Miten päätetään metsästysajat?

Teksti: Teemu Simenius  Valokuvat: Pekka Rousi  10.11.2021
metsästysajat
Riistaeläinkantojen koon ja vaihtelun tunteminen on välttämätön edellytys muun muassa kestävän metsästysverotuksen suunnittelussa. 
Riistalajien metsästysajat määrittelee Maa- ja metsätalousministeriö metsästysasetuksella. Metsästysaikojen määräämiseen tarvittavat tiedot kerää Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus pääasiassa metsästäjien vapaaehtoistyöllä.

Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus (LUKE)  toimivat Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Pääasiassa riistalajien metsästysajat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Tarkista kuitenkin vuosikohtaiset metsästysajat aina Riistakeskuksen sivuilta.

Vaihtelua on esimerkiksi kanalinnuilla, joiden metsästysajat vaihtelevat vuosittain kanta-arvion perusteella.  

Mikäli jonkun riistaeläimen kanta vaarantuu, on mahdollistaa kieltää tai rajoittaa sen metsästys maa- ja metsätalousministeriön asetuksella tietyllä alueella tai alueilla enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näin on käynyt esimerkiksi merihanhen ja metsähanhen kanssa.

Metsästysrajoituksia lievennetään tai kiristetään tiedon tarkennuttua tai kannan vahvistuttua. Esimerkiksi metsähanhen alalajien tuntemuksen perusteella pyyntiä on voitu alueellisesti kohdistaa metsästystä hyvin kestävään tundrametsähanheen, kun muuttoreittien eroavaisuudet ovat selvinneet.

 

Riistakolmiolaskennat metsästysaikojen pohjana

Teeren ja metson talvinen latvalinnustus oli Suomessa kiellettyä viimeiset 30 vuotta kannan heikon kehityksen vuoksi.

Lukuisten vapaaehtoisten metsästäjien suorittamissa riistakolmiolaskennoista saadun tuloksen myötä latvalinnustus sallittiin kuitenkin vuonna 2019 ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. 

Riistakolmiolaskennat auttavat kestävän metsästyksen suunnittelussa. Ne määrittelevät esimerkiksi metsäkanalinnuille metsästysaikojen pituudet.⁠ Syksyn metsästysajat päätetään saatujen tulosten perusteella heti laskenta-ajan päätyttyä vielä samalle syksylle.

Riistaeläinkantojen koon ja vaihtelun tunteminen on välttämätön edellytys muun muassa kestävän metsästysverotuksen suunnittelussa. 

Metsästysverotusta ohjataan kullekin lajille pyyntitapojen ja saalismäärien suhteen parhaiten sopivalla menetelmällä.

Kanalinnuille esimerkiksi metsästysaikojen pituudella, luvanvaraisille hirvieläimille lupamäärillä ja harmaahylkeelle kiintiöllä. 

Tulosten perusteella Suomen riistakeskus tekee esityksen metsästysajoista maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö tekee myös itsenäistä harkintaa, ja ottaa vastaan esityksiä muiltakin tahoilta, kuten Metsästäjäliitolta.

Ministeriö laatii asetusluonnoksen ja lähettää sen lausuntokierrokselle muun muassa Metsästäjäliitolle ja muille metsästyssääntelystä kiinnostuneille tahoille.