Toimimme aktiivisesti vuorovaikutuksessa metsästykseen vaikuttavien viranomaisten ja yhteisöjen kanssa niin kotimaassa kuin EU-tasolla.
Ajamiamme asioita ovat muun muassa EU:n lyijykielto, suden kannanhoidollinen metsästys, suurpetojen metsästyksen turvaaaminen, keinovalojen ja yötähtäinten käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä, ampumaratojen ympäristölupahanke, sekä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin-, SOTKA levähdysalueverkosto-, ja villisikakannan hallinta -hankkeet.
Yhdessä voimme säilyttää metsästysharrastuksen luontaisena osana yhteiskuntaa ja tukea metsästysseurojen toimintaedellytyksiä muuttuvassa maailmassa. Nostamme esiin metsästyksen hyvinvointivaikutuksia ja metsästäjien arvokasta työtä suomalaisen luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Edunvalvonta kotimaassa
Edunvalvonnan tavoitteena on olla osa päätöksentekoprosessia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Yhtä tärkeää on viedä metsästykseen liittyviä aloitteita eteenpäin ja kuunnella jäsenistön tarpeita. Metsästäjäliitto kehittää ja ylläpitää suomalaisen metsästäjän vahvaa asiantuntijuutta. Asiantuntijoina korostamme rakentavaa ja aktiivista sidosryhmäyhteistyötä ja säännöllistä yhteydenpitoa päättäjien sekä sidosryhmien, kuten esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen, kanssa. Tahtotilamme on kehittää yhteistyötä myös muiden luonnonsuojelujärjestöjen sekä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa.
Lue lisää:
- Ajankohtaista sudesta
- Ajankohtaista valkohäntäpeurasta
- Ajankohtaista karhusta
- Ajankohtaista lyijystä
- Ampumaratojen ympäristölupahanke
- Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke
- SOTKA levähdysalueverkosto -hanke
- Villisika-hanke
Pohjoismainen edunvalvonta: yhdessä olemme vahvempia
Metsästäjäliitto osallistuu säännöllisesti myös kansainväliseen edunvalvontaan. Se on Pohjoismaiden metsästäjäjärjestön (Nordic Hunters Alliance) aktiivinen jäsen. NHA:n jäsenmaiden kesken pyrimme ajamaan kaikille pohjoismaisille metsästäjille tärkeitä asioita ja vaikuttamaan yhteisesti metsästystä koskeviin päätöksiin.
Vaikuttaminen EU-tasolla
Suurin osa uusista laeista tulee EU:n kautta, ja niihin pitää vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa.
Metsästäjäliitto edustaa Suomea EU:n metsästys- ja suojelujärjestössä FACEssa. Metsästäjäliiton edustajat osallistuvat FACEn edustajakokouksiin ja asiantuntijatyöryhmien kokouksiin. FACEn kautta Metsästäjäliitto pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti EU:n päätöksiin Suomen ja Pohjoismaiden metsästäjiä koskevissa asioissa. Metsästäjäliitto pitää FACEn kautta oma-aloitteisesti aktiivista yhteyttä Euroopan parlamentin jäseniin, komissioon ja neuvostoon sekä muihin lobbausjärjestöihin.
Metsästäjäliitto on saanut FACEn työlistan kärkeen esimerkiksi pyrkimyksen suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, mikä on liiton pitkänajan tavoite susipolitiikassa. FACE on myös erittäin tärkeä tiedonsaantikanava Metsästäjäliitolle. Tämä helpottaa myös yhteistyötä mm. maa- ja metsätalousministeriön kanssa, koska Metsästäjäliitto voi välittää uusinta tietoa päätöksenteon tueksi.
Päätöksenteko Suomessa
Metsästäjäliiton jäseniä ovat piirit, joihin kuuluvat metsästysseurat jäsenineen sekä piirien henkilöjäsenet. Liiton toimisto sijaitsee Riihimäellä.
Liittokokouksessa teemme tärkeimmät päätökset
Metsästäjäliitossa korkeinta päätäntävaltaa käyttää kahdesti vuodessa kokoontuva liittokokous. Kukin piiri saa lähettää kokoukseen kaksi edustajaa, joiden valtakirjan äänimäärä perustuu piirin jäsenmäärään. Liittokokouksessa hyväksytään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tulevan vuoden budjetti ja toimintasuunnitelma. Liittokokous myös nimeää liittohallituksen.
Liittohallitus toteuttaa liittokokouksen päätöksiä
Liittohallitus hoitaa liiton omaisuutta, päättää palkattavasta henkilökunnasta sekä tukee piirihallitusten toimintaa. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 16 jäsentä sekä heidän varajäsenensä.
Piirit huolehtivat paikallisesta toiminnasta
Metsästäjäliitolla on 16 piiriä, joiden toiminta-alue kattaa koko maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Piirit ovat liiton toimintaperiaatteisiin sitoutuneita itsenäisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä. Kussakin piirissä on toiminnanjohtaja ja piirihallitus.
Metsästäjäliiton 16 piiriä kattavat koko maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kaikki Metsästäjäliiton jäsenet kuuluvat liittoon piirin kautta joko seurajäsenenä tai henkilöjäsenenä.
Piirit ovat liiton toimintaperiaatteisiin sitoutuneita itsenäisiä organisaatioita. Toiminnanjohtaja vastaa piirin toiminnasta piirihallituksen ohjauksessa.
Piirin korkein päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva piirin vuosikokous, johon jäsenseurat nimeävät edustajansa käyttämään päätäntävaltaa. Vuosikokous valitsee piirihallituksen, joka nimeää toimi- ja valiokunnat sekä työryhmät.
Metsästys on osa yhteiskuntaa, ja suomalaiset metsästäjät vastuullisen metsästyksen edelläkävijöitä.
Tulevaisuudessa haluamme olla kaikkien metsästäjien järjestö ja entistä vahvempi vaikuttaja metsästykseen liittyvässä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa.
Tuomme yhteen metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat yhteisöt ja ihmiset ja kasvamme siten yhä vahvemmaksi vaikuttajaksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Edistämme metsästyksen asemaa muuttuvassa yhteiskunnassa – koko porukalla.
