Riistapellon suunnitteleminen

Teksti: Mikko Koho  Valokuvat: Riistasiemen Oy  18.04.2019
rehevä riistapelto
Hirvi Diana kasvaa hyvin perustetulla riistapellolla reheväksi.
Jahtimedia aloittaa juttusarjan, jossa seurataan neljävuotista kiertoa noudattavan riistapellon taivalta alusta loppuun ja annetaan neuvoja, kuinka omalla pellolla kannattaa toimia. Vastaava juttusarja ilmestyy Jahti-lehdessä, jossa seurataan viisivuotista kiertoa noudattavaa esimerkkipeltoa.

Hyvä riistapelto lähtee liikkeelle hyvästä suunnitelmasta ja oikein valitusta viljelytekniikasta. Vaikka pellon sijainniksi valittaisiin syrjäinen metsäpeltotilkku, oikeilla toimenpiteillä siitä voidaan saada toimiva riistapelto. Esimerkiksi 10 tonnia kalkkia hehtaarille, reunametsien raivaus ja vanha kunnon sarkaojitus vesitalouden parantamiseksi tekevät ihmeitä maan kasvukunnolle.

Kylvön kanssa on viisasta odottaa sopivaa säärakoa, eikä pyrkiä mahdollisimman aikaiseen kylvöön. Myöhäänkin kylvettynä pelto voi kasvaa hyvin, jos vain kylvö tehdään hyvissä olosuhteissa.

Viljelykierto on erittäin tärkeä asia. Kasvitautien ja tuholaisten kierre katkaistaan parin kolmen vuoden mittaisella nurmikasvustolla. Apilapitoiset riistalaitumet ovat touhun selkäranka. Ne ovat kierron kannalta välttämättömiä, mutta myös todella maittavia kaikille sorkkaeläimille ja jäniksille.

Saviahon kasvulohkot

Taulukko 1 Saviahon maaperätutkimus

  Saviaho
Maalaji Hietasavi
pH 6,4 hyvä
Multavuus Multainen
Fosfori 6,2 mg/l välttävä
Kalium 157 mg/l välttävä
Magnesium 285 mg/l tyydyttävä

 

Esimerkkipeltona Saviaho

Jahtimedian seurantapelloksi valittiin Saviaho-niminen peltolohko Sauvossa, Varsinais-Suomessa.

Saviahosta teetettiin maaperäanalyysi, jotta maan kasvukunto saatiin selville. Tulokset on esitelty oheisessa taulukossa 1. Pelto ei ole varsinaisesti parhaassa terässä, mutta isompia murheita ei ole. Suurimpaan osaan heikkouksista voidaan vaikuttaa lannoituksella. Happamuus oli siedettävä, joten kalkitukseen ei ryhdytty vielä tänä vuonna. Keskimääräisiä riistapeltojen kasvukuntoja ajatellen Saviaho kuuluu paremman pään lohkoihin.

Saviaholla käytetään neljävuotista viljelykiertoa, ja sitä varten lohko jaettiin neljään kasvulohkoon. Lohkot näkyvät karttakuvassa. Lohkojaon tekemisessä kannattaa olla käytännöllinen. Jakolinjan voi tehdä vaikkapa pellon nurkasta toisella laidalla näkyvään salaojakaivon kanteen. Saviahon jako on toteutettu viereisen peltolohkon ojien suuntaisesti. Niistä on helppo katsoa ajolinjat vuodesta toiseen.

 

Taulukko 2, Esimerkki neljävuotisesta riistapellon viljelykierrosta

KASVUKAUSI 2019 2020 2021
Lohko 1 Hirvi Diana Peura-Kauris Diana Riistalaidun Diana + v
Lohko 2 Peura-Kauris Diana Riistalaidun Diana + v Riistalaidun Diana
Lohko 3 Riistalaidun Diana + v Riistalaidun Diana Syyskylvö Diana
Lohko 4 Diana Öljyretikka Syyskylvö Diana Peura-Kauris Diana
KASVUKAUSI 2022 2023 2024
Lohko 1 Riistalaidun Diana Syyskylvö Diana Peura-Kauris Diana
Lohko 2 Syyskylvö Diana Peura-Kauris Diana Riistalaidun Diana+v
Lohko 3 Peura-Kauris Diana Riistalaidun Diana + v Riistalaidun Diana
Lohko 4 Riistalaidun Diana + v Riistalaidun Diana Syyskylvö Diana

 

Nelivuotinen kierto vaatii käyttöönsä neljä eri kasvulohkoa. Voit esimerkiksi jakaa yhden peruslohkon neljään eri kasvulohkoon, jolloin kiertoa voi toteuttaa peruslohkon sisällä.

