Suomalaisia riistaeläimiä: Näätä

Teksti: Henna Kaarakainen  Piirrokset: Juha Hellström  27.07.2022
näätä
Näätä voi kulkea yhden yön aikana kymmeniä kilometrejä, mistä talvisaikaan hangelle jää helposti tunnistettava jälkijono.

Näätä (Martes martes) on koko Suomeen levittäytynyt, kohtuullisen kookas näätäeläin. Metsien kultakurkkunakin tunnettu pienpeto oli aikoinaan arvokas turkiseläin, jonka pyynnin hallitsivat vain kokeneet ja taitavat eränkävijät.

Näätä viihtyy parhaiten erämailla, mutta se on oppinut saalistamaan pikkujyrsijöitä myös houkuttelevilla, heinittyneillä hakkualueilla.

Etsitkö tätä: Näädän, minkin tai oravan pesä rakenteissa? Toimi näin

 

Näädän elintavat ja lisääntyminen 

Näätä on yöeläin. Hämärän tullen se lähtee metsästämään jyrsijöiden lisäksi lintuja, matelijoita ja munia, mutta myös kasvikunnan tuotteita kuten sieniä ja marjoja. Yöllä liikkumista auttavat näädän tarkka pimeänäkö ja hajuaisti sekä hyvä muisti ja suunnistustaito. Näätä voi kulkea yhden yön aikana kymmeniä kilometrejä, mistä talvisaikaan hangelle jää helposti tunnistettava jälkijono: leveiden tassujen muodostama parihyppyjälki noin 50–80 cm välein.

Näätä jättää kulkureiteilleen virtsan ja ulosteen lisäksi hajumerkkejä hajurauhasestaan. Hajumerkit todennäköisesti auttavat näätää hahmottamaan suuria, jopa 100 km2 laajuisia liikkuma-alueitaan sekä kertovat näädästä sen lajitovereilleen. Vaikka eläimet kulkevat pääasiassa omilla alueillaan, ne eivät puolusta niitä, eivätkä ole varsinaisesti reviirieläimiä. 

Päivät näätä viettää tavallisesti leväten. Turvatakseen päivätorkkunsa pedoilta näätä etsii itselleen sopivan puunkolon tai vanhan oravanpesän. Se saattaa nukkua päivän myös louhikossa tai kallionkolossa.

Näätä saa yhden poikueen vuodessa, tavallisesti huhti–toukokuun tienoilla. Naaras synnyttää saamansa 3–5 poikasta puunkoloon, jossa se hoitaa jälkikasvunsa ilman koiraan apua.

Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin vasta marraskuussa. 

Näädän metsästys

Vaikka näätä oli ennen haluttu saalis turkkinsa vuoksi, tänä päivänä eläintä pyydetään lähinnä riistanhoidollisista syistä: etenkin kanalintupoikueita näätä saattaa hävittää turhankin tehokkaasti.

Näädän metsästys tapahtuu nykyään tavallisesti koiran avulla tai jäljittämällä. Metsästyskoirana näätäjahdissa käytetään yleensä erilaisia pystykorvarotuja. Jäljittäminen tapahtuu tavallisesti hangella hiihtäen ja näädän jälkiä seuraten. Vaikka näätä etenee usein hyvin suoraviivaisesti, paitsi lähtiessään polveilemaan saalistusretkilleen, jäljitys voi olla haastavaa, koska näätä liikkuu puusta toiseen hyppimällä – joskus jopa usean metrin mittaisin loikin.

Lue ilsää: Näädän metsästys: parhaat vinkit näädänpyyntiin

Näätää voidaan pyytää myös heti tappavilla raudoilla. Tällöin raudoissa käytetään suojalaatikkoa, joka estää muiden eläinten joutumisen rautoihin. Raudat kannattaa sijoittaa eläimen kulkualueille esimerkiksi louhikkoon, kallion juurelle tai tiheikköihin puun oksalle.

Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin vasta marraskuussa. Viime aikoina huomiota on herättänyt kolme karhua, joiden etukäpälään on tarttunut mitä todennäköisimmin näätien pyytämiseen tarkoitettu rauta. Metsästäjäliitto suosittaa pitämään näätärautoja vireessä vain marraskuusta maaliskuun loppuun, jolloin karhut yleensä nukkuvat talviunta ja näädän karva on parhaassa kunnossa.

Tarkista näädän metsästysajat Riistakeskuksen sivuilta.

Info
Näätä

Latinankielinen. nimi: Martes martes

Paino: 1–2 kg

Levinneisyys: Koko Suomi

Lisääntyminen: yleensä 3–5 poikasta