Jousimetsästys on kärsivällisyyttä kasvattava jahtimuoto

Tässä artikkelissa:

• Seuroista apua jousimetsästyksen aloittamiseen
• Taljalla alkuun
• Jousiase on tekninen, mutta hallittavissa
• Ennakkotyöllä riistalaukaukseen
• Tutustu videoilla metsästysjouseen ja sillä harjoitteluun

Jousimetsästys on jahtimuoto, jossa menestyminen edellyttää harjoittelua, huolellista valmistautumista ja onnea.

– Jousimetsästyksen viehätys on siinä, että metsästäjä ja eläin ovat niin tasaväkisinä. Ihmisen on voitettava eläimen aistit. Onnistuminen edellyttää ihan kaiken osumista kohdalleen, kuvaa jousimetsästystä ja jousiammuntakilpailuja harrastava Sanna Grönroos. 

Grönroos aloitti jousimetsästyksen Kanadassa Kalliovuorten erämailla. Siellä viettämänsä puolentoistavuoden aikana nuori nainen oppi jousimetsästyksen perusteet, harjoitteli säännöllisesti ja metsästi monipuolisesti eri riistalajeja, kuten muulipeuraa, hirveä ja mustakarhua.

Seuroista apua jousimetsästyksen alkuun

Jousiammuntaharrastus on parasta aloittaa hakeutumalla jäseneksi lähimpään lajiseuraan. 

– Suosittelen ehdottomasti liittymistä jousimetsästysseuran jäseneksi. Seuroissa autetaan auliisti ja neuvot ovat tarpeen harrastuksen alkuvaiheessa sekä sopivan jousen löytämisessä, Grönroos sanoo.  

Ensimmäisen jousen tulee olla vetojäykkyydeltään riittävän kevyt, jotta ampuja voi keskittyä tekniikan harjoitteluun ja saa tuntumaa lajiin. 

– Itse aloitin harjoittelun 40 paunaisella hiilikuiturunkoisella taljajousella, jonka akseliväli oli 30 tuumaa. Lyhyemmän akselivälin jousi on näppärämpi metsällä ja se sopii yleensä paremmin lyhyemmille ampujille, Grönroos vinkkaa.

Taljalla alkuun

Taljajousi on hyvä valinta ensimmäiseksi jousiaseeksi. Siitä on tarjolla erilaisia malleja, joiden säätömahdollisuudet vaihtelevat jäykkyyden ja vetopituuden osalta. Aseen kätisyyden valinnan ratkaisee se, kumpi silmä ampujalla on dominoiva.

Metsästyslain mukaan metsästysjousen vetojäykkyys on oltava vähintään 40,5 paunaa. Jousen käyttö vaatii voimaa, mutta ampujan ei tarvitse olla voimailulajien harrastaja. Kyse on ennen muuta tekniikasta.

– Oleellista ei ole mahdollisimman suuri paunamäärä, vaan nuolen terän leikkausteho, kiteyttää Grönroos. 

Metsästettäessä nuolissa käytetään avautuvia tai kiinteitä metsästyskärkiä. Pienriistalle voi käyttää raskaalla jousella tylppää blunttikärkeä, mutta kevyempää jousta käytettäessä leikkaava kärki on paras. Jousella ammutaan aina eläimen vitaalialueelle, koska nuolen teho perustuu leikkaavan kärjen aikaansaamaan verenhukkaan isojen verisuonten katketessa. 

– Avautuva kärki antaa jousen säätövirheitä anteeksi, mutta kiinteä kärki on toimintavarmempi, arvioi Grönroos.

Metsästys jousella edellyttää metsästyskortin suorittamista, metsästysoikeutta alueella sekä sorkkaeläimiä metsästettäessä jousimetsästyksen ampumakokeen suorittamista. Itse jousiaseeseen ei lupia tarvita. 

– Jousimetsästysvarusteet on syytä hankkia asiantuntevasta jousi- tai erätarvikeliikkeestä. Laadukkaan peruspaketin saa noin 500 eurolla. Jos budjetti tuntuu isolta, käytettyjä jousia on paljon myynnissä harrastajien some-kanavissa, vinkkaa Grönroos.

