Poikkeuksellista jahtia

Tämä juttu on julkaisu Jahti 2/2025 -lehdessä. Liittymällä Metsästäjäliiton jäseneksi saat Jahdin jäsenetuna painettuna kotiisi ja digitaalisena OmaMetsossa. Jäsenyyteen liittyy paljon etuja, joita hyödyntämällä edullinen jäsenmaksu maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Maatilan pihapiirissä käy huhtikuisena aamuna hyinen viima. Sekä maa että miehet ovat vielä kuuden aikaan kohmeessa, kun aamuhämärässä siirrytään passeihin.

Olemme Satakunnan Pomarkussa, ja alkamassa on varis- ja naakkajahti Riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Kolea sää ei ole ainoastaan pyytäjien riesana. Paikallinen metsästäjä Jarno Alitalo epäilee kelin tietävän hiljaista aamua.

– Kylmät pakkasaamut tuntuvat laiskistavan lintuja. Ne lentävät yleensä vähemmän, kun viilenee. Se on kuitenkin varmaa, että näköhavaintoja tulee tänään.

Alitalo on pyytänyt pitkään variksia ja naakkoja, mutta enimmäkseen alkusyksystä, jolloin pyynnissä saa käyttää houkutuskuvia ja varispilliä. Nyt käytössä olevilla luvilla kaikkien houkutuskeinojen käyttö on kielletty.

– Ei tämä helppoa hommaa ole. Erityisesti varis on tarkka ja varovainen lintu. Se vaihtaa heti maisemaa, jos näkee metsästäjät. Tämän vuoksi naamioituminen on eduksi ja kasvojen peittäminen suotavaa.

Naakat sen sijaan ovat Alitalon mukaan monesti varomattomampia.

Ei kestä kauaa, kun ensimmäiset kraakahdukset kaikuvat ilmassa. Muutama varis ja vajaan kymmenen linnun naakkaparvi lentävät kaukana taivaanrantaa vasten, mutta ne eivät tule lähellekään passimiehiä.

– Aamulla naakat lentävät pienemmissä porukoissa. Päivän mittaan linnut kerääntyvät yleensä suuremmiksi parviksi, Alitalo selittää.

Turvallisuus on ensisijaisen tärkeää, kun ammutaan lähellä asutusta. Tilan omistajan kanssa on sovittu etukäteen metsästyksestä. Turvalliset ampumasuunnat käydään läpi passissa, ja ampua saa vain taivasta kohti.

Koira ehdoton passikaveri

Mukana passissa on myös Lauri Ohrankämmen 8-vuotiaan labradorinnoutajan Emman kanssa. Noutaja on osoittautunut korvaamattomaksi apulaiseksi.

– Koira on ehdoton, ilman sitä ei tulisi edes lähdettyä. Vaikka kyse on rauhoittamattomista haittalinnuista, niin myös näitä on kunnioitettava. Haavakoita ei saa jäädä maastoon. Kaikki, mitä on ammuttu, täytyy saada myös talteen, Ohrankämmen toteaa.

Varislintujahti on hyvää treeniä noutaville koirille siinä missä muukin linnustaminen. Lajissa on omat haasteensa.

– Erityisesti varis voi olla vaikea noudettava. Haavoittunut lintu on usein selällään, josta se pääsee nokkimaan. Kokenut koira oppii käsittelemään näitäkin lintuja.

Vaikka varislinnuista ei ole ruokapöytään, ei niitä heitetä menemään. Saalis laitetaan pakkaseen ja sitä hyödynnetään koirien koulutuksessa.

– Varis on erinomainen lintu koulutukseen. Se kestää eikä mene pilalle helposti. Yhdellä linnulla voi harjoitella melkeinpä koko kesän, Ohrankämmen kertoo.

Labradorinnoutaja Emman elkeistä paistaa vuosien kokemus. Koiran katse on tiukasti yläilmoissa, ja yhtäkkiä se tuntuu huomaavan jotain. Naakkoja lentää navetan toisella puolella olevien mäntyjen latvoihin.

Piiput kuumina

Varovaiset linnut laskeutuvat harvemmin suoraan maahan syömään. Tämän saamme kokea, kun kerta toisensa jälkeen varikset ja naakat jäävät tähystämään samoihin mäntyihin. Alitalo päätyy vaihtamaan strategiaa – on mentävä sinne, minne linnutkin. Siirrymme passiin mäntyjen juurelle.

Ei kestä kauaa, kun Alitalo nostaa haulikkonsa poskelle ja lähettää liikkeelle haulisuihkun taivaalla lentävää tummaa siivekästä kohti. Aamun ensimmäinen saalis mätkähtää alas, ja se on varis.

Lajintunnistus on ehdotonta. Liian nopeissa tilanteissa ei tule ampua, jos kohteesta ei ole varma. Varislinnut ovat onneksi helppoja tunnistaa – naakka on huomattavasti pienempi kuin varis. Sen lento on myös nopeampaa. Harakan lento on taas kaikista kehnointa, eikä sen frakkimaisesta valkoisesta värityksestä voi erehtyä.

– On täällä korppejakin lentänyt, mutta korpin erottaa jo satojen metrien päästä suuren kokonsa vuoksi, Alitalo sanoo.

Noussut aurinko ja lämmennyt keli näyttää aktivoineen linnut. Passimiesten pyssyt paukkuvat vuoroillaan navetan edustalla uudessa passipaikassa.

