Peuran metsästys monella tavalla

Teksti: Teemu Simenius  Valokuvat: Pekka Rousi  12.12.2020
Haulikon täyteisellä tai metsästysjousella metsästäminen ovat jäsenoikeuksia. Jousella metsästettäessä huomiovaatetus ei ole lain puolesta pakollista, mutta seuruejahdissa se on aina suositeltavaa ja metsästyksenjohtajan määrättävissä.
Haulikon täyteisellä tai metsästysjousella metsästäminen ovat jäsenoikeuksia. Jousella metsästettäessä huomiovaatetus ei ole lain puolesta pakollista, mutta seuruejahdissa se on aina suositeltavaa ja metsästyksenjohtajan määrättävissä.
Kyttäys- ja seuruejahti ovat vakiintuneita valkohäntäpeuran metsästystapoja, mutta entä jos joku metsästysseuran jäsenistä ehdottaa muita metsästysmuotoja?

Valkohäntäpeuran ajo henkilövoimin tai koiran avulla on tuonut viime vuosina piristystä peuranpyyntiin perinteisen vahtimismetsästyksen lisänä.

Perinteiset Etelä-Suomen hirvijahdeissa muodostuneet jahdin toteuttamistavat ohjaavat kuitenkin peurajahtiakin. Tiheän kannan alueella valkohäntäpeurojen lupia on enemmän kuin niiden käyttäjiä, joten uusiakin jahtimuotoja on mietitty ja kysymyksiä niistä on herännyt.

Erilaisten jahtimuotojen rajoittamisia ja sallimisia tulee miettiä aina yhdenvertaisuuden kannalta. Viime kädessä metsästyksenjohtaja kuitenkin vastaa turvallisuudesta ja kokonaisharkinta turvallisuusperusteisesta rajoittamisesta jää lopulta hänelle.

Luvanvaraisessa pyynnissä esimerkiksi muutaman liikkuvaan yksinpyyntiin innostuneen henkilön koordinointi on kohtuullista, mutta jos kiinnostusta on runsaasti, jahtia tulee sallia tai rajata yhdenvertaisesti niin, että paletti pysyy metsästyksenjohtajan hallittavissa. Esimerkiksi arvonta tai kiertävä vuoro ovat yhdenvertaisia tapoja jakaa rajallista hyvää.

Luvanvaraisen johdetun pyynnin sallimisissa ja rajoituksissa on kyse veteen piirretyistä viivoista. Suhtautuminen voi olla ensisijaisesti sallivaa sen suhteen, mitä laki ei kiellä tai turvallisuussyyt eivät estä. Turvallisuusperuste on kuitenkin selvin syy rajoittamiselle. Tämänkään ei tarvitse olla mustavalkoinen päätös, vaan jahtia voidaan rajata vain sen verran, että turvallisuus toteutuu.

Seuraavassa on muutama esimerkki jahtimuodoista, jotka ovat herättäneet kysymyksiä valkohäntäpeura-alueiden metsästysseuroissa.

Hiivintä on mielenkiintoinen valkohäntäpeuran pyyntimuoto, jonka sävelet on sovitettava metsästyksenjohtajan kanssa.

Hiivintä tai liikkuva houkuttelu

Kun joku seuran jäsenistä haluaisi kokeilla peuranpyyntiä hiipimällä, joutuu metsästyksenjohtaja miettimään kokonaisuutta.

Lainsäädännöllistä estettä hiivinnälle ei ole, mutta esimerkiksi kyttäykselle on helppo määrätä ampumasektori, liikkuvalle metsästäjälle taas on haastavampaa. Mutta sekään ei ole ei mahdotonta.

Koska metsästyksenjohtaja kuitenkin vastaa jahdin turvallisuudesta, aivan vapaita käsiä ei aina voi antaa. Metsästyksen voikin toteuttaa antamalla reunaehtoja, esimerkiksi sopimalla tietty alue, jolla metsästys toteutetaan ja määräämällä tarvittaessa kartalta paikat, joiden suuntaan sopii tai ei sovi ampua. 

Ajoketjun turvallisuus voidaan huomioida suuntaamalla ampumasektori poispäin ketjusta. Ajokejuun tai passiin voidaan ottaa mukaan lapsikin, kun lapsen toiminnasta vastaa aikuinen.

Kaksi samassa kyttäyspaikassa

Jos kaksi kyttääjää menee samaan paikkaan, ei mukaan tarvita metsästyksenjohtajaa, kuten ei yksinkyttäämisessäkään.

Metsästysasetuksen 23 §:n viimeinen momentti nimittäin erottelee metsästyksenjohtajan paikallaolovaatimuksen seuruejahdin ja vahtimismetsästyksen välillä: ”Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla”. 

Seuruejahdista on kyse, jos metsästäjiä on enemmän kuin yksi, ja pyynti on muuta kuin vahtimista. Silloin metsästyksenjohtaja tarvitaan mukaan.

Vahtimismetsästyksessä metsästyksenjohtajan ei tarvitse olla läsnä, vaikka samassa paikassa kyttäisi useampi kuin yksi henkilö. Muissa jahtimuodoissa kaksi tai enemmän pyytäjää muodostavat seurueen, mikä vaatii myös metsästyksenjohtajan.

Lapset mukana seuruejahdissa

Nuorisotyö on arvokasta, mutta miten suhtautua, jos jäsen haluaa ottaa seuruejahtiin lapsen? Asia on herättänyt kysymyksiä ainakin metsästyksenjohtajan vastuihin liittyen.

