

− Yleisin kohdelintumme on nummiriekko. Sen metsästyaika alkaa 12. elokuuta ja päättyy 10. joulukuuta mennen  päällekkäin peltopyykauden kanssa, joka alkaa 1. syyskuuta ja päättyy helmikuun ensimmäiseen päivään.  Samaan päivään päättyy myös 1. lokakuuta alkava fasaanikausi.

− Oman alueemme hirvieläinkanta on pääosin metsäkauriita, jonka kausi alkaa 1. marraskuuta ja päättyy maaliskuun viimeiseen päivään. Pukkijahtiin pääsee 1.4 alkaen aina lokakuun loppuun asti.

 

Koirat suuressa roolissa

− Käytän työkoiriani myös jalostukseen, Roberts kertoo.

− Painotan koirissa ehdottomasti vahvaa metsästysviettiä. En pennuta mitään koiraa, jolla ei ole todistetusti kykyjä kunnon metsästyskaveriksi.

− Koirani ovat pääosin noutajia. Nummiriekkojahdissa istumme ja odotamme melko kaukana ampujista, jotta heillä olisi käytössään mahdollisimman laajat ampumasektorit. 

− Fasaani- ja peltopyypäivissä olemme lähempänä ampujarivistöä, ja työskentelemme hyvin erilaisissa ja vaativissa maastoissa: metsissä, pelloilla, viljelysmailla ja vedessä. Noutoalue on tällöin pienempi, mutta maasto koiralle paljon vaikeampi. 

Karkeakarvainen vizsla Ada ja eräksi saadut nummiriekot.
Karkeakarvainen vizsla Ada ja eräksi saadut nummiriekot.

− Ammunnan päätyttyä koirat alkavat töihin. Kuljemme kohti ampumarivistöä ja tiimimme koirat käyttävät nenäänsä löytääkseen kaikki kuolleet ja mahdollisesti haavoittuneet linnut.

Koirat tuovat linnut Natashalle, joka kerään ne yhteen ja lopettaa haavakot. Saalis lasketaan päivän päätteeksi.

− Kun Chris käyttää koiria, hän ottaa ne mukaan pöllytysporukkaan. Koirat karkottavat lintuja kohti ampujia. Chrisillä on käytössän enintään kahdesta kolmeen koiraa, kun noutohommissa minulla on niitä viidestä ylöspäin. 

 

Nuorten osallistaminen tärkeää

− Täällä Englannissa ajamme riistaa tai etsimme sitä kävellen. Pääosin käytämme haulikoita ja kiväärejä. Chris haluaisi kokeilla jousimetsästystä, mutta se ei ole sallittua täällä. 

Myös Englannissa on metsästäjien etujärjestöjä, joista tunnetuin on BASC, British Association for Shooting and Conservation. Liitolla on laaja valikoima etuja, kuten kursseja, vakuutuksia ja tiedonjakoa. Kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi liittyä järjestöön. 

Englannissa ampumaharrastuksessa suuressa roolissa on sen sosiaalinen puoli. Perheet ja ystävät varaavat ammuntapäiviä ja viettävät aikaa yhdessä.

− Omalla perheelläni ei ole metsästystaustaa, mutta vuosien varrella olen onnistunut kouluttamaan heitä elämäntapoihimme. He ovat muun muassa erittäin halukkaita kokeilemaan erilaisia riistaruokia.

Metsästys on hieno tapa tuoda ihmisiä yhteen ja tutustua uusiin ystäviin

− Yleensä metsästysyhteisöissä on erittäin sosiaalista ja helposti lähestyttävää porukkaa. Ihmiset ja tittelit sekoittuvat. Se on hieno tapa tuoda ihmisiä yhteen ja tutustua uusiin ystäviin, Roberts kehuu.

− Metsästys on yleensä vanhempien ihmisen urheilulaji kalliiden kustannustensa vuoksi, mutta me näemme onneksi myös paljon nuoria osallistujia perheidensä kanssa. Yritämme kaikki yhteisöinä rohkaista nuorempaa sukupolvea. Meillä on itse asiassa ihan N.G.S - Next Generation Shooting -järjestökin, joka kannustaa ja ylläpitää nuorten ampumaharrastusta.

