Seuran pitkäaikainen, 40 vuotta sihteerinä ja rahastonhoitajana toiminut Markku Marttila, 72, on tyytyväisenä pannut merkille seuran nuortumisen.
– Meillä on nyt metsästysseurassa hyvä ikärakenne, kun saimme nuoria, 30-40-vuotiaita enemmistöksi hallitukseen meidän seniorien tilalle. Seurassamme on yli 300 jäsentä, joista vanhempaa väkeä on noin 60 % ja nuorempaa noin 40 %, Marttila kertoo.
Hän jättäytyi helmikuun alusta seuran sihteerin ja rahastonhoitajan pestistä halutessaan jättää tilaa nuoremmilleen.
Metsästyskulttuurin uusintamiseen Marttilalla onkin lääke valmiina.
–Kannattaa ottaa hallintoelimiin nuoria mukaan, ne tuopi nuoria mukanaan, hän tietää.
Uutta verta remmiin
Simonkylän metsästysseura sai hiljattain peräti viisi uutta nuorta jäsentä, iältään 15-18-vuotiaita.
– Osa tuli isänsä matkassa jäseneksi ja osa oli jo tullessaan hankkinut metsästyskortin, Marttila kertoilee. Naispuolisia metsästäjiä seurassa on toistaiseksi yksi - ja lisää kaivataan.
Markku Marttila on nähnyt 40 vuoden aikana myös metsästysseurojen jäsenrakenteen muuttuneen.
– Alkuaikoina maksavia jäseniä oli 80 % ja maanomistajia 20-30 %. Nykyään maanomistajajäseniä on enemmän, hän arvioi.
– Alkuaikojen vaikeudet metsästysvuokrasopimusten tekemisestä ovat myös vuosien saatossa väistyneet ja asenteet muuttuneet. Mukana on isoja ja hyviä maanomistajia, joiden kanssa sopimuksia on ollut helppo tehdä, mies sanoo.
Riistalihasta kysyntää
Suomessa metsästysseurojen tavat ja kulttuurit vaihtelevat alue- ja seurakohtaisesti. Alussa Simonkylän Metsästysseuran jäseneksi oli Marttilan mukaan tunkua, ja seuraan pääsy edellytti vähintään vuoden asumista paikkakunnalla sitä ennen.
– Nykyään ei ole ollut tätä vaatimusta, vaan nuoret on toivotettu tervetulleiksi seuraan. Meillä vanhoilla kun alkaa lopullinen tukanväri olla harmaa, pitää seuran jatkuvuutta ajatellen toivottaa nuoret mukaan, Marttila perustelee ja kehottaa nuoria tulemaan metsästysseuroihin, joissa heistä on kova kysyntä.
Meillä vanhoilla kun alkaa lopullinen tukanväri olla harmaa, pitää seuran jatkuvuutta ajatellen toivottaa nuoret mukaan.
Hirviseuraan pääsyä on vähän rajoitettu; ensin pitää olla 2 vuotta seuran jäsen, ennen kuin voi pyrkiä hirviporukkaan.
Vuosien saatossa Simonkylän metsästysseuran sääntöjäkin on rukattu aika ajoin, viimeksi vuosi sitten. Esimerkiksi peuran ja metsäkauriin pyyntiä rajoitettiin, kunnes kanta nousi. Nyt jäsenet saavat pyytää niitä vapaasti, kunhan ilmoittavat seuralle ja piirille.
Simonkylässä vaimonsa kanssa kahdestaan omakotitaloa asuva Markku Marttila metsästää edelleen. Erityisesti sorsa- ja hirvijahdit ovat miehelle tärkeitä harrastuksia.
Vaikka lihansyönnin vähentäminen puhuttaa mediassakin, niin riistalihalla on hyvin kysyntää.
– Kyllä hirvenliha on ollut kysyttyä tavaraa ja kelpaapi hyvin edelleen, mies huomaa.
– Liha näyttelee vielä tulevaisuudessakin isoa osaa ruokakulttuurissamme, hän uskoo.
Simonkylän Metsästysseuran toiminta-alue sijoittuu Lapin- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajan, Simon Alajoen Linnustajien, Simoniemen Metsästäjien ja Pohjoisrannan Metsästäjien alueiden väliin.
17.8.1960 perustettu seura täytti 2019 vuonna 60 vuotta.
Jäseneksi ottaminen tapahtuu seuran vuosikokouksessa.
