Sallitut vieraspetojen pyyntivälineet - Katso kuvat

Teksti: Eija Vallinheimo  Valokuvat: Pekka Rousi  19.10.2022
Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla tai jalkaraudoilla. Kuvassa hetitappava Jalmarin laatikkorauta.
Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin saanut pyytää vieraspetoja avonaisilla raudoilla tai jalkaraudoilla. Kuvassa hetitappava Jalmarin laatikkorauta.
Tutustu erilaisiin nykyisin käytössä oleviin vieraspetojen pyyntivälineisiin oheisten kuvien avulla. Rautojen toimintaperiaate ja suojakoteloiden ulkonäkö voivat vaihdella hiukan.

Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin saanut pyytää vieraspetoja avonaisilla raudoilla tai jalkaraudoilla, joten rautoihin astumista ei tarvitse pelätä.

Laillisiin pyyntivälineisiin ei ole sallittua koskea, mutta mikäli herää epäilys pyyntivälineen huonosta kunnosta tai viallisuudesta, tulee ottaa yhteyttä vaikkapa paikalliseen metsästysseuraan tai riistanhoitoyhdistykseen ja tietysti viimekädessä poliisiin, mikäli raudoista on selkeästi vaaraa.

Lue lisää: Näin käytät vieraspetorautoja turvallisesti ja oikein - katso video

Kuvassa hetitappava näätäloukku ilman kantta kuvaustilannetta varten. Kannen tulee olla suljettuna, kun loukku on pyynnissä.

Hetitappavat raudat

Ainoa laillinen rautatyyppi on hetitappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty.Valtioneuvosto on 6.10.22 hyväksynyt metsästysasetuksen muutoksen. 1.12. lähtien pienpetoraudat on sijoitettava suojarakenteen sisälle ja suojarakenteen suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä.

Raudat jaetaan tavallisimmin perinteisiin läpikuljettaviin ja modernimpiin astinlaukaisin-rautoihin.

Pyyntirautoja myydään valmiiksi laatikkoon sijoitettuna. Rautoja voi ostaa metsästystarvikkeita myyvistä liikkeistä myös erikseen, jolloin raudoille tulee itse rakentaa suojalaatikko.

Lue lisää: Miten pyydystää minkki?

Kuvassa hetitappava Jalmarin laatikkorauta ilman kantta kuvaustilannetta varten.
Hetitappavan raudan tulee olla molemmista päistä suojattu.

Hetitappavan raudan tulee siis olla molemmista päistä suojattu niin, ettei suurempi eläin tai ihminen pysty työntämään raajaansa kotelon sisään. Laatikon materiaalin tulee olla kestävää, esimerkiksi filmivaneria.

Hyväkuntoisissa koteloissa tulee käyttää vain hyväkuntoisia ja herkästi laukeavia rautoja.

Mikäli karhu tai muu eläin kiinnostuu laatikosta, raudat laukeavat vaarattomiksi ennen kuin eläin pääsee niihin käsiksi.

 

Elävänä pyytävät loukut

Minkin ja supikoiran pyynnissä on mahdollista käyttää elävänä pyytäviä putkimallisia loukkuja.

Loukkuja on tarjolla monenlaisia ja eri kokoisia. Loukun voi valmistaa myös itse.

Kuvassa elävänä pyytävä loukku supikoiralle, joka täytyy kokea vähintään kerran vuorokaudessa.
Kuvan elävänä pyytävä supikoiraloukku laukeaa, kun eläin astuu astinlaudalle.
Kuvassa minkille tarkoitettu elävänä pyytävä loukku. Elävänä pyydetyn loukun saalis täytyy osata lopettaa eläinsuojelulain mukaisesti turhaa kärsimystä tuottamatta.
Supikoiran pyynnissä käytetään putkimallisten loukkujen lisäksi myös suurikokoisempaa KaNu-loukkua.

Huomioitavaa on, että loukun tulee olla sellainen, jossa eläin mahtuu seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. 

Elävänä pyytävät loukut tulee tarkistaa kerran vuorokaudessa tai tarkistaa loukku päivittäin riistakameran tai loukkuvahdin avulla.

Lue lisää: Miten pyytää supikoira?

Info
Lue lisää vieraspetopyynnistä

Mitä jos vieraspetoja ei poistettaisi, vaan minkit ja supikoirat leviäisivät vapaasti? Haitallisten vieraspetojen, kuten minkkien ja supikoirien, pyynti on vastuullista riistanhoitotyötä, joka tähtää luontomme monimuotoisuuden säilyttämiseen myös tuleville sukupolville.

Metsästäjäliitto aktivoi mökkiläisiä yhdessä metsästäjien kanssa vieraspetopyyntiin. Minkin ja supikoiran pyytäminen ei vaadi metsästyskorttia, joten ranta-asukkaat yhdessä paikallisten metsästäjien kanssa ovat avainasemassa niiden poistamisessa tiheästi rakennetuilla ranta-alueilla. Metsästäjäliitossa on käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä.

Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja. Vieraslajien on arvioitu olevan maailmalla toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy. Viime vuosisadalla Suomeen levinneet vieraspedot, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva minkki sekä Kaakkois-Aasiasta alun perin tullut supikoira vaarantavat etenkin Suomen vesilintukannat.

Kuka vei linnunmunat? Huoli vesiluonnon tilasta sai mökkiläisen toimimaan. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut, rantojen läheisyydessä asuvat supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäislajeja. Mökkiläisillä ja rantatonteilla asuvilla on erittäin tärkeä roolin vieraspetokannan kurissa pitämisessä. Huoli vesiluonnon tilasta sai mökkiläisen Tiina Asikaisen ryhtymään esimerkillisesti suojelutyöhön.