Tässä artikkelissa
- Mikä on metsästysrikos?
- Metsästysrikoksia sattuu etenkin viikonloppuisin
- Metsästysrikosten motiivit vaihtelevat paljon
- Metsästäjät ovat lainkuuliaisia
- Metsästysonnettomuudet voidaan välttää huolellisuudella
Mikä on metsästysrikos?
Metsästysrikoksia ovat sellaiset tahalliset tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutetut teot, joissa
- käytetään metsästyslaissa kiellettyä pyyntivälinettä tai -menetelmää
- metsästetään riistaeläintä sen rauhoitusaikana tai ilman pyyntilupaa
Metsästysrikoksen tunnusmerkit täyttyvät myös, jos
- aiheutetaan vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle
- rikotaan yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästyskieltoa tai -rajoitusta
- Myös riistaeläimen hätyyttäminen tai jäljittäminen ilma-aluksella tai moottoriajoneuvolla tai eläimen ampuminen edellä mainituista ajoneuvoista tai sen suojasta moottorin käydessä määritellään metsästysrikokseksi
– Näissä tapauksissa tuomitaan joko sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi voidaan määrätä metsästyskieltoa 1–5 vuotta. Samalla tekijä määrätään luovuttamaan metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen Poliisista selvittää.
Törkeän metsästysrikoksen raja täyttyy silloin, kun se tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä tai siinä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Metsästysrikos luokitellaan törkeäksi myös, jos se tehdään erityisen suunnitelmallisesti taikka tapetaan luvatta ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi tai vahingoitetaan sitä.
– Törkeissä tapauksissa rikoksentekijä voidaan tuomita vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Metsästyskieltoa määrätään 3–10 vuotta, jos ei ole erityisen painavia syitä jättää kieltoa määräämättä. Metsästyskiellot tuomitaan aina syyttäjän vaatimuksesta, Pohjolainen täydentää.
Huomionarvoista on lisäksi se, että riistaeläimen laittomaan pyyntiin syyllistyminen johtaa yleensä aselupien peruuttamiseen ja joissain tapauksissa myös tekovälineen menettämiseen.
– Metsästysrikos on aseluvan peruutusperuste ja voi olla este uusille aseluville 1–5 vuotta. Myös pyyntimaksut voidaan tuomita valtiolle, Pohjolainen tarkentaa.
Merkittävä osa metsästysrikollisuudesta on hänen mukaansa kuitenkin lieviä sakkomenettelyssä hoidettavia rikoksia ja rikkomuksia, kuten patruunasäädösten rikkomista tai aseen kuljettamista ajoneuvossa vastoin metsästyslakia. Sen mukaan asetta saa kuljettaa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa aina lataamattomana suojuksessa tai takakontissa myös ilman suojusta. Tällöin takakonttiin ei saa päästä käsiksi ohjaamosta.
Lue lisää: Aseen kuljetus - kuljeta asetta oikein autossa
Metsästysrikoksia sattuu etenkin viikonloppuisin
Yleisimmin metsästysrikoksista epäillyt jäävät kiinni yleisöilmoitusten ja vihjeiden perusteella tai lainvalvontaviranomaisten suorittaman valvonnan yhteydessä. Silti vain pieni osa rikoksista tulee valvontaviranomaisten tietoon.
– Useat kansalliset tutkimukset ovat arvioineet, että alle 10 % metsästysrikoksista tulee valvontaviranomaisten tietoon. Kyse on piilorikollisuudesta eli rikoksista, jotka eivät tule esitutkintaviranomaisten tietoon ja joita ei siten rikoksena rekisteröidä, Pohjolainen toteaa.
Myös ajankohdalla on merkitystä. Itä-Suomen poliisilaitoksen operatiivisesta rikosanalyysistä vuodelta 2019 ilmenee, että metsästysrikokset tapahtuvat pääasiassa viikonloppuisin ja syksyllä. Törkeät tekomuodot tehdään yleensä talvella, jolloin suurpetojen jäljittäminen ja todisteiden hävittäminen muun muassa lumisateen vuoksi on helpompaa.
– Tyypillinen esimerkkitapaus on aseen kuljettaminen ajoneuvossa, patruunasäädösten rikkominen (itselataava ase) tai riistalinnun (esimerkiksi teeri, metso) ampuminen tieltä. Kanalintua ei saa ampua minkäänlaiselle tielle tai tieltä, Pohjolainen huomauttaa.
Metsästysrikoksiin syyllistyvät poliisin mukaan ihan tavalliset ihmiset, joilla on muutoinkin oikeus metsästää ja hankkia ase. Varsinkin rauhoittamattomia eläimiä voivat tappaa metsästyslain vastaisesti myös muut kuin metsästäjät.
Lue lisää: Metsästysturvallisuus on jokaisen metsästäjän asia
Metsästysrikosten motiivit vaihtelevat paljon
– Rikoksen syntyyn vaikuttaa 3 keskeistä asiaa: motivoitunut tekijä, otollinen kohde ja kontrollin puute, Pohjolainen huomaa.
