Tällaisessa tilanteessa metsästäjien kannattaa kertoa elämäntavastaan, mutta miten? Olemme nyt nähneet pienimuotoisia kohuja esimerkiksi pienpetopyyntiin liittyen. Metsästäjien julkaisemia somemateriaaleja on käytetty metsästyksen vastustamiseen vain saatesanoilla “katsokaa itse”.
Käsissä on siis kiinnostava haaste, jonka ei kannata kuitenkaan antaa lannistaa. Sosiaalisen median myrskyissä pystyy navigoimaan hyvin muutamalla perussäännöllä.
1. Tuota arvoa, älä vihaa
Somessa reaktiot ovat yhtä kuin näkyvyys. Tätä sääntöä hyväksikäytetään usein luomalla kärjistävää tai suorastaan hyökkäävää sisältöä. Ihmiset hyökkäävät vastaan, omat puolustavat ja näillä reaktioilla sisältö nousee pintaan. Tämä on kuitenkin varmin tapa tuhota metsästyselämäntavan samaistuttavuus suuren yleisön silmissä.
Siksi paljon kypsempi tapa hakea yleisön reaktioita on varmistaa, että sisältö on hyödyllistä. Tämä onnistuu esimerkiksi siten, että opetat muille jotain minkä oppiminen on ollut sinulle hyödyllistä. Opetukset voivat koskea aivan perusasioita. Mestarimetsästäjät mahdollisesti jo osaavat ne, mutta suurin osa ei. Yksi suosituimmista tuottamistani sisällöistä oli otsikoltaan “Näin terotat puukon”. Aihe oli myös suurelle yleisölle hyödyllinen, joten se lähti leviämään.
2. Kerro omista kokemuksistasi niin rehellisesti kuin mahdollista
Tavoittelemalla videoihin ensisijaisesti tappolaukauksia on suuri vaara luoda metsästyksestä todellista paljon brutaalimpi kuva. Jos näkyvissä ei ole mitä kaikkea on pitänyt tehdä päästäkseen riistalaukaustilanteeseen, ulkopuolinen tulkinta vääristyy. Juuri tästä syntyy ajatus siitä että metsästäjä vain menee metsään ja ampuu kaiken vastaantulevan. Lue lisää pohdistaa Teemu Simeniuksen kolumnista Tappamiseksi typistetty metsästys ei kerro koko totuutta >>
Saaliin saaminen on tietenkin oleellinen osa metsästystä. Sen ympärillä olevia pohdintoja kannattaa kuitenkin avata. Väsymys, kylmä, turhautuminen, ilo, opettelu, valmistelu ja harjoittelu kannattavat kaikki tehdä näkyväksi. Ja aina kannattaa kertoa rehellisesti miksi juuri sinua kiinnostaa tehdä sitä mitä teet.
3. Testaa sisältöjä myös ulkopuolisilla
Suurin syy siihen, että olen onnistunut välttämään omalla kirjailija- ja someurallani kohut, on se että olen aina testannut vaikeimpia sisältöjä ystävillä, jotka eivät metsästä. Ulkopuolinen testiyleisö pystyy osoittamaan sisällöstä kohdat jotka todennäköisesti tulkitaan väärin. Keskittymällä niihin ja selittämällä mitä juuri niissä tapahtuu on mahdollista purkaa monta pommia.
4. Ota oppia siitä mikä toimii
Paras esimerkki rehellisestä, suorasta ja kaunistelemattomasta sisällöstä löytyy Steve Rinellan Meat eater -sarjasta ja erityisesti netflixistä löytyvästä elokuvasta Stars in the sky. Ne eivät nöyristele, piilottele tai siivoa todellisuutta. Ne näyttävät todellisuuden sellaisena kuin se on, ja kertovat samaistuttavalla tavalla mitä metsästys metsästäjälle merkitsee.
