Metsästäjäkunta naisistuu

Teksti: Eija Vallinheimo  Valokuvat: Pekka Rousi  21.11.2022
Naisten osuus metsästäjätutkinnon suorittajista on kasvanut vuosittain tasaisesti, mikä tuo vuosien saatossa merkittävän muutoksen metsästäjäkunnan rakenteeseen.
Naisten osuus metsästäjätutkinnon suorittajista on kasvanut vuosittain tasaisesti, mikä tuo vuosien saatossa merkittävän muutoksen metsästäjäkunnan rakenteeseen.
Tällä hetkellä noin 9 % metsästyskortin haltijoista on naisia. Ilman naisten koko ajan kasvavaa kiinnostusta metsästystä kohtaan metsästäjien määrä olisi jo lähtenyt Suomessa laskuun.

Metsästyksen historialliset juuret vuosituhansien takaa viittaavat siihen, että suomalaiset miehet ja naiset toimivat tasavertaisina metsällä kävijöinä.

Keskiajan loppupuolella ja uudella ajalla sukupuolten roolit alkoivat osin eriytyä. Luotettavaa tietoa naisten harjoittaman metsästyksen yleisyydestä 1900-luvun alkupuolella ei ole, mutta esimerkiksi maaseudulla emännät ja talojen tyttäret pyydystivät monesti ansoilla pienriistaa. Sen sijaan yhteiskunnan yläluokkien puolella korostettiin metsästyksen edellyttävän erityisesti miehisiä ominaisuuksia.

Vielä 2000-luvun alussa noin 9 000 naista maksoi riistanhoitomaksun, jonka jälkeen kasvu on ollut noin tuhat vuosittain.

Metsästyskortin lunasti 7 282 uutta metsästäjää. Viime vuonna metsästäjätutkinnon suoritti 5 146 miestä ja 2 136 naista. Naisia oli jo lähes 30 prosenttia.

Naisten osuus tutkinnon suorittajista on kasvanut vuosittain tasaisesti, mikä tuo vuosien saatossa merkittävän muutoksen metsästäjäkunnan rakenteeseen. Ilman naisia metsästäjien määrä olisi jo lähtenyt Suomessa laskuun.

Ilman naisia metsästäjien määrä olisi jo lähtenyt Suomessa laskuun.

Naisten reitti metsästäjäksi erilainen kuin miehillä

Ennen metsästysharrastus siirtyi isältä pojalle. Tämä on selvästi vähenemään päin, mutta tyypillinen metsästäjäntutkinnon suorittaja on yhä mopoikäinen poika. Naiset suorittavat oman tutkintonsa yleensä vasta aikuisiässä.

Läheisillä ihmisillä on kuitenkin yhä suuri rooli metsästyksen aloittamisessa. Vain harva aloittaa metsästyksen yksin ja oma-aloitteisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että noin 40 % naisista on saanut kipinän metsästykseen, ei niinkään isältään, vaan puolisoltaan tai miesystävältään.

Toimintaan tullaan mukaan paitsi läheisten ihmisten, myös esimerkiksi koiraharrastuksen yhdistyttyä metsästyskoiratoimintaan. Monet naiset ovat päätyneet metsästyksen pariin esimerkiksi koiraharrastuksen myötä.

Lue lisää: Miten aloittaa metsästysharrastus koiran kanssa?

 

Metsästyskulttuuri muuttuu, entä sinä?

Yhteiskunta ja samalla myös metsästyksen asema yhteiskunnassa ovat jatkuvassa muutoksessa. Metsästyskulttuuri on muutoksessa mm. naisten määrän lisääntymisen mutta myös metsästysseurojen ikääntymisen, metsästyskulttuurin kaupungistumisen, eläinten hyvinvointikysymysten ja riista- ja lähiruokaboomin takia. Nämä kaikki asettavat haasteita toisaalta metsästyskulttuurin säilyttämiseen ja toisaalta uusien toimijoiden ja käytäntöjen omaksumiseen.

Kulttuuri muuttuu. Jokainen meistä rakentaa kulttuuria – tahtoen tai tahtomattaan, tietoisesti tai tiedostamattaan jokaisessa tilanteessa ja kohtaamisessa.

 

Lue lisää metsästävistä naisista

VarsiNaiset Eräladyt ry. perustettiin 2012. Tänä päivänä eräleidejä on jo 65. Suurin osa jäsenistä on Lounais-Suomesta, mutta muutamia jäseniä on aina Uudeltamaalta ja Satakunnasta saakka. Toinen naisten oma metsästysseura, Akkainjahti ry, aloitti toimintansa puolestaan jo vuonna 1998. Jäseniä Akkainjahdilla on tällä hetkellä noin 130 eri puolilta Suomea. 

− Olemme verrattain iso porukka metsästyshenkisiä naisia. Tapahtumissamme ollaan tärkeän äärellä positiivisin mielin ja vertaistukea on kaikille saatavilla. Monessa metsästysseurassa naisia on edelleenkin vähän, joten meidän tapahtumissamme on näihin verrattuna ihan oma tunnelmansa, kuvailee Akkainjahdin hallituksen jäsen Anja-Riitta Saarinen.

Lue lisää: Naisten maaton metsästysseura pärjää aktiivisella asenteella

Outi Röksä oli kaupunkilainen - nyt hän asuu pohjoisessa ja metsästää oman koiransa kanssa. Nykyään  luontosuhteeseen kuuluu metsästäjä-keräilijän status. Riistan lisäksi metsästä haetaan sienet ja marjat. Tutustu Outiin ja lintuja haukkuvaan laika-koiraan.

Luonto on malli ja juontaja Satu Tuomistolle tärkeä asia ja syy, mikä saa hänet lähtemään metsälle. Tuomistolle metsästys on vastapainoa julkiselle työlle.

 

Liity Metsästäjäliiton jäseneksi

 

Liity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>