Jahtimedia seuraa varsinaissuomalaisen Saviaho-nimisen riistapellon kasvua vuoden ajan. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi, kuinka riistapelto perustetaan. Tässä osassa tehdään toukotyöt ja seurataan kasvun alkua.
Kynnön sijaan lautasmuokkaus
Saviaholla toukotöihin päästiin vappuna, eli noin kahta viikkoa aiemmin kuin tavallisesti. Heti, kun pelto oli kuivunut riittävästi, se muokattiin lautasmuokkaimella. Muokkaussyvyydeksi säädettiin noin 4–5 senttiä, ja se riitti mainiosti multaamaan edellisen vuoden kaura-hernekasvuston kasvinjätteet piiloon.
Kyntö on kevätmuokkauksessa perinteinen vaihtoehto, mutta Saviaho on nimensä mukaisesti savipelto, ja sitä ei kannattanut muokata liian syvältä keväisen kuivumisvaaran vuoksi.
Liian märällä pellolla maa ei muokkaudu riittävän hyvin.
Lautasmuokkaus luo pohjan kylvöalustalle, joten sen kanssa kannattaa olla huolellinen. Ennen muokkausta pellon pitää olla niin kuiva, ettei savi tartu kiinni traktorin pyöriin, eikä muokkaimen lautasiin. Liian märällä pellolla maa ei muokkaudu riittävän hyvin, ja tiivistymisriski on korkea. Liian syvältä ei myöskään kannata muokata ainakaan savimaita, koska kosteuden kapillaarinen nousu katkeaa, eivätkä siemenet pääse juurtumaan kunnolla.
Lautasmuokkauksen jälkeen pelto sai olla koskemattomana noin viikon, jolloin muokkaimen esiin nostama tuore maa-aines ehti kuivua. Toukokuun 8. päivänä pelto ajettiin tavallisella joustopiikkiäkeellä kahteen otteeseen. Äestyksellä luodaan lopullinen kylvöalusta siemenille, joten se on tehtävä huolellisesti ja maa ajettava mururakenteeltaan riittävän hienoksi.
Äestyksen jälkeen pelto jätettiin rauhaan kuukaudeksi, jolloin lähes kaikki siemenlevintäiset ja monivuotiset rikkakasvit ehtivät tulla pintaan. Rikat ilmestyivät pellolle varsin nopeasti, koska kuukauden aikana oli hyvin lämmintä ja sopivia sadekuuroja tuli useita. Tavoitteena oli saada koko pellolle tasainen matto rikkakasveja ennen ruiskutusta ja kylvöä.
Kylvö nelivuotissuunnitelman mukaisesti
Kuten juttusarjan edellisessä osassa suunniteltiin, Saviaho jaettiin nelivuotista viljelykiertoa varten neljään suurin piirtein samankokoiseen kasvulohkoon.
Tavoitteena oli saada koko pellolle tasainen matto rikkakasveja ennen ruiskutusta ja kylvöä.
Kesäkuun 7. päivän iltapäivällä pelto ruiskutettiin glyfosaattivalmisteella, ja heti kun kasvusto oli kuivahtanut, aloitettiin siementen levittäminen Solo-keskipakoislevittimellä.
Kylvö toteutettiin kylvösuunnitelman mukaisesti sillä poikkeuksella, että rehuöljyretikka ja Peura-Kauris Diana vaihtoivat paikkaa. Vaihto tehtiin, koska retikka on tarkoitus paalata ja päättää heinä-elokuun taitteessa syyskylvöseoksen tieltä, ja viljelyteknisesti se on helpointa, jos lohko sijaitsee juuri pellon sisäänajotien kohdalla.
Kylväminen Solo-sirottimella on helppoa, kunhan vain säätää syötön riittävän pienelle aluksi. Periaate on, että punnitaan käytettävää siementä juuri kylvettävälle alalle tarkoitettu määrä, ja kylvetään se tasaisesti koko alueelle. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kävellään aluetta ristiin rastiin siementen syötön ollessa mahdollisimman pienellä. Yleinen virhe on lähteä liikkeelle liian suurella syötöllä, ja siemen ei riitäkään koko alalle.
Ruiskutus- ja kylvöajankohdaksi valittiin hetki, jolloin pelto oli kauttaaltaan rikkojen peitossa, ja sääennustus lupasi seuraavalle päivälle koko päivän kestävää rauhallista sadetta. Jos sääennuste olisi vain pitänyt paikkaansa, keli olisi ollut Ihanteellinen. Sateet onnistuvat kutenkin kiertämään alueen tehokkaasti koko kesäkuun ajan.
Ruiskutus ja kylvö tehtiin silloisen tiedon perusteella, ja sadetta ei seuraavalle päivälle siis saatu. Kylvöpäivän ja juhannuksen välillä vettä on satanut riistapellolle ainoastaan kolme milliä, ja se ei ole riittänyt kattavaan itämiseen. Sadetta tarvitaan kipeästi lähiaikoina.
Jyräys rauhallisesti
Riistapellon starttilannoitus tehtiin traktorin perään asennetulla vanhalla apulannanlevittimellä heti siemenen levityksen jälkeen. Lannoitteena käytettiin fosforirikasta Y2-lannoitetta, ja sitä levitettiin niin paljon, että typpimäärä vastasi noin 60 kiloa hehtaarilla. Se on sopiva alkulannoitus. Kasvukaudella käydään levittämässä toinen samanlainen erä, kun kasvit ovat hyvässä kasvussa.
Siemenen ja apulannan levityksen jälkeen pelto jyrättiin. Jyrä painaa siemenen tiukasti maahan kiinni, ja ristiin ajaessa peittääkin sitä hieman. Tällöin siemenet itävät paremmin, ja maa pysyy kosteana.
Jyräämisessä kannattaa olla huolellinen ja ajaa hiljaa, jotta jyrän kiekot ehtivät tehdä tehtävänsä. Usein näkee jyriä vedettävän sellaisella vauhdilla, että ne lähestulkoon hyppivät traktorin perässä. Tällöin ne eivät aja asiaansa.
Ruiskutus, kylvö ja jyräys kannattaa tehdä saman päivän aikana, jolloin kosteuden haihtuminen saadaan minimoitua.
Kuivuus kasvuston riesana
Kesäkuun puoleen väliin mennessä Saviahon rikkakasvit olivat lakastuneet, ja sateiden puutteesta huolimatta jonkin verran riistakasveja oli lähtenyt kasvuun. Parhaiten oli itänyt öljyretikka, mutta kaikilla kasvulohkoilla oli havaittavissa sille kylvettyjä riistakasveja.
Veden puute oli akuutti, se oli ilmiselvästi nähtävissä.
Seuraava toimenpide Saviaholla on tuholaisten torjunta ruiskuttamalla. Lämmin ja kuiva sää on suosinut kirppoja ja torjuntakynnys (1 kirppa/taimi) on ylittynyt. Kirpat tuhoavat kasvuston nopeasti, jos siihen ei puututa.
Jahti-lehdessä julkaistaan vuoden 2019 aikana vastaava Riistapellon vuosi -sarja. Lehdessä seurataan viisivuotisella viljelykierrolla hoidettavaa Eteläniitty-peltolohkoa.
Lue viisivuotista kiertoa noudattavan pellon toukotöiden onnistumisesta Jahdista 3/2019.
