Lahtivajan pesu ja puhtaana pito

Tässä artikkelisssa

• Käsien pesutekniikka
• Pintojen materiaalit
• Pintojen puhdistus ja pesu
• Välinehygienia
• Siivousvälineet
• Työtavat
• Kouluttaudu lisää

Lahtivajoille asetetut hygieniavaatimukset riippuvat lihan päämäärästä ja toiminnan laajuudesta. Lahtivaja voi olla metsästäjien tarkoitukseen varaama tila, jossa riistaa käsitellään vain metsästäjien omaan käyttöön tai luovutetaan nylkemättömänä tai kynimättömänä kuluttajalle tai vähittäismyyntiin. Elintarvikehuoneistoksi rekisteröity lahtivaja voi luovuttaa myös lihaa eli nyljettyä riistaa leikattuna ja pakastettuna.

Lue lisää: Nämä kaikki vaikuttavat lihan laatuun

Käsien pesutekniikka

• poista sormukset ja kello
• kostuta kädet lämpimällä vedellä
• annostele pesunestettä
• pese hyvin kyynärpäitä myöten, myös peukalot, kämmenselkä, sormien välit, sormen päät ja kynnen aluset noin puolen minuutin ajan
• huuhtele huolellisesti lämpimällä vedellä
• kuivaa kädet kertakäyttöpyyhkeellä
• sulje hana pyyhkeellä suojaten

Pintojen materiaalit

Lahtivajan pintojen ja lattioiden tulee olla valmistettu helposti puhtaana pidettävästä, vedenkestävästä materiaalista. Huokoiset materiaalit, kuten puu tai vaneri, eivät ole helposti puhtaana pidettäviä: ne imevät itseensä likaa ja kosteutta ja ovat siten oivia lisääntymispaikkoja mikrobeille.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää saumakohtien, esimerkiksi lattian ja seinän yhtymäkohtiin sekä läpivientien puhdistettavuuteen. Pintakäsitelty sileä pelti on hyvä vaihtoehto seiniin. Ruostumaton teräs on kestävää ja soveltuu suuriin yksiköihin.

Muutaman hirven syksyssä käsittelevän lahtivajan vaatimukset ovat luonnollisesti lievempiä kuin kymmeniä tai satoja eläimiä käsittelevän riistateurastamon, jolloin materiaalivaatimukset ovat lievempiä ja vedenkestävät puupinnoitteet voivat toimia seinissä ja katoissa.

Lattia joutuu kovalle koetukselle. Sen materiaalina pinnoitettu betoni kaatoineen ja lattiakaivoineen on lähes ainoa ratkaisu. Ovien ja ikkunakarmien materiaalina voidaan käyttää maalattua puuta. Metalliset vaihtoehdot ovat parempia, joskin kalliimpia ratkaisuja. Ovien suunnittelussa tulee huomioida ruhojen kulkureitit. Usein liukuovet ovat toimivia ratkaisuja. Läppäovet, joihin ruhot koskettavat, eivät ole suositeltavia.

Pinnoituksesta tulee pitää huolta, sillä kosteuden vaikutukset näkyvät nopeasti ja maalipinta ei saa hilseillä eikä ruostetta saa esiintyä.

Pintojen puhdistus ja pesu

Lahtivaja on siivottava aina sen likaannuttua ja vähintään kerran päivässä töiden päätyttyä, jotta lika ei pääse pinttymään. Pinttynyt lika tarjoaa hyvän kasvualustan bakteereille, jotka muodostavat ohuita, vaikeasti hävitettäviä kasvustoja niille. Suojaamattomien ruhojen läheisyydessä ei tule käyttää vesisuihkuja roiskevaaran takia.

Puhdistus suoritetaan järjestyksessä mekaaninen karkean lianpoisto, pesuainepesu, joka yleensä sisältää desinfektioaineen, huuhtelu ja kuivaus. Kemikaalien on oltava elintarviketiloihin käytettäväksi soveltuvia eikä niistä saa jäädä jäämiä.

Mekaaninen puhdistus on näkyvän lian poistamista lastoin ja vesisuihkulla. Vesi ei tässä vaiheessa saa olla kuumaa, jottei valkuainen saostu pinnoille. Tämän jälkeen kemiallisesti likaa irrottavaa pesuainetta levitetään ohjeen mukaan laimennettuna ja pinnat pestään harjaamalla, lastoilla ja vesisuihkulla unohtamatta hankalia kohteita. Tärkeää on myös muistaa, että esineet ja laitteet, joihin kosketaan usein, kuten valokatkaisimet, oven kahvat ja vesialtaiden hanat, puhdistetaan huolellisesti. Lopuksi pestään lattiakaivot.

Kauden alussa ja lopussa, lihanleikkauspinnoille kerran viikossa, on hyvä suorittaa myös erillinen mikrobeita tuhoava desinfektio. Paras vaihtoehto on kuuma vesihöyry. Kemikaaleja käytettäessä on niille annettava riittävä vaikutusaika ja on muistettava, että ne eivät vaikuta likaisissa kohteissa. Tämän jälkeen pinnat huuhdellaan talousvedellä kemikaalijäämien poistamiseksi. Lopuksi paikat kuivataan poistamalla lastoin tai kuivaimin ylimääräinen vesi.