Lasten mukanaolo on positiivinen asia ja yleisesti seuran jäsenten perheet on suositeltavaa ottaa mukaan toimintaan. Ulkopuolisten osallistumisella voi olla kuitenkin vaikutuksia jahtiin ja porukan toimintaan, joten hyväksynnän ulkopuolisten jahtiin ottamiselle tulisi tulla porukalta ja metsästyksenjohtajalta. 

Vastuukysymysten suhteen lapsen toiminnasta vastaa se aikuinen, jonka kanssa lapsi tulee jahtiin. Lapsen omasta toiminnasta seuraavat kolhut lapselle, muille henkilöille tai omaisuudelle ovat lapsen ja tämän huoltajan tai lasta ohjaavan muun aikuisen vastuulla. 

Ilmeistä riskiä sisältäviin paikkoihin, kuten kallionkielekkeille tai epäturvalliseen torniin viennistä vastaa lapsesta tuolloin vastaava aikuinen. Lapsen rajoitteiden tullessa vastaan tulee metsästyksenjohtajan tehdä soveltava muutos reittiin tai passipaikkaan vastuuaikuisen huomion perusteella.

Metsästyksen turvalliseen toteuttamiseen lapsen mukanaolo passissa tai osallistuminen ajohenkilönä ei pitäisi aiheuttaa huolta. Metsästys tulee järjestää joka tapauksessa siten, että ei siitä aiheudu vaaraa. Jos passi tai ajo on sellainen, ettei sinne ole ampumaturvallisuussyistä hyvä päästää lasta, tulee jahdin riskitekijät käydä perusteellisesti läpi ja korjata mahdolliset puutteet. Riskiä ei nimittäin saa koitua aikuisillekaan, ja tähän liittyvistä järjestelyistä vastuussa on metsästyksenjohtaja. 

Passilinjaa ohjeistaessaan metsästyksenjohtajan tai varajohtajan tulee todeta turvalliset ampumasektorit. Jos metsästys suoritetaan ajohenkilöillä, passi suunnataan ulospäin ajosta. Lyhyessä ajossa passi suunnataan ulospäin heti, pitkässä ajossa viimeistään ajohenkilöiden tultua sellaiseen kohtaan, jonka jälkeen maaston muodot eivät anna täyttä suojaa. 

Passit ja ampumasektorit katsotaan muutenkin siten, että luoti osuu kohtuullisen pian maahan riistaeläimen takana. Taustaa suojaava rinne tai passitus ylhäältä tornista tai korkeammalta maastokohdalta alaspäin toteuttavat tämän helposti.

 

Peuranpyynti koiralla on mahdollista myös yksin, jos turvallisuusseikat pystytään metsästyksenjohtajan vastuiden kannalta sopimaan riittävän selvästi.

Yksin koiralla

Epäselvää on ollut, voiko metsästäjää päästää koiran kanssa peurajahtiin ilman metsästyksenjohtajaa. Pohjois-Suomessa tällainen hirvenpyyntimuoto on kuitenkin tavanomainen, eikä tälle ole lain puolesta esteitä etelän peurajahdeissakaan.

Etelä-Suomessa haasteena on asutuksen, tiestön ja viljelysten luoma pienipiirteisyys yhdistettynä paikoin tiheään väkimäärään. Aivan kuten liikkuvassa hiivintäjahdissa, metsästyksenjohtaja voi tarpeen vaatiessa rajata tietyn alueen, jolla jahti tapahtuu. Esimerkiksi metsäalue voidaan rajata niin, että liikkuva pyytäjä ei saa ampua alueesta ulospäin. 

Jos metsästysalueen ominaisuuksien vuoksi kovin vapaita käsiä ei voida antaa, voi pyynnin mahdollistaa tiukemminkin ehdoin. Koirajahdissa, toisin kuin muussa liikkuvassa jahdissa, tiedetään viimeistään kokemuksen kertyessä parhaat passipaikat. Ennalta sovituille passipisteille, joita yksinpyytäjä saa käyttää, voidaan sopia ampumasektorit. Tällöin yksinpyytäjä on metsästyksenjohtajan vastuun kannalta helppo päästää jahtiin, aivan kuten vaikkapa kyttäysmetsästykseenkin.

 

Metsästys täyteisellä tai jousella

Haulikko täyteisellä ja jousi metsästysnuolineen ovat erittäin toimivia peurajahtiaseita – kunhan niiden toimivuus on kokeiltu ja käyttäjä tuntee aseensa rajat. Jousimetsästyksestä jahtimuotona voit lukea lisää täältä. Erityisesti jousi tarjoaa mahdollisuuksia paikkoihin, joissa ympäristö rajoittaa ruutiaseiden käyttöä melun tai luodin kantaman vuoksi.

Metsästyslainsäädännön salliman välineen käyttöä ei voi yhdenvertaisuutta rikkomatta rajoittaa. Silti jokaiselle pyytäjälle tulee olla selvää, että kokeilematta ja harjoittelematta minkäänlaista asetta ei tule käyttää jahtiin.

 

Artikkeli on julkaistu aiemmin Jahti-lehdessä 05/2020. Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Metsästäjäliiton jäsenenä voit lukea Jahdin myös näköislehtenä OmaMetson kautta. Tervetuloa mukaan mahdollistamaan metsästystä nyt ja tulevaisuudessa liittymällä jäseneksi.