Suomalainen metsästäjä on valmis satsaamaan harrastukseensa. Rahaa kuluu erityisesti lupamaksuihin, varusteisiin sekä matkustamiseen, ja aiempaa useammin koiran paikannukseen ja riistakameroihin.
Lue myös: Mitä metsästys maksaa?
Metsästyksen hyötyjä voi tutkia joko siitä näkökulmasta, mikä metsästyksen arvo on harjoittajalleen tai kokonaisuutena metsästäjille ja yhteiskunnalle.
Metsästyksen arvoa on vaikea kokonaisuutena mitata, mutta jonkinlaisia arvioita metsästyksen suuruusluokasta ja merkityksestä voidaan tehdä.
Harva hirvenmetsästykseen osallistuja ynnäilee metsästyskauden jälkeen sitä, millaisia kuluja metsästyksestä aiheutui, saati puntaroi niitä suhteessa metsästyspäivien kokonaisantiin. Olennaista on, että hirvijahtiin osallistuminen tuntuu jäävän jollakin tavoin plussan puolelle.
Yhteiskuntaa rahaliikenne ja metsästyksen arvo kuitenkin kiinnostaa. Sitä voidaan määrittää useiden tekijöiden kautta. Tässä jutussa keskitytään metsästysmatkailuun, hirvenmetsästykseen ja lihan arvoon.
Omatoiminen metsästäjä matkailee kotimaassa
Runsaat 200 000 ihmistä käy vuosittain metsällä ja/tai osallistuu jossakin muodossa riistanhoitoon ja käyttää tähän rahaa. Metsästyskäyntejä ja siihen liittyvää rahankäyttöä on enemmän, joten tästä näkökulmasta se muodostaa suuremman osan rahankäytön ilmaisemasta kokonaisarvosta.
Suomalaisille metsästäjille on edelleen varsin harvinaista maksaa metsästyspalveluista. Karkeasti arvioiden 22 000 henkilöä eli 7 % suomalaisista metsästäjistä maksoi vuonna 2016 metsästysmajoituksestaan.
– Kotimaassa matkatessaan monet metsästäjät eivät useinkaan tarvitse palveluja. Tilanne on toinen heidän matkatessaan ulkomaille tai kun ulkomainen erämatkailija tulee Suomeen metsästämään, erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) kiteyttää. Ulkomaille metsästysmatkoille suunnisti vuonna 2016 vain noin 4 % metsästäjistä. Yleisimpiä kohdemaita olivat silloin ja ovat tiettävästi edelleen naapurimaat Viro ja Ruotsi.
– Luvut havainnollistavat karkeudessaan sitä, miten vahvasti suomalainen metsästysmatkailu on luonteeltaan omatoimimatkailua kotimaassa. Metsästysmatka tarkoittaa monelle metsästäjälle viikonloppua kotipuolessa, loma-asunnolla tai sukulaisten vieraana, mikä ei useinkaan edellytä suurta rahankäyttöä, kuvailee LUKEn tutkimusprofessori Artti Juutinen.
Paikallinen hyöty vahvemmaksi
Metsästäjien ja kalastajien rahavirrat kulkevat aluetalouden tasapainottamisen kannalta kuitenkin hyödylliseen suuntaan.
– Esimerkiksi maan eteläosasta Pohjois-Suomeen suuntautuviin metsäkanalinnustusreissuihin liittyy jo selvästi merkittävämpää rahankäyttöä matkustuskustannuksineen, majoituksineen, lupineen ja muine kustannuksineen. Rahankäytöllä voi olla kohdealueelle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Metsästysmatkan hyödyn arvo metsästäjälle voi niin ikään olla korkea, Pellikka toteaa.
– Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito vaatii uusien kivien kääntämistä tulolähteiden löytämiseksi. Riistasta toivotaan saatavan tuloja jo olemassa olevan yritystoiminnan tukijalaksi sekä uuden yritystoiminnan käynnistäjäksi, sanoo asiantuntija Tommi Häyrynen Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiköstä.
Hirvenmetsästys tuo miljoonahyödyt yhteiskunnalle
Valtaosin hirvenmetsästäjät ovat varttuneita yli 60-vuotiaita miehiä. Naisten osuus on hieman alle 5 prosenttia, ja he ovat keski-iältään lähes 10 vuotta miehiä nuorempia. Pelkästään riistanhoitomaksun suorittaneita hirvenmetsästäjiä oli vuonna 2019 noin 111 900.
Hirvenmetsästykseen osallistumisen rutiinit ovat varsin vakiintuneita, sillä metsällä käydään pääosin omalla autolla ja tutuissa porukoissa vakiintuneine metsästysalueineen. Hirvenmetsästys on monisyinen tapahtuma, jossa tiivistyvät niin perinteet, oma aika ja rauhoittuminen luonnon keskellä kuin koiraharrastus ja pitkäaikaiset sosiaaliset suhteetkin.
Hirvenmetsästykseen metsästäjät raportoivat käyttäneensä päiväkohtaisesti keskimäärin 20,62 euroa vuonna 2019.
– Kansallisella tasolla hirvenmetsästäjien suorat kulut ovat vähintään noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Vuosittainen hirvenmetsästykseen käytetty rahamäärä, muun muassa ase- ja välinehankinnat sekä riistanhoitotyö, on kuitenkin todennäköisesti arviota suurempi, Pellikka päättelee.
– Matkakustannusmenetelmällä arvioitu päiväkäynnistä kertyvä hyöty on varovaisesti arvioiden 100 ja 200 sadan euron välillä per hirvenmetsästäjä. Kansallisesti kuluttajan ylijäämästä kertyy hirvenmetsästyksestä keskimäärin 260 miljoonaa euroa vuodessa, hän laskeskelee.
Lihan arvo puntarissa
Metsästyskaudella 1.8.2019 - 31.7.2020 maassamme kaadettiin kaikkiaan 131 065 sorkkaeläintä.
Noin 46,1 % saalismäärästä oli valkohäntäpeuroja, 39,9 % hirviä, 13,1 % metsäkauriita, 0,7 % villisikoja. Lihasta noin 75,5 % tuli hirvisaaliista, 21,6 % valkohäntäpeurasaaliista, 2,5 % metsäkaurissaaliista ja 0,4 % villisikasaaliista.
Laskennallisesti hirven lihan kokonaisarvoksi saatiin kaikkiaan noin 60 miljoonaa euroa. Vastaavasti peuran lihan kokonaisarvoksi tuli noin 18 miljoonaa euroa.
Riistan arvopotentiaali on aina laskennallinen.
– Liha-arvon osuus hirvieläinten metsästyksen kokonaisarvosta on noin 40 % ja virkistysarvon noin 60 % koko maassa, Tommi Häyrynen toteaa.
– Kaiken kaikkiaan Suomessa metsästettävien sorkkaeläinten laskennallinen kokonaisarvo ylittää 200 miljoonaa euroa yhteenlasketun elämys- ja liha-arvon osalta, Häyrynen laskee. Kokonaisarvo on hänen mukaansa pysynyt jo muutamia vuosia suurin piirtein samana. Valkohäntäpeurojen osuus on tästä noussut, kun taas hirvien osuus on laskenut. Tämän trendin uskotaan myös jatkuvan.
Kaikkea ei voi mitata rahassa
Metsästyksen arvoon liittyy kuitenkin myös terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, erityisesti mielialahyötyjä, joita on vaikea määrittää euroissa. Myös metsästäjien luonnon ja riistan hoitamiseksi tekemä työ on arvokasta koko ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