Välinehygienia

Teurastuksessa käytettävien välineiden tulee olla helposti puhdistettavia ja desinfioitavissa. Ruostumaton teräs on hyvä materiaali ruhokoukkuihin ja elintelineisiin.

Ruhon kanssa kosketuksiin joutuvat esineet ja pinnat, kuten veitset, koukut ja lihalaatikot tulee pestä ja desinfioida. Puhdistus tulee suorittaa aina välineiden likaannuttua ja jokaisen työpäivän päätteeksi. Vähintään 82 °C -asteinen vesi on parasta desinfektioon.

Mitään lihankäsittelyyn liittyviä välineitä, kuten laatikoita, ei tule säilyttää suoraan lattialla, eikä luonnollisesti koskaan pinota sisäkkäin, ei edes puhdistuksen jälkeen. Kuumaa ja kylmää, juomaveden vaatimukset täyttävää vettä tulee olla käytettävissä rekisteröidyssä elintarvikehuoneistoissa.

Siivousvälineet

Siivousvälineiden puhtauteen ja kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Puhtaille ja likaisille toiminnoille sekä eri pinnoille on omat siivousvälineensä ja ne säilytetään erillään ilmavassa tilassa, mieluiten riippumassa.

Pesu- ja desinfektioaineet voidaan säilyttää samassa tilassa. Puhdistusvälineet pestään ja desinfioidaan aina päivän päätteeksi.

Työtavat

Pelkkä pintojen ja välineiden pesu ja puhdistaminen eivät yksinään riitä, vaan hyvän puhtauden ylläpitäminen edellyttää hygieenisiä työskentelytapoja ja hyvää henkilökohtaista hygieniaa.

Käytetään puhtaita asusteita, suojapäähineitä ja -käsineitä. Ruokailu on sallittu vain taukotilassa. Tupakkaa ei saa polttaa lahtivajassa. WC:ssä käynnin ja tupakoinnin jälkeen kädet pestään huolella. Vajalla ei kuljeta likaiselta puolelta puhtaammalle puolelle, esimerkiksi ruhovarastosta nylkypuolelle, ilman puhdistautumista.

On tärkeää, että lahtivajalla seurataan puhdistuksen riittävyyttä. Aistinvarainen arviointi riittää päivittäiseen puhtauden arvioimiseen. Näkyvä lika ja haju, joka voi olla tunkkainen, homehtunut, mädäntynyt tai viemärin haju, ovat hälytysmerkkejä, samoin tauteja levittävien rottien, myyrien ja hiirien ulosteet.

Mikrobiologinen puhtaustarkkailu, jossa otetaan näytteitä eri pinnoilta, on hyvä suorittaa rekisteröidyssä elintarvikehuoneistossa silloin tällöin.

Kouluttaudu lisää

Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus verkossa on kaikille metsästäjille hyödyllinen verkkokoulutus riistan sairauksista ja ravinnoksi käytettävästä lihasta. erityisesti silloin, jos seura aikoo myydä lihaa eteenpäin, on porukassa hyvä olla koulutuksen käynyt henkilö

Koulutus sisältää riistaeläinten anatomiaa, fysiologiaa ja riistaeläinten sairauksia, sekä tietopaketin metsästäjän terveyteen vaikuttavista muutoksista riistanlihassa. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi asiaan liittyviä  säädöksiä ja määräyksiä.

On tärkeää, että metsästäjä osaa itse arvioida riistalihan laadun ja turvallisuuden. Koulutettu metsästäjä osaa todeta, mikäli liha sisältää ihmiselle vaarallisia muutoksia. 

Koulutus antaa oppeja lihan taitavampaan ja hygieenisempään käsittelyyn. Riistalihan laatuun vaikuttavat metsästyskäytännöt, teurastustekniikat, suolistus, kuljetus, nylky, viimeistely, jäähdytys sekä lahtivajojen hygienia. Myös riistanlihan raakakypsytys ja kylmäsäilytys käydään koulutuksessa läpi. Koulutettu metsästäjä hallitsee myös trikiininäytteen ottamiseen liittyvät vaatimukset.

Koulutus on erityisen hyödyllinen metsästäjille, tarkastavat ammutut hirvieläimet, joista haetaan uutta pyyntilupaa eläimen sairauden tai vahingoittumisen vuoksi.

 Jos edellisestä koulutuksestasi on aikaa, voit käydä myös kertauskurssin, jolloin saat koulutuksen puoleen hintaan.

Koulutusohjelma on Ruokaviraston hyväksymä. Metsästäjäliiton jäsenille kurssin hinta on 100 €, muille 150 €.

Ilmoittaudu metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutukseen >> 

Koulutuksessa käytetään Sauli Laaksosen kirjaa Metsästäjän terveysoppi, jonka voi hankkia Eräkontista.