– Vakavissa metsästysrikoksissa tappamisen motiiveja ovat muun muassa viha, pelko, pedon aiheuttama harmi ja turhautuminen viranomaistoimintaan. Muita motiiveja ovat ahneus välinpitämättömyys lain kielloista ja määräyksistä, rikoksella saatu hyöty tai pieni kiinnijäämisen riski, hän listaa yleisimmät motiivit.
Metsästäjät ovat lainkuuliaisia
Suomalainen keskivertometsästäjä on lainkuuliainen ja noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia.
– Metsästysrikkomusten, metsästysrikosten ja törkeiden metsästysrikosten välinen suhde on pysynyt aika lailla samana viime vuodet. Vuosittaista vaihtelua toki on, mutta ne menevät niin kutsutun normaalin vaihteluvälin piikkiin, Pohjolainen arvioi.
– Metsästysrikosten kokonaismäärä tuskin tulee vuonna 2021 merkittävästi lisääntymään vuoteen 2020 verrattuna, sillä huomattavia muutoksia tilastoissa ei ole havaittavissa, hän uskoo.
Suomalaisen keskivertometsästäjän lainkuuliaisuus näkyy esimerkiksi valvontaviranomaisten järjestäytyneeseen ja lailliseen metsästykseen kohdennetussa valvonnassa.
– Esille tulee yleensä vain yksittäisiä sakkomenettelyssä käsiteltäviä rikoksia ja rikkomuksia.
Siitä saatiin tuoretta tietoa esimerkiksi 20.-22.8.2021 välisenä aikana, jolloin poliisi suoritti tehostettua erävalvontaa yhteistyössä muiden erävalvontaviranomaisten kanssa. Valvonnan yhteydessä tarkastettiin yhteensä 611 metsästäjää ja poliisi kirjasi 20 huomautusta, yhden rikesakkomääräyksen, kaksi sakkovaatimusta ja yhden rikosilmoituksen.
– Erinomainen tulos, Pohjolainen myöntää.
Metsästysonnettomuudet voidaan välttää huolellisuudella
Vakavaa metsästysrikollisuutta esiintyy erityisesti harvaan asutuilla alueilla eli Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa, joissa on runsaasti erilaisia suurpetoja, kattava metsä- ja autotieverkosto sekä vähäinen viranomaiskontrolli. Myös aselupien määrillä on vaikutusta metsästysrikosten lukumäärään.
– Esimerkiksi Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa, joissa on väestöön verrattuna paljon ampuma-aseita, tapahtuu asukaslukuun suhteutettuina eniten metsästysrikoksia koko Suomessa. Toki näillä alueilla rikoksiin syyllistyy vuosittain myös lukuisia ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä, Pohjolainen sanoo.
Metsästysrikosten määrä on tilastojen perusteella tosin kääntynyt hienoiseen laskuun vuodesta 2020, jolloin määrät olivat huipussaan edellisvuosien vähäisempien lukemien jälkeen.
Metsästysrikoksia ilmoitettiin vuonna 2020 poliisille 141 kappaletta, jonka lisäksi törkeitä metsästysrikoksia kirjattiin 10 kappaletta. Kuluvana vuonna 2021 vastaavat lukemat olivat lokakuuhun mennessä 82 ja 7.
Metsästysrikkomusten määrä oli viime vuonna 93 ja metsästyslain säännöksiä rikottiin 186 kertaa, kun taas luvatonta pyyntiä harjoitettiin 154 kertaa. Vuoden 2021 luvut ovat tähän mennessä 73 ja 133 sekä 108 kappaletta.
– Onneksi tilastoissa mukana olevien yksittäisten metsästysonnettomuuksien määrä on ollut vuosittain vähäinen. Poikkeuksena siltä osin oli vuosi 2020, jolloin sattui useita vakavia onnettomuuksia ja jopa kaksi kuolemaan johtanutta metsästysonnettomuutta. Ja nämä kaikki olisivat olleet täysin vältettävissä muun muassa huolellisella aseenkäsittelyllä ja/tai turvallisella riistalaukauksella, kun tietää, mitä ampuu, Pohjolainen vakuuttaa.
Viime vuoden ikävät onnettomuudet on kuitenkin hänen mukaansa asianmukaisesti huomioitu ja muun muassa turvallinen aseenkäsittely on korostetusti nostettu esille eri alustoilla.
– Hyvänä esimerkkinä mainittakoon vaikka Metsästäjäliiton aktiivinen viestintä teemasta. Aseturvallisuusteemaa on hyvä pitää esillä vuodesta toiseen, koska vuosittain tulee joukko uusia metsästäjiä eikä kertaus ole pahitteeksi meille kokeneemmalle kaartillekaan, rikosylikomisario Pohjolainen muistuttaa.
Lue lisää: Neljä ehdotonta aseturvallisuussääntöä
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
