Suomalaisia riistaeläimiä: Metsäkauris

Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Suomen luonnon alkuperäinen asukas, joka katosi täältä 1700-luvulla ilmeisesti viileämmän ilmaston vuoksi. Kauris on levinnyt meille uudelleen sekä Pohjanlahden ympäri Ruotsista että istutettuna Etelä-Suomeen. Nykyisin esiintyminen painottuu Etelä-Suomeen ja länsirannikolle. Kasvaneet suurpetomäärät ovat verottaneet metsäkauriskantoja.

Metsäkauris  on Suomen pienin hirvieläin. Aikuinen isohkokin metsäkauris painaa alle 30 kiloa. Kesällä se on väritykseltään punaruskea, talvella harmaanruskea. Kauriin pinkaistessa pakoon välähtää uhkalle valkoinen peräpeili. Vain uroksella on sarvet.

Metsäkauriin elintavat

Metsäkauris elää vaihtelevassa peltoa ja metsää käsittävässä maastossa. Talvella kauris viihtyy varttuneemman metsän suojissa, jossa lumipeite ei ole niin syvä kuin muualla; metsäkauriin sirot sorkat uppoavat helposti lumeen. Siksi kauriit muodostavat talvisin helposti havaittavia, paljon tallattuja polkuja, joita pitkin on helpompi liikkua.

Talvinen ravinto koostuu paljolti varvuista sekä jäkälistä ja naavoista. Koska pakkasella ravinnon hankinta on vaikeaa, etenkin Pohjois-Suomessa talviruokinta on tärkeää. 

Sulan aikaan metsäkauris syö vain maukkaimmat ja helpoiten sulavat kasvin osat, kuten pehmeät lehdet ja versot. Syksyn tullen se käyttää hyväkseen varpukasveja, etenkin mustikkaa.

Lisääntyminen

Huhtikuussa kaurispukki alkaa vallata itselleen reviiriä, jonka ravinto ja kaurisnaaraat kuuluvat sille. Se tekee kuoppia, merkkailee jälkiä hajurauhasellaan sekä kuopii puiden kuorta sarvillaan merkiksi muille pukeille. Pukkien reviirit ovat noin 30–80 hehtaarin suuruisia. Naaraat oleilevat vaihtelevankokoisilla kotialueillaan, mutta eivät muodosta reviirejä.

Metsäkauriin kiima on heinä–elokuussa. Kauriit haukahtelevat ja röhkivät omalaatuisissa lisääntymismenoissaan, joissa pukit ajavat naaraita kiivaasti takaa. Reviireistä pidetään kiinni lisääntymiskauden loppuun saakka, syys–lokakuun vaihteeseen. Kun talvi koittaa, reviirien puolustamisesta luovutaan ja energia keskitetään hengissä pysymiseen. Tällöin kauriit viettävät aikaansa pienehköissä perheryhmissä.

Metsäkauris on tehokas lisääntyjä, sillä lähes kaikki yli vuoden ikäiset naaraat tulevat kantaviksi. Metsäkauriilla on viivästynyt sikiönkehitys, joten hedelmöittynyt munasolu tarttuu kohtuun vasta vuoden vaihteessa. Tällä estetään vasojen syntyminen kylmään aikaan. Naaras synnyttää vasta touko–kesäkuussa yhdestä kolmeen, joskus jopa neljä vasaa.

Nuoret kauriit lähtevät vaeltamaan pois synnyinseuduiltaan. Jotkut saattavat vaeltaa satoja kilometrejä, ja asuinsijan haku voi kestää kolmanteen elinvuoteen saakka.

Kauriin metsästys

Metsäkauriin metsästys aloitettiin Ahvenanmaalla vuonna 1973, mantereella Lapissa vuonna 1991. Metsäkauris oli aluksi pyyntiluvanvarainen, mutta kannan kasvaessa lupamenetelmä poistettiin vuonna 2005.

Metsäkaurista voidaan väijyä hämärän aikaan ruokintapaikoilla tai kulkureiteillä. Kauriita voidaan myös houkutella kauriin ääntä matkivalla pillillä. Koska kauris on hyvin varovainen, passimetsästäjien tulee olla hyvin naamioituneita ja äänettömiä.

Aseena käytetään kivääriä tai haulikkoa täyteispatruunalla. Metsäkaurista voi metsästää nykyisin myös metsästysjousella.

Lue metsäkaurisjahdista, joka saa tuhansia tykkäyksiä: somevaikuttajat Rihlahunting ja Erätuulia kauriinpyynnissä.

Muista hirvielämistä poiketen metsäkaurisurosta voidaan pyytää myös kevätkaudella. Kevätpukkijahti ajoittuu touko–kesäkuuhun, ennen kiima-ajan alkua, jolloin sarvet ovat komeimmillaan.

Katso metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.

Kokeile kauriin metsästystä Metsästäjäliiton riistalaukaus-simulaattorissa >>

Metsäkaurisreseptit

Kauriinliha on erinomaista ja vähärasvaista, sen maku on mieto ja pehmeä. Kokeile kaurisreseptinä vaikka grillattua kaurisburgeria,  johon tulee mehevä ja muheva pihvi.

Vai maistuisiko kauriim rump steak, erikoisempi tapaa leikata liha? Siinä kaikki paistit ovat sulassa sovussa, kauriin kankku viipaleiksi leikattuna.