Vastuullisesti metsästäen

− Metsästyksen vastuullisuus voi olla kiistanalainen aihe, jos kysyt sitä kaikilta kansalaisilta, mutta meidän metsästäjien keskuudessa ihmisillä on yleensä tietoa ja halua hoitaa asiansa hyvin. He haluavat kunnioittaa villieläimiä ja suojella niitä. 

− Minulle itselleni on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää sopiva määrä sopivia lajeja, ja haluamme nähdä laajan biologisen monimuotoisuuden ympäristössämme. Sen pitäisi olla kaikkien metsästäjien tavoitteena: tarjota villieläimille parhaat mahdollisuudet menestyä niille optimaalisessa ympäristössä.

− Chrisin työhön kuuluu tietysti haitallisten lajien poisto. Lajiluettelo on pitkä, mutta siihen kuuluvat muun muassa minkit, kärpät ja lumikot, kaikki sellaiset lajit joilla ei ole luonnollisia saalistajia. Laki tietenkin määrittelee, mitä tuholaisiksi luokitellaan ja miten meillä on oikeus niitä valvoa. Peurankyttäys kuuluu oleellisena osana Chrisin työhön, sillä sen avulla hoidetaan sekä kantoja että maata.

Natasha ja noutaja alkuvuoden jahtipäivillä
Natasha ja noutaja alkuvuoden jahtipäivillä.

Haaveissa suomalaiset metsästysmaat

− En tiedä oikeastaan mitään suomalaisesta metsästyskultuurista, mutta meidän haaveemme on joskus ottaa siihen osaa! Roberts maalailee.

− Olemme kumpikin suuria pohjoismaa-faneja. Kävimme Norjassa ja Islannissa viime vuonna, vaikka emme valitettavasti päässeet siellä metsälle. Puhumme jatkuvasti siitä, miten haluamme oppia eri maiden metsästyskulttuureista ja ymmärtää sitä, miten muissa maissa arvostetaan metsästystä. Saan perhosia vatsaan jo pelkästään ajatellessani sitä!


Seuraa Natashaa ja Chrishiä Instagramissa

@better_in_wellies

@chrisaaays94

@wildnookgundogs

JAHTIMEDIA MAAILMALLA
Juttusarjassa tutustutaan eri maiden metsästäjiin ja heidän metsästyskultuureihin.

Nummiriekko (Lagopus lagopus scoticus) on pohjoismaissa tunnetun riekon (Lagopus lagopus) alalaji, joka elää Britteinsaarten nummilla pohjoisessa osissa. Nummiriekon koko, muoto ja elintavat ovat kuten pohjoisen riekolla, mutta se ei vaihda höyhenpukuaan talvella, vaan pysyy punaruskean kirjavana ympäri vuoden.

Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis) on pienikokoinen hirvieläin, jota esiintyy alkuperäisenä Aasiassa. Vesikauriilla ei ole sarvia, vaan uroksen yläkulmahampaat ovat kehittyneet noin seitsemän senttimetrin pituisiksi torahampaiksi.

Muntjakki (Muntiacus muntjak) on noin keskikokoisen koiran kokoinen hirvieläin, joka elää Aasian mantereella. Sekä muntjakkia että sen sukulaislajia kiinanmuntjakkia (Muntiacus reevesi) on aikoinaan istutettu Britanniaan, mutta näistä ainoastaan kiinanmuntjakit ovat selviytyneet ja alkaneet levittäytyä uudella elinalueellaan.

Lurcher on brittiläinen vinttikoiraristeytys. 5000 yksilön populaatiolla se on yksi yleisimmistä koirista Britannian maaseudulla. Siitä on olemassa myös pienempi muunnos. Risteytykseltä toivotaan lammaskoiran sisua ja älyä ja vinttikoiran nopeutta. Se jalostettiin pääsääntöisesti jäniseläinkoiraksi mutta se pystyy metsästämään monenlaista riistaa. 

Next Generation Shooting -järjestön sivut

Ehdota kiinnostavaa haastateltavaa maailmalta jahti <ät> metsastajaliitto <piste> fi