Varsinais-Suomessa Salossa asuva petoyhdyshenkilö ja Hajalan Metsästysseuran hirviporukkaa johtava Marko Laine pitää erityisen tärkeänä selvittää susien läsnäolo ja liikkeet alueella ennen jahtiin lähtöä.
– Tieto ja ennakoiminen ovat paras turva, jotta koiran ja suden kohtaamiselta voidaan välttyä. Omaan alueeseen on hyvä tutustua niin hyvin kuin mahdollista ja selvittää etukäteen riskit, uskaltaako koiran kanssa lähteä metsälle. Lumessa susien jäljet on helpompi havaita, hän sanoo.
Metsästäjien kannattaa jakaa tietoa susihavainnoista aina myös toisilleen, jotta tuorein tieto on kaikkien käytettävissä ja pystytään paikallisesti tunnistamaan ne alueet, joita sudet eniten käyttävät. Paikkoja, joissa on aiemmin tapahtunut susien aiheuttamia koiravahinkoja, on syytä karttaa. Näin Lainekin toimii.
– Jos alue esimerkiksi yhtäkkisesti tyhjenee riistasta, on merkki siitä, että siellä joko on tai on ollut suurpetoja. Riistaeläimet väistävät aluetta, jossa susia liikkuu, hän muistuttaa.
Petoyhdyshenkilöiden kirjaamat susihavainnot näkyvät Luonnonvarakeskuksen ylläpitämältä sivustolta.
Lue myös: Näin ilmoitat suurpetohavainnot petoyhdyshenkilölle
Sudet koirien ja lampaiden kimpussa
Metsästyskoiria ja lampaita kasvattava Marko Laine tietää mistä puhuu, sillä hänen alueellaan Lounais-Suomessa susien määrä ja niiden aiheuttamat koiravahingot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
Hänellä on myös omakohtaista kokemusta siitä, kun susi on käynyt koiran kimppuun metsästyksen yhteydessä. Myös hirvenhaukkukokeessa susi on tullut koiran haukulle.
– Hirvikoirat ja ajavat koirat ovat suurimmassa vaaravyöhykkeessä, kun ne seuraavat riistaa pidempiä matkoja eivätkä aina ole passimiesten kohdalla. Koirat saattavat liikkua hirven perässä alueilla, joista ei tiedä, onko siellä susia vai ei. Lähihakuinen koira on kontrolloitavissa helpommin, Laine sanoo.
Koirien lisäksi vaarassa ovat myös laiduntavat eläimet, kuten lampaat. Tämän on saanut valitettavasti kokea myös Laine, jonka lampaista sudet raatelivat kuoliaiksi peräti 25 uuhta viimeksi elokuussa heidän tilallaan Halikossa.
Suojavarusteilla lisäaikaa
Ennakointitiedon lisäksi mahdolliseen suden hyökkäykseen voi varautua käyttämällä koiralla suojavarusteita. Liivit ja piikkipannat suojaavat kuitenkin vain pahimmilta puremilta, mutta antavat lisäaikaa, jotta isäntä ehtisi tulla hätiin. Suurimman osan susihyökkäyksestä selvinneistä koirista onkin pelastanut juuri isännän väliintulo.
Lainekin kertoo teettäneensä koiralleen suojaliivin turvaksi metsästystilanteissa sekä pyrkivänsä olemaan suhteellisen lähellä koiraansa. Hirvijahdissa, jossa on enemmän väkeä mukana, on hänen mielestään vähän turvallisempi laskea koira irti.
– Päällä olleet suojaliivit pelastivat sillä kerralla, kun susi kävi viimeksi koirani kimppuun Sallassa karhujahdin yhteydessä muutama vuosi sitten, hän kuvailee.
– Kun koira haukkui hirveä hirvenhaukkukokeessa, niin nähtiin susi riittävän ajoissa ja saatiin hillittyä sitä reippaalla äänenkäytöllä sekä vihellettyä koira välittömästi ohjaajansa luokse, Laine jatkaa.
– Eniten suden aiheuttamia koiravahinkoja sattuu yleensä tilanteissa, kun koira on ollut vapaana maastossa eikä ohjaajansa läheisyydessä, hän huomauttaa.
Lue myös: Kun susi uhkaa koiraa – valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto pohtii laillista pakkotilaa koiran ja suhden kohtaamisessa
Vahinkomäärät nousussa, koirien käyttö vähenemässä
Susien aiheuttamat koiravahingot ovat lisääntyneet erityisesti 2020-luvulla. Riistavahinkorekisteriin ilmoitetuista koiravahingoista korvattiin 46 tapausta vuonna 2022 ja jo 61 vahinkoa vuonna 2023. Kaikista ei edes haeta korvausta, jos koira on jäänyt henkiin tai korvausta on haettu oman vakuutuksen kautta.
– Vahinkojen määrä nousisi nopeamminkin, mutta metsästäjät ovat alkaneet vähentää koirien käyttöä susialueilla, mikä hankaloittaa merkittävästi myös peura- ja hirvikannan kontrollointia, Laine arvioi.
Koiria pitäisi kuitenkin myös treenata, jotta ne olisivat kunnossa metsästyskaudella.
– Ilman treeniä ne eivät aina toimi hyvin varsinaisessa jahtitilanteessa. Lisäksi riskinä on, että suurriistavirka-avun antaminen poliisille on treenaamattomien koirien kanssa hankalaa, hän muistuttaa.
Laineella itsellään on muutama karjalankarhukoira sekä pohjanpystykorva ja karkeakarvainen mäyräkoira.
– Koiria on erilaisiin tarpeisiin, sillä ne ovat yksilöitä, joilla on erilaiset intressit ja halut työskennellä eri riistaeläinten kanssa, hän kertoo.