Kuten käytössä olevat haulikot, tuntuu myös pyynti kaksipiippuiselta. Varis säikkyy helposti, mutta hitaana lentäjänä se on helppo kohde ampua. Naakat taas tulevat helpommin hollille, mutta voivat lentää vauhdilla.

– Siirtymälentoa tekevää naakkaa en ammu. Vauhti voi olla kova ja korkeutta on monesti liikaa. Vaikka naakka voi siivet levällään näyttää isolta, se on kuitenkin varsin pieni kohde ammuttavaksi, koiramies Lauri Ohrankämmen sanoo.

Varislinnut maatalouden riesana

Passissa ei olla huvin vuoksi. Poikkeuslupajahdin tarkoituksena on häätää lintuja maatilalta pois. Varislinnut aiheuttavat vuosittain tuhansien eurojen vahinkoja yksittäisille tiloille. Yleisiä ongelmia ovat paalien nokkiminen, tautiriskin lisääntyminen ja viljelyksien tuhoaminen.

Poikkeusluvat hakenut, lihakarjaa kasvattava maanviljelijä Kaarlo Peltomaa tulee passiin seuraamaan jahtia. Hän kertoo samalla lintujen aiheuttamista vahingoista.

– Rehuaumaa täytyy suojella tai siihen tulee muuten reikiä. Paalit pellolla ovat toinen ongelma. Naakoilla on joku vimma nokkia niitä. Ei ole oikein mitään keinoa, miten niitä voisi suojata, Peltomaa sanoo.

Rehu paalin sisällä alkaa pilaantua yhdestäkin reiästä muovissa. Stressiä on aiheuttanut myös pelko tautien leviämisestä.

– Linnut kantavat salmonellaa, ilman että kärsivät siitä välttämättä mitenkään. Tautiriski kasvaa, jos linnut liikkuvat nautojen kuivitusalueella ja syöttöpöydällä.

Sekä Peltomaa että Alitalo kertovat, ettei naakkoja vielä kymmenen vuotta sitten ollut Pomarkussa paljon. Lintujen määrät ovat kasvaneet lyhyessä ajassa. Peltomaan mukaan lintujen ampuminen on onneksi rauhoittanut tilannetta.

– Sitä pidän hyvänä, että näitä poikkeuslupia ylipäänsä saa, jos on perusteet. On pyynti silti aika rajoitettua, kun se voi tapahtua vain lupia hakeneella tilalla. Linnut ovat kuitenkin koko pitäjän ongelma, kun paaleja on pelloilla kaikkialla, maanviljelijä pohtii.

Haastavat rauhoitusajat

Naakka, varis ja harakka ovat rauhoittamattomia lintuja, mutta niillä on tästä huolimatta varsin pitkät pesimärauhoitusajat. Naakan pesimärauhoitus alkaa koko maassa maaliskuun kymmenes päivä ja loppuu elokuun ensimmäinen päivä. Eteläisessä Suomessa variksen rauhoitusaika on sama kuin naakalla.

Vaikka Pomarkussa lintuongelmaa helpottavat poikkeusluvat, rauhoitusajat herättävät ihmetystä.

– Varislinnut eivät ole palanneet vielä muutosta maaliskuun alussa täälläpäin. Ei pesintäkään ole vielä alkanut, metsästäjä Alitalo sanoo.

Viljelijä Peltomaa on samaa mieltä.

– Onhan se tosi aikaista, kun rauhoitus alkaa jo maaliskuussa. Maanviljelijöiden kannalta olisi hyvä, jos rauhoitusaikaa saataisiin siirrettyä pidemmälle kevääseen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjattuna, että elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja vesilintukantojen suojelemiseksi ryhdytään toimiin muun muassa naakkaja variskantojen säätelemiseksi. Konkreettisia toimia hallitukselta asian eteen ei ole kuitenkaan vielä nähty.

Metsästäjäliitto on esittänyt, että naakan, variksen ja harakan rauhoitusajan alkaminen siirrettäisiin huhtikuun puoliväliin eteläisessä ja keskisessä Suomessa sekä pohjoisessa Suomessa toukokuun alkuun. Liitto on myös esittänyt, että rauhoitusajan tulisi päättyä heinäkuun ensimmäiseen päivään eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Tällöin variksenpoikaset ovat jo lentokykyisiä ja aiheuttavat ongelmia viljelyksillä. Vastaavat metsästysajat löytyvät tällä hetkellä Ruotsista, joka tulkitsee eri tavalla EU:n lintudirektiivin soveltamisohjetta kuin Suomi.

Runsaat kannat

Lintujen lento näyttää jatkuvan pitkälle päivään, mutta tämä saa jo riittää. Tyhjennämme aseita paukuista ja alamme laittaa tavaroita kasaan. Päivän saldoksi kertyi neljä naakkaa ja kaksi varista.

Naakkoja lentää ylitse edelleen tämän tästä. Päivän mittaan mustia siivekkäitä näkyi yli satakunta, mikä on paikallisten mukaan varsin vähän. Pelkästään yhdessä parvessa voi olla yli sata naakkaa. Lintujen kannat ovat runsaat.

Rauhoitusajan alkaminen maaliskuussa pistää miettimään. Länsinaapurissa, jonka eteläosissa kevät on huomattavasti pidemmällä, ei tarvita nyt poikkeuslupia. Byrokratiaa ja luparuljanssia voisi myös Suomessa vähentää. Samalla varislintujen tuhot maataloudelle ja uhanalaisten lintujen pesimiselle vähenisivät.

Jahtimedia on Metsästäjäliiton verkkomedia.