Viimeisen vuoden aikana jännittynyt poliittinen tilanne ei suoranaisesti näy rajan tuntumassa.
– Metsästämme täällä kuten ennenkin. Kamerat ja rajavartiolaitoksen läsnäolo ovat selvästi lisääntyneet, mutta muutoin tilanne ei täällä näy eikä vaikuta meidän metsästykseen, kertoo Etelä- ja Pohjois-Karjalassa metsästävä Jarmo Karjalainen.
Suomen ja Venäjän rajat leikkaavat rajavyöhykkeet, jotka tarkoittaa eri levyisiä kaistaleita valtioiden välillä. Kummallakin valtiolla on oma rajavyöhyke. Venäjän puolella vyöhyke on paljon syvempi. Rajavyöhykkeen tarkoitus on helpottaa rajavalvontaa.
Osa itärajan metsästäjistä on hakenut rajavyöhykelupia, joiden turvin metsästys voidaan aloittaa Venäjän rajalta asti. Ilman lupaa rajalla liikkuminen on rangaistava teko. Rajavartiolaitos myöntää rajavyöhykeluvan tietyin ehdoin ja perustein.
Karjalaisen mukaan rajavyöhykelupia on kuitenkin harvalla metsästäjällä ja lupien saanti on tiukentunut. Vyöhykealueella saa liikkua ainoastaan ilman asetta, ellei kyseessä ole haavakon jäljitys, johon on saatu erillinen lupa. Suurin osa metsästystoiminnasta tapahtuukin rajapyykkien ulkopuolella, mutta ajot aloitetaan usein aivan vyöhykerajan tuntumasta.
Yksi asia on ehdoton.
– Ajoketjut ja passitukset suunnitellaan kulkemaan aina poispäin rajalta.
Rajalla koiran kanssa
Koirat saattavat välillä liikkua riistan perässä rajan yli. Koirien vierailu ja takaisin saaminen Venäjältä mietityttää Karjalaista.
– Koirien kanssa saa olla huolellinen. Koirien käyminen naapurin puolella ei ole kenenkään edun mukaista ja sitä pitäisi välttää. Rajajärjestyssopimuksen mukaan kaikki rajatapahtumat, myös metsästyskoirien valtakunnanrajan ylitykset, on estettävä.
Jos koira kuitenkin karkkoaa suurriistan perässä rajan yli, on siitä ilmoitettava heti rajavartiolaitokselle. Rajavyöhykkeellä käyvästä koirasta ei tarvitse ilmoittaa ja sen voi hakea luvan turvin pois.
– Vielä on saatu koirat hyvin takaisin Suomeen. Suurin osa koirista palaa pian itse takaisin, mutta myös rajavartiolaitos on välillä palauttanut koiria. Seudun metsästäjillä on hyvät suhteet rajahenkilöihin ja ne toki auttavat tässäkin asiassa, Karjalainen summaa.
Kaikista Venäjän puolella käyneistä koirista ilmoitetaan Suomessa eläinlääkärille, joka arvioi tapauskohtaisesti onko koira toimitettava tarkastukseen eläintautien leviämisen estämiseksi. Eläinlääkärit määräävät mahdolliset jatkotoimenpiteet (lähde: raja.fi).
– Venäläisiä koiria harvoin vierailee Suomen puolella. Heillä on todella vähän asutusta rajan tuntumassa. Venäjällä on myös leveämpi rajavyöhyke, eikä metsästystä harjoiteta niin lähellä rajaa. Tämän vuoksi myös kanssakäyminen venäläisten metsästäjien kanssa on meillä todella vähäistä, Karjainen tietää.
Lue lisää Yle uutiset: Lapin rajavartiosto toivoo omistajilta ryhtiä koirien kiinnipidossa
Jos haavakko karkaa naapurin puolelle
Vaikka haavakoita pyritään välttämään viimeiseen asti, joskus sattuu vahinko.
– Jos niin ikävästi käy, että eläin painaa haavakkona rajavyöhykkeelle, on sen jäljittämiseen ja lopettamiseen ainakin toistaiseksi suhtauduttu suopeasti. Ilmoitamme asiasta rajavartiolaitoksen päivystyspuhelimeen ja pyydämme luvan jäljitykseen. Heti kun tilanne on ohi, tiedotamme jälleen rajavartiolaitosta. Rajan yli emme saa mennä.
Raja-aitahanke
Metsästäjäliitto pitää Suomen valtion turvallisuutta ensisijaisena asiana nyt vireillä olevassa Suomen ja Venäjän välisessä raja-aitahankkeessa. Metsästäjäliitto kantaa kuitenkin huolta myös aidan vaikutuksesta luonnonvaraisten eläinten liikkumiseen.
– Erityishuomio aidan suunnittelussa on annettava suurpedoille, metsäpeuroille ja hirvelle. Metsäpeuroilla ja hirvillä lajityypillinen vaeltamiskäyttäytyminen kesä- ja talvilaidunalueiden välillä on suurta eikä se saisi estyä. Monille Suomen villieläinpopulaatioille ajoittainen geenivaihto itäisten ja läntisten populaatioiden välillä on pitkällä aikavälillä elintärkeää, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Aidan suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että eläinten liikkuvuus voidaan varmistaa riittävän kokoisilla kulkuaukoilla, jotka olisivat rajavalvonnan tarpeista lähtien oletettavasti kaukovalvottuja ja tarvittaessa suljettavissa. Riista-aukkoja tulisi olla riittävän taajassa ja niiden tulisi ottaa huomioon eläinten luontaiset kulkureitit, jotka tulee määritellä riistaviranomaisten ja rajaviranomaisten paikallistuntemuksen perusteella.
Liitto peräänkuuluttaa samoja huomioita myös autoteille, jotka on suojattu riista-aidoin. Riistaa huomioivat rakenteet ovat esimerkiksi maakannaksia, joista tie menee tunnelina ali tai alavat kohdat, jotka tie ylittää sillalla. Kulkureittejä voidaan tehdä jälkikäteenkin. Reitit ovat eläimille tärkeitä ja Metsästäjäliitto toivoo niiden lisäämistä.
Vaikka aidan aiheuttama este koskee lähinnä nisäkkäitä, tulee myös linnut huomioida siten, että mahdollisen verkkoaidan rakenne olisi riittävän tiheä tai lanka riittävän paksua, jotta lintu osaa väistää sitä. On tunnettua, että poroaitoihin lentää matalalla liitäviä kanalintuja, josta aiheutuu siiven katkeamisia ja välittömiä kuolemia.
