Kuuntele: miten supikoiraa kannattaa pyytää
Supikoira ovat haitallinen etenkin rannikon ja saariston maassa pesiville linnuille, jotka eivät ole sopeutuneet supikoiran kaltaiseen saalistajaan. Koska vieraspedoilla on vain vähän niiden kantoja rajoittavia luonnollisia vihollisia, on ihmisen rooli niiden määrän vähentäjänä tärkeä. Hankevastaava Petri Passila kertoo Jahti-ilta-podcastissa, miten supikoiraa kannattaa pyytää.
Tunnista supikoira
Supikoira on peräisin Kaakkois-Aasiasta. Suomeen se levisi istutuksista entisen Neuvostoliiton puolelta, jossa sitä pidettiin turkiseläimenä. Supikoira on sittemmin lisääntynyt räjähdysmäisesti. Supikoirakannan kasvua voidaan rajoittaa vähentämällä sen ravinnonsaantimahdollisuuksia.
Pihapiirissä tai kesämökin pihamaalla iltahämärissä hiippailevia supikoiria ei tule ruokkia, ja komposti ja roskikset kannattaa pitää visusti kiinni.
Harmahtavalla supikoiralla on melko lyhyet raajat, pyöreäpäiset pienehköt korvat, musta naamioväritys ja tuuhea poskiparta. Etenkin talvikarvassa olevalle supikoiralle pitkäkarvainen turkki antaa pullean ulkomuodon. Ulkomuoto on kuitenkin hämäävä, sillä lyhytjalkainen pallukka kipaisee helposti myös nopeaan juoksuun.
Supikoira ovat haitallinen etenkin rannikon ja saariston maassa pesiville linnuille, jotka eivät ole sopeutuneet supikoiran kaltaiseen saalistajaan. Koska vieraspedoilla on vain vähän niiden kantoja rajoittavia luonnollisia vihollisia, on ihmisen rooli niiden määrän vähentäjänä tärkeä.
Lue lisää supikoiran elintavoista
Kuka saa pyytää supikoiraa?
Supikoiran loukuttaminen ei vaadi enää nykyään metsästyskorttia. Elävänä pyytävän kanuloukun virittäminen vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan. Esimerkiksi omalle kesämökkitontille loukun voi siis huoletta asettaa.
Supikoira siirtyi 1.6.2019 riistalajeista haitallisten vieraslajien kategoriaan. Lakimuutoksen myötä vieraslajien rauhoitusaika poistui eli supikoiraa voi pyytää vuoden ympäri. Lisääntymiskaudella on hyvä välttää emäsupikoirien pyytämistä.
Miten supikoiraa metsästetään?
Supikoiran saa pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Pyydystettävä eläinlaji täytyy tunnistaa varmuudella, ja pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät.
Loukun hankkiminen, virittäminen ja petojen pyytäminen on helppoa. Loukun sisällä on eläintä kiinnostava syötti. Eläimen mentyä hakemaan syöttiä, loukku laukeaa eikä ei pääse sieltä pois. Mahdollinen ongelma tulee siinä kohtaa, kun supi on loukussa ja se pitäisi saada lopetettua. Supikoiran ja pyydystämiseen ei saa käyttää hetitapaavia rautoja.
Supikoira liikkuu ojien, järvien ja kosteikkojen reunamia hyväksi käyttäen. Loukku kannattaakin asettaa sellaiselle paikalle, jossa supikoirien on jo aiemmin nähty kuljeskelevan.
Supikoira on arka ja varovainen, joten esimerkiksi loukkuun koskemista paljain käsin on vältettävä, jotta ihmisen haju ei tartu loukkuun
Syöttien (esimerkiksi kalan tai lihan) haju vetää supikoiria puoleensa. Mitä voimakkaampi haju, sitä kauempaa se supikoiria houkuttelee. Varsinaisen syötin lisäksi loukun pohjalle voi ripotella koirannappuloita.
Elävänä pyytävät loukut on tarkistettava vähintään kerran vuorokaudessa. Loukkujen paikat kannattaa valita kuitenkin niin, että ne on helppo ja nopea käydä tarkastamassa.
Eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Supikoiran osalta ainoa suositeltava lopetusmenetelmä on ampuminen. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai riistaeläimille. Tappamiseen ei saa käyttää ilma-asetta.
Kuolleen supikoiran hävittäminen käy helpoiten hautaamalla se tarpeeksi syvälle maahan.
Lue lisää: Sallitut vieraspetojen pyyntivälineet - Katso kuvat
Mistä saa apua supikoiran poistoon?
Jos aseeton haluaa ruveta pyytämään supikoiraa loukulla, järkevintä on sopia etukäteen esimerkiksi paikallisen metsästäjän kanssa, että tämä tulee lopettamaan loukkuun jääneen eläimen.
Pienpetokantojen kurissa pitämiseksi on tehty pitkäjänteisesti töitä monissa metsästysseuroissa. Petoja pyydetään loukuilla ja koirilla sekä ammutaan haaskalta.
Paikalliset metsästäjät ja/tai metsästysseurat auttavat yleensä mielellään. Yhteyttä voit ottaa myös Metsästäjäliittoon; joko paikalliseen piiriin tai Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankevastaavaan.
Supikoiran metsästysaika
Haitallisena vieraslajina supikoiraa saa pyytää ympäri vuoden. Kristiina Parkkila pyytää supikoiraa aktiivisesti: Huoli vesilintukannoista motivoi loukuttamiseen. Supikoiraa pyydetään pääasiassa loukuilla ja luolista. Lue Jahtimedian vinkit supikoiran pyyntiin. Supikoiraa voi pyytää myös pysäyttävällä koiralla sekä haaskapyynnillä.
Supikoiran pyynti loukulla on helpompaa kuin sitä varovaisemman ketun. Elävänä pyytävät loukut on tarkistettava päivittäin, joten ne kannattaa sijoittaa vaikkapa päivittäisen ajoreitin varrelle. Luolapyynnissä tärkein tekijä on hyvä luolakoira.
Metsästäjäliitto aloittaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella noin kaksivuotisen hankkeen, jossa tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä.
Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Hankkeesta voit lukea lisää hankesivuilta.
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
