Historian perusteella tiedetään Venäjän susikannan kasvaneen merkittävästi esimerkiksi toisen maailmansodan aikana. Suomen puolella niille riittää runsaasti ravintoa myös porojen muodossa, mikä saa osaltaan sudet lisääntymään itäisen valtakunnanrajan tuntumassa. Susikannan runsastuessa vahingot ovat kasvaneet myös poronhoitoalueen ulkopuolella, varsinkin lammastiloilla.
– Susi on varsin nopeasti lisääntyvä eläin, jonka populaatio kasvaa nopeasti, ellei sitä säädellä. Suomen puolella suurpetoja odottaakin niiden kannalta ”katettu pöytä”, kuvailee suurpetotutkijana myös kansainvälisesti tunnettu Ilpo Kojola.
Susimäärä ja porovahingot kasvaneet poikkeuksellisiin mittoihin
Venäjältä tulleilla susilla on suurin vaikutus poronhoitoalueisiin. Niiden kärsimien vahinkojen nojalla susialueiden painopiste on muuttunut pohjoisemmaksi.
– Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poronhoitoalueella vuodessa kaadettu susimäärä nousi vuosina 2022–2023 noin 50 suden tasolle, kun se sitä ennen oli 10–20 sutta, Kojola perustelee.
– Noin 80 prosenttia viime vuosina erikoisluvilla kaadetuista susista on DNA:nsa perusteella lähtöisin Venäjältä.
Rajan yli Suomeen tulleiden susien määrä korostuu nyt alueella, joka ulottuu Suomussalmelta pohjoiseen Kuusamon, Sallan ja Savukosken yli.
– Vahinkojen määrässä tästä vuodesta näyttää tulevan ennätysvuosi, susitutkija arvioi.
Kyseessä on selvä kasvu entiseen nähden.
Venäjän puolella on aiemmin maksettu susista tapporahaa. Nyt sudentappo kompensoidaan hirvenkaatoluvalla. Nykyään hirven kaatolupien saamisen edellytyksenä siellä on ollut, että susi on saatu ensin nurin.
Vaeltajat reviirin hakuun Suomeen
Tyypillisesti rajan ylittävä susi on nuori yksilö. 1–2-vuotiaiden osuus on varsin korkea, koska ne ovat juuri silloin vaeltamisiässä ja etsivät reviiriään.
Vuosittain poronhoitoalueelle tulee Kojolan mukaan lisäksi joitakin pitkämatkalaisia. Niistä suurin osa on uroksia, mutta lähempää tulee myös naaraita.
Vaeltajien lisäksi Suomessa vierailee rajan molemmin puolin eläviä pentuelaumoja. Eniten susia jolkottelee idästä, mutta myös Skandinavian susikannat ovat tottuneet vaeltamaan.
– Kiinnostavan monta sutta on tullut Ruotsista ja Norjasta.
– Merkille pantavaa on, että Norjan puolelta Kirkkoniemen alueelta on tullut enemmän susia rajan yli kuin 19 vuoteen. Norjalaiset näkevät myös tällä olevan mahdollista yhteyttä sotaan, kun Venäjän sudet ovat levittäytyneet Norjankin puolelle.
