Metsästysonnettomuuksista opiksi

Vuoden 2020 syksy oli metsästysonnettomuuksien suhteen todella synkkä, sillä vakavia onnettomuuksia tapahtui useita. Yksi onnettomuuksista oli erityisen poikkeuksellinen, sillä siinä menehtyi täysin ulkopuolinen henkilö, kun metsästäjä ampui vahingossa pyöräilijän Urho Kekkosen kansallispuistossa Lapissa. 

Onnettomuudet ovat puhuttaneet julkisuudessa ja niihin on kiinnittänyt huomiota myös OTKES eli Onnettomuustutkintakeskus. OTKES yhdistetään usein suuronnettomuksiin, joissa on ollut mukana suuri joukko ihmisiä. 

Johtaja Veli-Pekka Nurmi kuitenkin selventää, että tukintaa tehdään myös yksittäisissä tapauksissa, ja tutkinnalla pyritään aina saamaan yleistä turvallisuutta paremmaksi. 

– Yhtä onnettomuutta tutkitaan, jotta päästään sen yläpuolelle katsomaan, miten sitä koko järjestelmää voisi parantaa, ettei vastaavaa tapahtuisi uudestaan. Jos jatkossa tapahtuu samanlaisia onnettomuuksia, olemme valmiudessa käynnistämään niiden tutkimisen, Nurmi kertoo.
 

Metsästys tutkintateemaksi?

OTKES toimii oikeusministeriön yhteydessä ja sillä on toimivalta ottaa tutkittavakseen mikä tahansa vakava onnettomuus tai vakavan onnettomuuden vaaratilanne. Maalla sattuneista onnettomuuksista keskus saa tiedon samaan aikaan, kuin hälytys saapuu hätäkeskukseen. Hyvin monelle taholle on säädetty laissa velvollisuus ilmoittaa viipymättä OTKESille kaikista sattuneista onnettomuuksista. Siellä harkitaan, mitkä onnettomuuksista ovat sellaisia, joihin kannattaa pureutua tarkemmin. 

Vakavien onnettomuuksien toistuvuus on yleensä syy aloittaa myös niin sanottu teematutkinta. Nurmi kertoo, että heillä on jo koottu asiantuntijaryhmä, jossa on vahvaa osaamista myös metsästyksen puolelta. 

– Metsästysonnettomuuksien suhteen on tarkoitus olla hereillä. Jos niitä sattuu yksi, tartumme siihen, ja jos niitä sattuu useita, muutamme tutkinnan vauhdissa teematutkinnaksi. Kyseessä on silloin ilmiö, jolle pitää tehdä jotakin. 

– Luomme tutkinnassamme katsauksen myös viime syksyn onnettomuuksiin ja koitamme saada selville, mihin nämä onnettomuudet liittyvät, miksi niitä tapahtuu. Jos onnettomuuksia ei tapahdu, silloin tilanne on normaali ja kentällä toimitaan turvallisesti, eikä teemalle ole tarvetta, Nurmi taustoittaa.
 

OTKES ei ilmoita rikkomuksista

Nurmen mukaan OTKESin tutkinta noudattaa aina samaa kaavaa, jossa perehdytään ensin siihen, mitä on tapahtunut. Analyysi tehdään faktojen pohjalta ja tämän tuloksena syntyvät suositukset. 

Vaikka onnettomuuteen liittyisi syyllisyysvastuun selvittelyä tai vahingonkorvauksia, ei OTKES ota niihin kantaa, vaan sitä hoitavat toiset viranomaiset. Heiltä ei myöskään ilmoiteta viranomaisille, vaikka he tutkinnan aikana saisivat tietoonsa rikkomuksia. Työntekijöillä on oikeudessa todistamiskielto. 

Lakiin perustuen he eivät saa ilmaista oikeudelle mitään, minkä he ovat saaneet tutkinnassa selville, vaikka ilmi tullut asia olisi rangaistava teko. 

– Mikäli metsästysonnettomuus tapahtuu, lähdemme selvittämään tapahtuman kulkua. Käytämme apuna erilaisia asiakirjoja ja kuulemme osapuolia, eli suullinen tiedonhankinta on oleellista. Käytämme apuna myös erilaisia tallenteita. Kaupunkiympäristössä on valtavasti valvontakameroita, mutta tallentavaa elektroniikkaa löytyy myös maastosta. Metsästäjät ovat saattaneet kuvata tilannetta ja GPS-laitteista saadaan myös tietoja, Nurmi kertoo.

Kun faktat ovat kasassa, tutkintaryhmä tekee analyysin ja tuottaa johtopäätökset. OTKESilla on lakiin perustuva toimivalta kohdistaa suosituksia kehen ja mihin toimijaan tahansa. Suositukset eivät ole heppoisia ehdotelmia, vaan suosituksen kohteella on myös lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa OTKESille, mihin toimiin se on ryhtynyt tai ryhtymässä suosituksen seurauksena. 

Nurmi ei lähde arvailemaan, minkälaisia suosituksia metsästysonnettomuuksiin liittyen voitaisiin antaa tai mitä konkreettisia keinoja olisi estää onnettomuuksia. 

– Suositukset eivät ole koskaan kenenkään mielipiteitä, vaan ryhmä synnyttää ne tutkintaprosessissa. Konkreettisia keinoja on vaikeaa ennakoida. Kun ei ole tutkinnan tuloksia, ei voida puhua siitä, mitä pitäisi tehdä. 

– Aseen käsittelyn perussäännön muistaminen on tärkeää: käsittele aina asetta kuin se olisi ladattu ja tiedä mihin tähtäät, kun laukaiset aseen, Nurmi kuitenkin neuvoo.
 

Metsästyskentän tuki takana

Metsästyksen ympärillä toimiva sektori on laaja ja Nurmi kertookin, että mahdollisten suositusten kohteena voisi olla mikä tahansa toimija. Onnettomuustutkintakeskus on jo käynyt vuoropuhelua sekä riistahallinnon että metsästäjien edunvalvonnan kanssa. Hänen mukaansa kaikilla tahoilla on yhteinen käsitys siitä, että syksy 2020 oli niin huolestuttava, että varautuminen on tärkeää. 

–  Keskustelu on ollut hyvähenkistä, ja jos jotain sattuu, ollaan myös riistahallinnossa valmiina. Potentiaalisia suosituksen kohteita ovat metsästysseurat ja metsästäjät. Voi olla mahdollista, että suositus kohdennettaisiin Metsästäjäliittoon, josko liitto voisi tehdä jotain. Se voi kohdistua riistahallintoon, ja ministeriölle annettaisiin esimerkiksi suositus säädösmuutoksen valmisteluun eduskunnalle, Nurmi summaa.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan liitossa nähdään tarpeellisena, että luottamuksellinen ja puolueeton viranomaistaho on valmiudessa tutkimaan mahdollisia metsästysonnettomuuksia. 

– Liittohallitus kannattaa OTKESin osallistumista. Sen toimintatapa on todettu hyväksi. Pyritään näin oppimaan virheistä ja välittämään metsästäjille tietoa, jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin.

Silpola on saanut useita yhteydenottoja onnettomuusryppään jälkeen. Kentällä on tunnettu huolta metsästyksen imagon puolesta. 

– On hienoa, että porukka ottaa yhteisesti vastuuta ja liitolta pyydetään apua siihen, kuinka turvallisuutta voidaan kehittää.
 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Jahti-lehdessä 3/2021. Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Metsästäjäliiton jäsenenä voit lukea Jahdin myös näköislehtenä OmaMetson kautta. 
Liity sinäkin jäseneksi >>