 

Nelivuotinen viljelykierto

Saviahon viljelykiertosuunnitelma on esitetty taulukossa 2. Pellon neljävuotinen kierto saadaan todellisesti käyntiin vasta vuonna 2020, koska kesänä 2018 ei kylvetty monivuotista riistalaidunta, eikä syksyllä riistan syyskylvöseosta.

Keväällä 2019 Saviahon ykköslohkoon kylvetään Hirvi Diana -seos ja kakkoslohkoon Peura-Kauris Diana. Kolmoseen kylvetään riistalaidun ja vehnää suojaviljaksi 70 kiloa hehtaarille. Neloslohkoon kylvetään heti keväällä öljyretikka, joka niitetään ja paalataan heinäkuussa. Paalit käytetään riistan talviruokintaan. Paalauksen jälkeen neloslohkon kasvusto päätetään ja heinä-elokuun vaihteessa siihen kylvetään riistan syyskylvö-seos.

Keväällä 2020 Saviahon ykköslohkolle kylvetään Peura-Kauris -siemenseos ja kakkoslohkolle riistalaidun ja 70 kg/ha vehnää suojaviljaksi 70 kiloa hehtaarille. Kolmoslohkolla on valmiina kesällä 2019 kylvetty riistalaidun ja neloslohkolla on valmiina syksyllä 2019 kylvetty syyskylvökasvusto. Kolmoslohkon riistalaidun päätetään heinäkuussa ja kylvetään tilalle riistan syyskylvöseos.

Nelivuotisen kierron etuna on, että kiireisten kevättöiden aikaan riistapelloista toimenpiteitä tarvitsee vain puolet lohkoista. Neljäsosa kylvetään syksyllä ja viimeinen neljännes on aina yhden kesäkauden koskemattomana.

Riistapelto tulee keväällä ruiskuttaa, kylvää ja jyrätä saman päivän aikana. Se minimoi kosteuden haihtumisen ja edistää taimettumista.

Pellon muokkaus ja ruiskutus

Riistapelto muokataan kylvökuntoon paikkakunnan toukotöiden aikaan. Savipellot kärsivät helposti kuivuudesta, jos niitä kynnetään tai käännetään keväisin liian syvältä. Muokkaus viimeistellään jousipiikkiäkeellä siten, että maan pinta tulee mahdollisimman tasaiseksi ja sopivan hienojakoiseksi.

Muokkauksen jälkeen pelto jätetään rauhaan kolmeksi viikoksi. Tänä aikana siemenrikkakasvit itävät ja monivuotiset rikkakasvit ehtivät nousta pintaan ja kasvattaa ensimmäiset lehtensä. Kun rikkakasvit ovat kasvaneet suureksi, pelto ruiskutetaan glyfosaatilla.

Kylvö heti perään

Maa kylvetään heti ruiskutuksen jälkeen ja jyrätään huolellisesti. Ruiskutus, kylvö ja jyräys saman päivän aikana minimoivat kosteuden haihtumisen ja edistävät taimettumista. Kylvö voidaan suorittaa käsikäyttöisellä Solo-keskipakoislevittimellä tai traktorin kylvökoneella. Kylvökoneellakin piensiemenet voidaan vain ripotella pintaan odottamaan jyräystä, joten vältä maan muokkaamista kylvövantailla. Isommat siemenet, kuten herne ja viljat, hyötyvät kun ne kylvetään parin kolmen sentin syvyyteen, jotta kosteus riittää itämiseen.

