Tässä artikkelissa:
- Koti voi olla elintarvikehuoneisto
- Koulutettu metsästäjä helpottaa tarkastusta
- Riistalihan tarkastus ja myynti
Aktiivinen eränkävijä, jolle saalista kertyy jahtikaudessa yli omien tarpeidensa, voi myydä riistaa ilman lupia ja tarkastuksia. Metsästäjä voi myydä saaliinsa, kuten suolistetun nylkemättömän jäniksen, linnun tai metsäkauriin, vaikkapa torilla. Ihan vapaasti ja kenelle hyvänsä. Ruokaviraston mukaan riittää, että riista on nylkemätön, kynimätön ja kokonainen. Lisäksi pitää varmistua torikojun hygieniasta ja riistan viileästä säilytyksestä.
Tällä tavoin metsästäjä voi myydä vuodessa tuhat jänistä, 3 000 riistalintua sekä tietyn määrän hirvieläimiä. Täytyy vain muistaa lajit, joita ei saa kaupata: esimerkiksi metso, teeri ja metsähanhi ovat kiellettyjen listalla.
Koti voi olla elintarvikehuoneisto
Heti kun metsästäjä repäisee takin riistan päältä, myynti hankaloituu hieman. Siinäkään tapauksessa lihaa ei kuitenkaan tarvitse viedä harvoille riistankäsittelylaitoksille asti tarkastettavaksi.
Metsästäjät voivat ilmoittaa kotinsa ja seurat lahtivajansa elintarvikehuoneistoiksi. Ilmoitus tehdään oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Tämän jälkeen metsästäjä tai seura voi myydä nyljettyä ja paloiteltua jänistä, riistalintua tai hirvieläintä ilman tarkastusta, rajoitusten mukaisen määrän.
Elintarvikehuoneistosta myydyn lihan ostaja voi olla yksityishenkilö, ravintola, suurtalous tai vähittäismyymälä. Ei kuitenkaan jalostamo, sillä jalosteena myydyn lihan täytyy olla virkaeläinlääkärin tarkastamaa.
Metsästäjä tai metsästysseura voi myydä riistalihaa vain joko suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyntiin. Sitä ei saa myydä välittäjälle tai tukkukauppiaalle, joka myisi sen edelleen kuluttajalle tai vähittäismyyntiin. Ostajalle ei myöskään saa jäädä epäselväksi, että ostettu liha on tarkastamatonta.
Koulutettu metsästäjä helpottaa tarkastusta
Karkeasti sanottuna muut tapaukset ovatkin sitten sellaisia, joissa riista pitää tarkastaa. Tarkastus voidaan suorittaa riistankäsittelylaitoksessa tai riistan käsittelyyn hyväksytyssä poroteurastamossa. Lihantarkastuksen tekee virkaeläinlääkäri.
Tarkastusta varten tulee riistaeläimen ruho, pää sekä sisäelimet toimittaa mahdollisimman pian riistankäsittelylaitokseen. Maha ja suolet voidaan jättää metsään.
Tarkastusta helpottaa, jos lähistöllä on Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutuksen suorittanut henkilö. Hän voi tarkastaa sisäelimet, jolloin niitä ei tarvitse kuljettaa tarkastukseen.
Riistankäsittelylaitoksessa tehty tarkastus pitää tehdä esimerkiksi silloin, kun metsästäjä myy lihan jalostettavaksi, tai kun hän myy vähittäismyyntiin muuta riistaa kuin jänistä, lintua tai hirvieläimiä.
Metsästäjälle: Terveys- ja hygieniakoulutus verkossa antaa valmiudet tunnistaa riistan sairaudet
Riistalihan tarkastus ja myynti
1. Lihan voi käyttää tai myydä vapaasti:
Metsästäjän tai seuran on kuitenkin pidettävä kirjaa myydystä riistasta pyyntiajankohtineen. Muista myös trikiinitestaus trikiinialttiilla lajeilla (ks. kohta 3).
- Liha tulee omaan käyttöön.
- Liha lahjoitetaan tutulle tai tarjotaan peijaisissa.
- Jänis, kani, riistalintu tai hirvieläin myydään kokonaisena ja nylkemättömänä suoraan kuluttajalle tai vähittäismyyntiin.
- Liha jalostetaan omaan käyttöön elintarvikehuoneistossa
2. Liha käsitellään elintarvikehuoneistossa, mutta sitä ei tarkasteta:
Alla luetellaan, milloin metsästäjän tai seuran on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnalle. Se tehdään esimerkiksi omasta kodista tai lahtivajasta, jossa riistaa käsitellään ja josta sitä myydään. Ilmoitus on tehtävä, kun:
- Myytävä luonnonvarainen riistaeläin (kuten jänis, kani, lintu tai hirvieläin) on nyljetty tai kynitty ennen myyntiä.
- Liha paloitellaan ennen myyntiä.
- Myytävä riista ei mene edelleen jatkojalostettavaksi.
- Riistanhoitoyhdistys toimittaa kolarihirven vähittäismyyntiin.
3. Liha pitää tarkastaa riistankäsittelylaitoksessa:
Alla luetelluissa tapauksissa liha on toimitettava Ruokaviraston hyväksymään riistankäsittelylaitokseen. Siellä tarkastuksen tekee virkaeläinlääkäri. Hän tarkastaa ruhon lisäksi sisäelimet, ellei koulutettu henkilö (Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus) ole niitä etukäteen tarkastanut.
Eläinlääkärin tarkastus riistankäsittelylaitoksessa:
- Metsästäjä tai seura myy vähittäismyyntiin (myymälä, ravintola, suurkeittiö) muuta riistaa kuin jänistä, kania, riistalintua, hirveä, peuraa tai metsäkaurista.
- Metsästäjä myy lihan jatkojalostettavaksi (palvaus, jauheliha, säilyke, makkara jne.).
- Liha välitetään myyntiin ulkomaille.
- Metsästäjä tai seura myy suuren määrän riistaa. Suuri määrä tarkoittaa vuoden aikana enemmän kuin 1 000 jänistä tai kania, 3 000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista.
Trikiinitarkastus laboratoriossa:
- Trikiinin mahdollisten isäntäeläinten lihalle (mm. karhu, villisika, ilves ja majava) on tehtävä trikiinitutkimus hyväksytyssä laboratoriossa.
- Lihan luovutus käyttöön (ihmisravinnoksi tai rehuksi) on sallittua vasta kielteisen tutkimustuloksen varmistuttua.
4. Näitä ei saa myydä ollenkaan:
- Suomessa metsästetyn hylkeen, kanadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin, telkän, tukkakoskelon, isokoskelon, pyyn, teeren ja metson liha tai muut osat (metsästysasetus 31 §).
- Yli vuoden ikäisen hirvieläimen maksa ja munuaiset.
- Jänisten ja kanien munuaiset.
Julkaistu joulukuussa 2020. Tarkista ajantasaiset ohjeet Ruokaviraston sivuilta.
