Sorsan keinopesät elinehtona sorsakannan ylläpidolle

Koonnut: Kirsi Färm  Valokuvat: Jaska Salonen  11.05.2020
Sorsatuubin rakennus
Sorsille valmistettujen putkipesien suosio kasvaa. Ei pelkästään niihin pesimään muuttaneiden sorsakantojen keskuudessa, vaan myös yhä useampi metsästäjä on innostunut keinopesien eli “sorsatuubien” rakentamisesta.

Suomesta löytyy jo yli 10 000 sorsille rakennettua keinopesää, ja luku kasvoi varmasti taas tänä keväänä. 

Suomalaista varsinaista tutkmusdataa sorsalintujen pesimämenestyksestä ei vielä ole, mutta maailmalla menetelmä on esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tuottavin kannanhoitomuoto. Siellä pesänrakennushanke aloitettiin jo vuonna 1991.

Hankkeen alullepanijana toimi Delta Waterfowl, pohjoisamerikkalainen vesiriistan hoito-organisaatio. Alueella 80% keinopesinnöistä on onnistunut, ja myös pesien käyttöaste on korkea. Luonnonpesissä vastaavasti arviolta vain noin 10 – 40 prosenttia pesinnästä onnistuu. Keinopesille on siis todellinen tarve.

 

Pesä sijoitetaan rauhalliselle alueelle

Pesä asennetaan rantaveteen, noin metrin korkeudelle veden pinnasta. Pesä kannattaa sijoittaa pien- tai suurkosteikoille, mudan- tai savenottopaikoille, ojalevennyksiin, rauhallisiin lahtiin ja lintulampiin sekä poukamiin. 

Putki asennetaan rannan suuntaisesti, ja sen molemmilla suuaukoilla on oltava lentotilaa, sillä sorsaemo hypähtää vedestä, noin metrin etäisyydeltä pesäputken sisään. Vastaavasti  lentoon lähtiessään emo pudottautuu pesästä veteen.

Tärkeimmät ominaisuudet ovat pesäpaikan rauhallisuus ja tuulensuoja. Pesän ympäriltä on poistettava kaikki minkille, näädälle ja oraville kiipeämisalustana toimivat risut ja oksat. Myös pesän jalkaan on kiinnitettävä muovi- tai peltiputki nousuesteeksi minkille. 

Ympäristön pienpetopyynnistä on pidettävä aktiivisesti huolta.

Keinopesän asennus on helpointa toteuttaa jään päältä, mutta sulan aikana myös venettä tai kahluuhousuja apuna käyttäen pystytys onnistuu. Muista, että pesän asennus vaatii aina maanomistajan luvan.

 

Naurulokkinaapurit lisäävät pesimärauhaa

Lähistöllä pesivät pikku- ja naurulokit lisäävät sorsanpoikasten pesäturvaa ja toimivat äänekkäinä petopoliiseina. Lokkinaapureiden pesintää voi avittaa rakentamalla putkipesän päälle tasanteen lokinpesälle. 

Ulkomailla on havaittu myös telkän, punasotkan, tukkasotkan ja tavin ottaneen pesäputket omikseen.

 

Kärsivällisyys palkitaan

Sorsat eivät ota pesiä välttämättä omikseen heti ensimmäisenä tai toisenakaan vuonna. Kärsivällinen odotus palkitaan. Mikäli poikue onnistuu, naaras pyrkii pesimään samalla alueella ja samoissa oloissa jatkossakin: suurin osa keinopesässä kuoriutuneista naaraista tekee pesänsä vastaavaan pesälaitteeseen.

Esimerkiksi Saima-sinisorsa, joka hautoo Metsästäjäliiton live-kamerassa, pesii jo neljättä kevättä samalla alueella.

Pesimäonnistumisen takaamiseksi pesät kannattaa alun pitäen sijoittaa alueille, jossa on aiemminkin havaittu untuvikkoja.

Ensimmäiset pesät kannattaa viedä paikoilleen jo alkukeväällä maaliskuussa, mutta vielä toukokuussakin pesät voivat ehtiä käyttöön. Naaraas munii keväällä 5 – 12 valkeaa munaa ja niiden haudonta kestää keskimäärin 26-28 päivää.

 

Pesän rakennus

Keinopesän rakennus on helppoa ja melko nopeaa. Mitä useamman pesän rakentaa, sen joutuisammin rullan pyörittely jatkossa sujuu.

Muista huoltaa pesät joka kevät tarpeeksi aikaisin; lisää pesäheinää ja tilkitse raot. Pesät on hyvä viedä suojaan talven ajaksi, mutta palauttaa aikaisin paikoilleen, jotta linnut tottuvat niihin.

Pesä valmistuu kahdesta verkosta, joiden väliin levitetään tiiviisti olkea, heinää, ruokoa tai ruokohelpeä. Valmistustapoja on yhtä monta kuin on valmistajaakin.

Tässä yksi tapa.

  • Levitä minkkiverkko auki, ja pyöräytä sen toisesta päästä rulla, jonka halkaisijaksi tulee 30cm.
  • Kiinnitä rulla kääntämällä sen reunat kiinni verkkoon, mutta älä vielä katkaise loppuosaa verkosta.
  • Levitä kateheinää tasaisesti verkon päälle noin 5-10 cm paksuudelta
  • Jatka vapaana olevan verkon rullaamista putken päälle ja lisää kahden verkon väliin samalla heinää. Rullaaminen ja täytteen levitys muistuttavat kääretortun tekoa.
  • Kun olet levittänyt katteet koko rullan ympäri, katkaise ylimääräinen verkko ja kiinnitä se tukevasti itseensä sinkilöillä tai nippusiteillä.
  • Pesä pehmustetaan vielä heinällä tai oljilla, sillä sorsa ei itse rakenna sinne mitään.
  • Sorsanpesä seisoo tukevimmin A-pukkien päällä (muista suojata jalat pedoilta), mutta myös tolppakiinnitys sopii. Tällöin pohjaan kiinnitetään lauta, joka naulataan tukevasti seisomapalkkiin tai -tolppaan.