Jos kemiallista rikkakasvintorjuntaa ei voi käyttää, niin maan pinta muokataan enintään 5 sentin syvyydeltä mahdollisimman tehokkaasti siten, että rikkakasvit tuhoutuvat. Äestys kannattaa suorittaa vaikka viikottain kuukauden ajan, jolloin rikkakasvien siemenpankkia ja kestorikkoja saadaan vähän kuritettua.

Viimeisen äestyksen jälkeen maa kylvetään ja jyrätään. Mekaanisella muokkauksella ei juurikaan voida hävittää syväjuurisia rikkakasveja, ja muutaman päivän kuluessa myös uudet siemenrikkakasvit alkavat valitettavasti itää.

Rehunauris maistuu pienille sorkkaeläimille. Sitä on esimerkiksi Peura-Kauris Diana -siemensekoituksessa

Tärkeä lannoittaminen

Kylvön yhteydessä levitetään pellon viljavuustulosten perusteella optimaalisinta lannoitetta siten, että typpeä tulee noin 60 kiloa hehtaarille ja fosforia sekä kalia kumpaakin tarpeen mukaan. Toimivia peruslannoitteita ovat esimerkiksi Y2 tai fosfori- ja kalirikas Y6. 

Kasvukaudella lannoitetta käydään lisäämässä pintalevittimellä vähintäänkin vastaava määrä. Kasvinsuojeluruiskulla levitettävät lehtilannoitteet ovat helppo apu paikkaamaan maan hivenainepuutoksia. Riistapellot hyötyvät runsaasta lannoittamisesta! Jos Pelto on EU-tukien piirissä, lannoitusmäärät tarkistetaan kunnan maataloussihteeriltä.

Glyfosaattia sisältävän torjunta-aineen teho näkyy muutaman päivän kuluessa kasvien nuukahtamisena. Rikkakasvien kuollessa riistapeltokasvit itävät ja lähtevät kasvuun.  Usein vielä ruiskutuksen jälkeenkin itää paljon rikkakasveja, joten mitä nopeammin siemenet lähtevät kasvuun, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on menestyä kilpailussa rikkoja vastaan.

Muista tarkkailla kirppojen määrää kasvustossa. Jos määrä on suuri ja kemiallinen torjunta mahdollista, niin ruiskutus kannattaa. Jos pelto on EU-tukien piirissä, tulee noudattaa rajoituksia kemiallisen tuholaistorjunnan suhteen

Juttusarjan seuraavassa osassa katsotaan miten muokkaus ja kylvö onnistuivat. Samalla annetaan vinkkejä tulevista toimenpiteistä.

Hyvin kasvava riistapelto houkuttelee syöjiä.
Info
Perusta riistapelto näin
  • Muokkaa riistapelto kylvökuntoon paikkakuntasi toukotöiden aikaan.
  • Jätä pelto muokkauksen jälkeen rauhaan kolmeksi viikoksi.
  • Kun rikkakasvit ovat kasvaneet suureksi, ruiskuta pelto glyfosaatilla.
  • Kylvä maa heti ruiskutuksen jälkeen ja jyrää pelto huolellisesti.
  • Levitä kylvön yhteydessä pellon viljavuustulosten perusteella optimaalisinta lannoitetta siten, että typpeä tulee noin 60 kiloa hehtaarille ja fosforia sekä kalia kumpaakin tarpeen mukaan.
  • Rikkakasvien kuollessa muutaman päivän kuluessa, riistapeltokasvit itävät ja lähtevät kasvuun.
  • Tarkkaile kirppojen määrää kasvustossa. Jos määrä on suuri ja kemiallinen torjunta mahdollista, niin ruiskutus kannattaa.
Info
Viisivuotisen kierron pelto Jahti-lehdessä

Jahti-lehdessä julkaistaan vuoden 2019 aikana vastaava Riistapellon vuosi -sarja. Lehdessä seurataan viisivuotisella viljelykierrolla hoidettavaa Eteläniitty-peltolohkoa.

Lue viisivuotista kiertoa noudattavan pellon perustamisvinkit Jahdista 2/2019.