Jousiase on tekninen, mutta hallittavissa

Jousiammunnassa toimiva kokonaisuus muodostuu lukuisista yksityiskohdista, joilla haetaan helposti toistettavaa ja tarkkaa ampumasuoritusta. 

– Tekniikka on sikäli hyvin tarkkaa, että jos muuttaa jousessa jotakin, esimerkiksi lisää paunoja tai vetopituutta, se muuttaa heti osumapistettä ja säädöt on tarkistettava. Aloittelijan ei tästä kuitenkaan tarvitse säikähtää, sillä kun jouseen tehdään perusasetukset kerran asiantuntevasti kohdalleen, harrastuksessa pääsee niillä jo pitkälle, Grönroos vakuuttaa. 

Jousi on kestävä ase, eikä pienistä hajoa. Huollossa selviää lähinnä ruuvien kiristelyllä. Lapojen kuntoa on kuitenkin tarkkailtava säröjen varalta. Myös jänteiden kuntoa on seurattava säännöllisesti. Jänteiden huolloksi riittää kosteudelta ja rispaantumiselta suojaava vahaus. Nuolet on tarkistettava taivutellen etenkin, jos ne osuvat toiseen nuoleen tai ohi taulun.

Ennakkotyöllä riistalaukaukseen

Jotta riistalaukaustilanteeseen voi päästä, on tehtävä suunnitelmallista ennakkotyötä. Ensin Grönroos ottaa selvää alueen maastomuodoista maastokartalta. Kohteen vaikuttaessa sopivalta, metsää ja peltoa kattavalta, hän käy tutkimassa aluetta riistapolkujen ja eläinten kulkureittien selvittämiseksi ja asentaa riistakameran.

-Riistakameran kuvista näen, miten ja mihin aikaan eläimet alueella liikkuvat. Riistan liikkeiden mukaan valitsen sitten standin paikan, Grönroos selvittää. 

Jousimetsästys tapahtuu useimmiten ruokinnalta kyttäysjahtina kyttäysteltassa tai puupassissa standilta. Korkeanpaikankammoinen ei tässä lajissa pärjää, sillä puuhun kiivetään 3-6 metrin korkeuteen. Ylhäältä ammuttaessa etäisyyksien arvioinnissa on huomioitava kulmakompensaatio. Siinä etäisyysmittari on tärkeä apu. 

– Kiinteä puupassi on helppo, kun passiin voi kävellä suoraan. Toisaalta siinä on tuulen armoilla, kun taas siirrettävän standin paikan voi valita olosuhteet huomioiden. Maanomistajalta on aina oltava lupa puupassin kiinnittämiseen, Grönroos muistuttaa. 

Harjoittelussa Sanna Grönroos suosii 3 D-ratoja, joissa kierretään maastorata ampuen todellista kokoa olevia riistaeläinmaaleja. 

– 3D-rata tarjoaa mahdollisuuden metsästyksenomaiseen harjoitteluun. Erityisesti se kehittää kykyä arvioida etäisyyksien, maastovaihteluiden ja maaston peitteisyyden vaikutusta ammuntaan, hän toteaa.

Jousimetsästyksessä kaikki perustuu siihen, että jousen viritys, tähtäys ja laukaisu tapahtuvat aina samalla tavalla, rutiininomaisesti. 

– Tiivistäen voisi sanoa, että kun jousta käsitellessä on luottavainen olo omaan tekemiseen ja 3D-radalla ammunta sujuu mallikkaasti eri kulmilla ja etäisyyksillä, on valmis siirtymään metsälle, Grönroos summaa.

Jousiammunta on kaikenikäisille sopiva, tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativa laji.

– Toivon, että myös naiset löytäisivät lajin yhä useammin. Ehkä tekniset yksityiskohdat nostavat kynnystä lähteä kokeilemaan jousiammuntaa, mutta se pelko on tarpeeton. Kokeneiden harrastajien tuella pääsee alkuun, Grönroos kannustaa.

Tutustu videoilla metsästysjouseen ja sillä harjoitteluun

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.

Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>