Nuorille on tärkeää tarjota positiivisia kokemuksia, jotta kiinnostus säilyy ja kasvaa oppimisen myötä. Turvallinen aseenkäsittely yhdessä turvallisen aikuisen kanssa luo pohjaa fiksulle käyttäytymiselle kypsemmälläkin iällä.
– Asetta käsitellessä käsitellään aina tappovälinettä. On syytä lähestyä aihetta sellaisella vakavuudella, että ymmärretään erot leikkipyssyihin tai sotapeleihin, mutta ei ole tarpeen lietsoa turhaa pelkoa, Metsästäjäliiton metsästysammunnan pääkouluttaja Johanna Huotari neuvoo.
Aseen vaarallisuus määräytyy sen käyttäjän mukaan. Kun aseenkäsittelyn perusteet on selvillä ja harjoittelu tapahtuu ampumaharjoitteluun soveltuvalla alueella eikä suoraan riistalla, ollaan jo oikealla polulla, ja mahdollisten vahinkojen virhemarginaali kapenee huomattavasti.
– Ruutivehkeellä tehty laukaus on elävään riistaan osuessaan lopullinen, toisin kuin peleissä, joissa mikään ei kuole oikeasti.
Rutiineja, toistoja ja rutiineja
Rutiinit syntyvät toistoista. Vaikka vanhemmalle samojen asioiden toistaminen saattaa ottaa hermoon, on erittäin tärkeää jaksaa muistuttaa ampumaturvallisuudesta aina uudestaan ja uudestaan. Looginen ajattelutapa ja “maalaisjärki” ovat nuorilla vasta kehittymässä, joten aikuisten itsestäänselvyyksiä ei voi heiltä vielä odottaa.
– Ehkä kotona joutuu jo useasti muutenkin kertaamaan nuorelle perusasioita: siivoa, korjaa jäljet, tee niin tai näin… ja vastaukseksi saa takaisin että joo joo. Ohjeistus tulisikin antaa kuin robotille: yksinkertaisesti, selkeästi ja perustellusti. Sillä luodaan perusrutiineita, joista syntyy selkärankaan iskostuvia tapoja, Huotari vinkkaa.
– Tietysti metsästys ja aseenkäsittely ovat kotitöitä paljon kiinnostavampia asioista, Huotari naurahtaa ja muistuttaa, että silloin myös keskittymismotivaatiokin on huomattavasti parempi.
– Tietoa ei voi koskaan antaa liikaa, mutta se kannattaa jaksottaa ja palastella, jottei nuorelle tule ähkyä. Kysy, selitä ja vastaa kärsivällisesti kysymyksiin.
Metsästysammunnan ABC auttaa, jos oma taito ei riitä
Nuorelle tulee opettaa ampumaturvallisuuden lisäksi myös riistan kunnioittaminen ja se mitä metsästyslaissa kerrotaan metsästyksen yleisistä vaatimuksista luvussa 3 §20. Johanna Huotari kiittelee aikuisten aktiivisuutta ohjata nuori ammunnan ammattilaisen luo, jos omat kyvyt eivät riitä kouluttamiseen.
– Moni vanhempi ja kummi on hoksannut ohjata nuoren Metsästysammunnan ABC - koulutukseen ja usea aikuinen on osallistunut mielenkiinnosta itsekin päivittämään taitojaan. Ulkopuolisen opissa nuoren vastaanotin toimii herkemmin ja vanhempi-lapsi -väittelyasetelma ohittuu puolivahingossa. Kotona on sitten hyvä jatkaa yhdessä perehtymistä turvallisuusasioihin ja ampumaharjoitteluun ennen metsälle menoa, Huotari vinkkaa.
...tai Metso-leiri nuoremmalle väelle
Metso-leirit ovat 10-16 -vuotiaille metsästyksestä kiinnostuneille nuorille suunnattuja leirejä. Leireillä opetellaan eränkäyntiin, riistanhoitoon, metsästykseen ja ampumiseen liittyviä asioita. Ampumapäivät ovat olleet leirien suosituinta antia. Lue lisää ratapäivästä Uudenmaan piirin Metso-leiriltä.
Metso-leirille voivat osallistua kaikki riippumatta siitä, onko aikaisempaa metsästyskokemusta. Leirit tarjovatkin hyvän mahdollisuuden tutustua metsästykseen ja ensiaskeleet eräpolulle.
Turvallisuusasiat läpi jo kotona
Turvallisuusasiat kannattaa käydä heti ensimmäisenä läpi jo ennen radalle ja metsälle menoa. Innostuksen tohinassa tärkeää informaatiota voi helposti mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun ajatukset voivat olla jo mahdollisessa riistatilanteessa. Ohjeet kannattaakin kerrata uudestaan aina ennen metsälle lähtöä.
– Metsästystilanteessa ollaan extra-jännän äärellä, ja huomio kiinnittyy kokeneemmallakin helposti muihin asioihin. Siksi turvallisuusasioiden on tultava selkärangasta. Valmiiksi luodut aseenkäsittelyn rutiinit vähentävät niin sanottua metsästystilanteen stressiä, helpottavat ympäristön havainnointia ja oikeanlaista toimintaa jännittävässä tilanteessa, Huotari muistuttaa.
Metsällä täytyy tietää, mitä tehdä. Parasta on käydä mielikuvaharjoitteluna metsästystilanne ja aseenkäsittely läpi ennen tositoimiin siirtymistä. Pohjaksi voi ottaa 4 aseturvallisussääntöä.
Myös omaan aseeseen ja sen toimintaan täytyy tutustua ensin rauhassa kotona. Vasta sen jälkeen on aika siirtyä radalle harjoittelemaan. Radallakin turvallisuusasioista tulee rutiininomaisia vain riittävällä määrällä toistoja. Radalla toimiessa sinun tulee tietää radan toimintasäännöt, miten kyseisellä radalla toimitaan. Jos et tiedä, ota selvää rataa ylläpitävältä taholta, ellei radalta löydy erilillistä ohjeistusta esimerkisi infotauluineen.
- Näe mitä ammut
- Tiedä mitä teet
- Älä ammu, jos et ole 100% varma
- Muista piippu- ja sormikontrolli aina, varmistimesta huolimatta
- Piippukontrolli: piippu aina poispäin ihmisistä turvalliseen suuntaan, radalla vain ampumasektorin suuntaan.
- Sormikontrolli: sormi viedään liipaisimelle vasta juuri ennen harkittua laukausta.
- Huomioi ympäristö ja ampumasektorit; onko turvallista ampua
- Ei ole väärin, jos huomautat toista henkilöä turvallisuudesta. Älä suutu, jos sinua huomautetaan.
- Kunnioita muita luonnossa liikkujia.
- Älä aiheuta metsästystavallasi turhaa kärsimystä riista-eläimelle.
Tutustu myös: Hyvät metsästystavat
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
