Monet vesilintukannat ovat taantuneet viime vuosina. Lintujen ahdinkoon ovat syynä elinympäristöjen muuttuminen ja vierasperäisten pienpetojen minkin ja supikoiran kova saalistuspaine.
– Viime vuosina on tapahtunut suuri asennemuutos. Esimerkiksi WWF on rahoittanut minkin pyyntiä meren saaristossa. Myös Luonnonsuojeluliitto on herännyt siihen, että vieraslajit vievät elintilaa kotoperäisiltä lajeilta, ovathan vieraslajit toiseksi suurin uhka luonnon biodiversiteetille, Chris Karppinen Metsästäjäliitosta kertoo.
Saaristomerellä on käynnissä pyyntihankkeita, joissa metsästäjät tyhjentävät lintujen pesimäsaaria supikoirista ja minkeistä. Tulokset näkyvät välittömästi lintujen poikastuoton huomattavana kasvuna.
– Myös lainsäätäjä on noteerannut, että vieraslajeina supikoira ja minkki eivät kuulu Suomen luontoon. Nykyään niitä saa pyytää ilman metsästyskorttia, mikä mahdollistaa tuloksekkaan yhteistyön ranta-asukkaiden kanssa, Karppinen jatkaa.
Tuhansien sisäjärvien rannoilla vieraspetojen pyyntitalkoisiin tarvitaan metsästäjien lisäksi myös mökkiläiset. Merkittävä osa rannoista on ranta-asutuksen piirissä, eikä pieniä mökkitontteja ole vuokrattu metsästysseuroille.
Haitallisten vieraspetojen pyynti
Haitallisten vieraspetojen eli minkin ja supikoiran jahtiin ei tarvita metsästyskorttia. Jokaisen on kuitenkin tiedettävä perusasiat niiden pyytämisestä.
Lue myös: Huoli vesilinnuista motivoi Kristiina Parkkilaa supikoirien loukuttamiseen.
Haitallisia vieraspetoja saa lain mukaan pyytää ympäri vuoden, mutta lisääntymiskaudella emäsupin tai -minkin pyytäminen ei ole eettistä ennen kuin poikaset on pyydetty. Vieraspetoja voidaan kesällä loukuttaa elävänä pyytävillä loukuilla, jolloin voidaan varmistua, että satimeen on mennyt tavoiteltu saalis.
Tuore kala on hyvä syötti loukkuun mutta lämpimällä kelillä se pitää vaihtaa päivittäin, jotta loukku säilyttää pyyntitehonsa.
Eläinsuojeluasetuksen mukaan eläimen lopetus on suoritettava siten, ettei eläimelle aiheudu tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Mitään eläintä ei saa lopettaa hukuttamalla, eli elävänä pyydetty supikoira tai minkki on lopetettava ampumalla sitä ruutiaseella päähän. Elävän pienpedon lopettamisessa auttavat paikalliset metsästäjät. Elävänä pyytävä loukku on koettava joka päivä ja sinne mennyt saalis on lopetettava mahdollisimman pian samana päivänä. Supikoiran ja minkin saa lopettaa loukkuun myös alle 150 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta.
Minkkiä voi pyytää myös hetitappavilla raudoilla. Rautoja ei tarvitse kokea joka päivä, koska minkki kuolee välittömästi rautoihin mentyään. Minkinrautoja on useanlaisia ja niille on säädetty kriteerit ei toivottujen sivusaaliiden ehkäisemiseksi. Rautojen suoputkeen tehdyn reiän halkaisija saa olla korkeintaan 8 cm. Rautoja suositellaan käytettäväksi pesimäkauden ulkopuolella elokuusta toukokuun alkuun.
Niin metsästäminen kuin haitallisten vieraspetojen pyynti vaatii aina maanomistajan luvan. Loukun ja raudat saa jokainen virittää omalle tontille mutta muualle, kuten vesialueelle lautan päälle asetettava pyydys vaatii vesialueen omistajan, -osakaskunnan, kalastuskunnan tai metsästysoikeuden haltijan antaman luvan.
Apua ja opastusta haitallisten pienpetojen pyyntiin kannattaa kysyä paikalliselta metsästysseuralta, joka opastaa vieraspetojen pyyntiin.
Hyviä kokemuksia metsästäjien ja mökkiläisten yhteistyöstä
Padasjoen riistanhoitoyhdistys lanseerasi keväällä 2020 mökkiläisille suunnatun Lainaa loukku -kampanjan.
Padasjoella idea tempaukselle saatiin, kun havaittiin, että mökkiläisillä on huoli vesilintukantojen tilasta. Mökkiläisiltä puuttui kuitenkin tietoa vierasperäisten pienpetojen pyynnin luvallisuudesta sekä taito pyytää niitä.
Pekka Kirjokangas mökkeilee pienessä saaressa Vesijakojärvellä Padasjoella. Naapurisaaressa pesii kuikka, selkälokki, tiiroja ja sorsia. Vuosien varrella hän on havainnut, miten suuressa vaarassa vesilintujen poikaset ovat varisten ja minkkien saalistaessa.
