Metsästäjäliiton metsästysammunnan pääkouluttaja Johanna Huotari näkee työssään paljon sekä aloittelevia aseenkäsittelijöitä, että jo kokeneempia ampujia. Hänellä on hyvä käsitys siitä, missä ampumaharjoittelun kanssa mennään Suomessa.
– Meillä on ahkeria rataharjoittelijoita, mutta joukossa myös heitä, joiden harjoittelu jää valitettavan vähälle. Osasyynä siihen voi olla esimerkiksi kiväärin ampumakokeen muuttuminen siltä osin, ettei liikkuvaa hirveä ammuta enää kokeessa, Huotari tuumaa.
Kun koetta varten ei tarvitse treenata liikkuvaan, jää harjoittelu helposti ylimalkaiseksi ja vähenee. Myös ampumaratatoiminnan loppuminen haittaa monella paikkakunnalla harjoittelua.
Lue myös: Miten ampumaradalla toimitaan?
Seurojen harjoittelukiintiöt kannustavat treenaamaan
Huotari ehdottaa metsästysseuroille harjoituskiintiöitä, joilla kannustettaisiin jäseniä ratakäynteihin.
– Olisiko mahdollista, että ampuma- ja metsästysseurat lisäisivät jäsenyyden ehtoihin ampumisen harjoittelua, ja määrittäisivät harjoitustoiminnalle yksinkertaiset raamit? Järjestelmän ei pitäisi olla liian vaikea, mutta se kannustaisi matalan kynnyksen osallistumiseen, sekä nostaisi harjoittelun aktiivisuutta.
– Seurojen asettamat vaatimukset auttaisivat metsästäjiä ylläpitämään taitojaan ja toisivat positiivista sekä vastuullista mielikuvaa meistä ei-metsästäville henkilöille, Huotari ehdottaa.
Suomessa on jo nyt muutamia seuroja, jotka vaativat esimerkiksi hirviseurueiden jäseniltä tietyn määrän harjoituskertoja ja tietyn pistemäärän liikkuvien ampumisessa. Vastaavasti hauliaseilla metsästäville on asetettu minimivaatimukseksi käydä harjoittelemassa 50 kiekon verran eli ampua 2 x 25 kiekon sarjaa.
– Ei pidä myöskään unohtaa, että meillä on jo ampumalajeja, joissa paikka paikoin vaaditaan peruskurssin suorittaminen, ennen kuin voi osallistua yhteisiin harjoituksiin, Huotari muistuttaa.
Perusasioilla pääsee pitkälle
Sopiva määrä harjoittelua on kullekin yksilöllinen. Kunhan turvallisen aseenkäsittelyn perusteet on iskostettu selkärankaan, ase on kohdistettu oikein ja varmaa riistalaukausta harjoiteltu radalla säännöllisesti erilaisissa olosuhteissa, ollaan jo pitkällä.
– Ampumaradalla laadukkaasti ja ajatuksen kanssa käyty harjoittelu lisää osumatarkkuutta eettiseen riistalaukaukseen. Metsästäminen opettaa sitten metsästäjäksi.
Harjoittele ainakin näitä:
- Tutustu aseeseen jo kotona, opettele ampuma-asentoja ja nostoja.
- Pura, puhdista ja kokoa ase useaan kertaan.
- Opettele luonteva aseen nosto, varmistimen käyttö sekä sormikontrolli eli se, että sormi pysyy liipaisinkaaren ulkopuolella, kunnes olet valmis laukaisemaan aseesi.
Metsästysammunnan ABC
Johanna Huotari suosittelee uusia harrastajia osallistumaan ampumakoulutukseen, sillä sieltä aloittelija saa hyvät peruseväät omatoimisen harjoitteluun. Metsästäjäliitto järjestää kuuden tunnin Metsästysammunna ABC-koulutuksia, joissa käydään läpi sekä haulikko- että kivääriammunta.
– Asiakaspalautteen mukaan myös kokeneemmat ampujat saavat ABC-koulutuksesta uusia vinkkejä ja muistutusta omien toimintatapojen harjaannuttamiseen, Huotari tietää.
Jos vastaan tulee ongelmia tai jokin mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen ampumaratojen ja ampumaseurojen lajijaostojen yhteyshenkilöihin. He osaavat tarvittaessa itse auttaa tai ohjata sellaiselle henkilölle, joka voi auttaa ongelmien ratkaisussa.
Tulevaisuuden ampumakoulutuksilta vaaditaan enemmän
– Tämän päivän muuttuvassa metsästyskulttuurissa on tuloillaan uutta sukupolvea, jolla ei ole kosketuspintaa aseen käsittelyyn tai ampumiseen, ei sukuperintönä eikä harrastuksista.
– Vastaan on myös tullut koulutettavia, joiden vanhemmat ovat fiksusti ohjanneet nuoren koulutukseen, koska itse eivät ole kokeneet osaavansa opastaa riittävän hyvin, Huotari kiittelee.
Myös nuorten suosimat Metso-leirit tutustuttavat turvalliseen ampumaharjoitteluun satoja nuoria joka kesä. Ampumaratapäivät ovat palautteen mukaan odotetuimpia leiriaktiviteettaja.
Uusi sukupolvi ja myös muut metsästäjät tarvitsevat laadukasta koulutusta ja tietoisuuden kasvattamista. Tähän Metsästäjäliitto yhdessä paikallisten piirien, metsästys- ja ampumaseurojen sekä riistanhoitoyhdistysten kanssa pyrkii vastaamaan ahkeralla koulutustarjonnalla. Koulutukset on otettu hyvin vastaan.
– Koulutusten suora palaute on ollut myönteistä junnusta aikuiseen. Moni on kertonut esimerkiksi, että eihän tuo rekyyli tunnu oikeastaan yhtään, kun nyt pääsi hajulle missä sen perän pitää olla. On myös yllätytty siitä, mikä merkitys tasapainoisella ampuma-asennolla ja asesopivuudella on maalinhallintaan, tai miten oman silmän hallitsevuus eli silmädominanssi sekä tähtäinkuvan ymmärtäminen vaikuttaa osumiseen. Porukka innostuu, kun huomaavat ettei se niin vaikeaa olekaan, kun vähän perehtyy aiheeseen, Huotari summaa.
Tutustu Metsästäjäliiton ABC-koulutuksiin >>
- tarkista aina jokaisen ampumaradan määräykset ja noudata niitä
- varmista, ettei ketään ole asiaankuulumattomissa paikoissa
- liiku ainoastaan turvallisella alueella
- huolehdi aina kuulon ja näön suojaamisesta
- ammu ainoastaan ampumaradalla sallituilla aseilla, kaliipereilla ja patruunoilla, mitä mitä radat ilmoittavat sallituiksi
- huolehdi, että aseen piippu osoittaa aina turvalliseen suuntaan
- pidä ase ampumapaikalla ennen ammuntaa ja ammunnan taitettuna tai kiväärin lukko auki
Lue Jahtimedian vinkit ensimmäiseen käyntiin ampumaradalla >>
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