Keväällä 2020 hän näki minkin taas liikkuvan saarensa ympäristössä. Paikallisen metsästysseuran loukkuvastaava lainasi Jalmarin laatikkoraudan ja koulutti sen käyttöön.
– Loukku ehti olla paikoillaan pari päivää, kunnes minkki jäi saaliiksi, Kirjokangas muistelee.
Kokeiltuaan ja onnistuttuaan minkin pyynnissä lainaloukulla Kirjokangas ja useampi muu mökkiläinen on hankkinut oman loukun ja jatkanut pyyntiä omatoimisesti.
Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Markus Niemi pitää kampanjaa onnistuneena.
– Jokainen aktiivipyynnissä oleva loukku lisää pyyntitehoa. Toiveena on, että mökkiläisille tulee rutiiniksi virittää loukku keväisin, kun he tulevat mökeille, Niemi kertoo.
Mökkiläiset vieraspetopyyntiin
Metsästäjäliitto päätti laajentaa ajatusta ”Mökkiläiset vieraspetopyyntiin”-hankkeella, jolloin työstä tule valtakunnallisesti organisoitua ja se tavoittaa suuremman määrän metsästäjiä ja ranta-asukkaita.
– Metsästäjäliiton hanke on pilotti, joka toivottavasti laajenee tulevaisuudessa valtakunnalliseksi. Nyt keskitymme siihen, että saamme eettisesti hyväksyttävän pyynnin aikaiseksi. Luomme metsästäjäliiton nettisivuille osion aiheesta, jossa kerrotaan kehen mökkiläinen voi ottaa yhteyttä, kun haluaa pyyntiä alueelleen, Karppinen kertoo.
Hanketta esitellään tapahtumissa ja siitä kerrotaan valtakunnallisissa ranta-asukkaat tavoittavissa viestintäkanavissa. Käytännön ruohonjuuritason työ jalkautetaan lähelle mökkiläisiä piirien ja paikallisten metsästysseurojen kautta.
– Metsästysseurat ovat avainasemassa hankkeen onnistumisessa. Metsästäjillä on tarvittava tietotaito, joten he ovat paikallistasolla luontevia kontakteja mökkiläisille. Loukun syötittämisen helpottamiseksi opastetaan myös houkutushajusteiden käyttöön. Hajusteiden teho on todettu luonnon kalaa kestävämmäksi ja pyyntiä parantavaksi. Minkin hajulla hajustunut loukku pyytää vain minkkiä, jolloin saaliiksi ei päädy ei toivottuja sivusaaliita. Hanke lisää verkostoitumista ja metsästyksen hyväksyttävyyttä, Karppinen kertoo.
- Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama noin kaksivuotinen hanke
- Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi.
- Toimintamalli mökkiläisten ja metsästäjien aktivoimiseksi yhteiseen vieraspetopyyntiin.
- Tavoitteena, että supikoiran ja minkin kantaa saadaan vähennettyä kokonaisvaltaisesti kaikkialla.
- Metsästysseuroille ja metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen.
- Painotetaan eläinsuojelua, pyynnin eettisyyttä, avoimuutta ja rehellisyyttä maanomistajia kohtaan.
- Metsästäjäliiton piirien alueille kohdealueita, joiden käyttöön hankitaan supiloukkuja, minkkiloukkuja, laatikkorautoja ja houkutushajusteita.
- Hankkeen seuranta verkkosivuille tehtävällä anonyymillä toteumaseurannalla.
- Tietoa ja koulutusta esittein, lehtijutuissa, verkossa, sosiaalisessa mediassa ja koulutusvideoissa.
- Hankkeesta kiinnostuneet metsästysseurat voivat olla yhteydessä Metsästäjäliittoon Petri Passilaan
- minkin ja supikoiran pyynti ei vaadi metsästyskorttia
- loukun tai raudat saa asettaa pyyntiin omalle maalle ja muualle maanomistajan tai vesialueen omistajan luvalla.
- supikoiraa saa pyytää vain elävänä pyytävällä loukulla. Supikoira on lopetettava ampumalla sitä päähän. Paikalliset metsästäjät auttavat supikoiran eettisessä lopettamisessa. Lopettaminen kannattaa sopia metsästäjien kanssa jo ennen loukun virittämistä.
- Minkkiä voi pyytää elävänä pyytävällä loukulla tai hetitappavilla raudoilla. Elävää minkkiä ei saa lopettaa hukuttamalla, vaan sekin on lopetettava ampumalla.
- Sekä minkki että supikoira viihtyvät ranta-alueilla, joten rannan läheisyyteen laitettu loukku pyytää hyvin.
- Lopetusaseena ei saa käyttää ilma-asetta.
- Haitalliset vieraspedot saa lopettaa loukkuun myös alle 150 metrin etäisyydellä asutusta talosta.
- Paikalliset metsästäjät opastava mielellään haitallisten vieraslajien pyyntiin.
