Riistalihan myyjä, ota huomioon nämä

Riistanlihan myynnissä on kaksi keskeistä kysymystä, jotka ohjaavat, missä riistaeläin on loppuunteurastettava ja miten käsiteltyä lihaa voidaan myydä, olipa kyseessä metsästysseura tai yksityinen metsästäjä. Ensin päätetään, onko riistan liha tarkoitus myydä vai käyttää metsästäjän omassa taloudessa. 

Mikäli liha halutaan myydä, on päätettävä, tehdäänkö lihalle lihantarkastus vai ei. Mikäli ruhoa ei tarkasteta ja liha halutaan myydä, lahtivajan on oltava rekisteröity elintarvikehuoneisto.

Lahtivajasta rekisteröity elintarvikehuoneisto

Metsästysseuran pitää tehdä lahtivajasta elintarviketoiminnan rekisteröinti-ilmoitus kirjallisesti sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle silloin, kun tarkastamatonta riistan lihaa myydään eteenpäin. Mikäli lahtivajasta ei tehdä rekisteröinti-ilmoitusta, niin lihaa ei saa toimittaa yleiseen kulutukseen ja lihaa saa silloin käyttää vain metsästäjien omissa kotitalouksissa.

– Lahtivajasta, josta on tehty rekisteröinti-ilmoitus, saa myydä lihaa suoraan kuluttajille, myymälöihin, ravintoloihin, huutokaupalla ja torilla. Lihaa ei saa myydä hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin, kuten leikkaamoihin, kertovat Ruokaviraston lihantarkastusyksikön ylitarkastajat Eva Marami ja Riina Keski-Saari. 

Rekisteröidystä lahtivajasta metsästäjä tai metsästysseura saa myydä lainsäädännön mukaan enintään 1 000 jänistä tai kania, 3 000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa niin vähittäismyyntiin kuin suoraan kuluttajille. Ruokavirastosta kerrotaan, että riistaa saa lisäksi myydä saman verran alkutuotannon tuotteena, eli nylkemättömänä tai kynimättömänä.

– Huomioitavaa on, että jos samassa lahtivajassa toimii useampi eri metsästäjä tai metsästysseura, jotka myyvät lihaa eteenpäin erikseen, tulee lahtivajasta tehdä kaksi tai useampi rekisteröinti-ilmoitus ja jokainen rekisteröity lahtivajatoimija saa myydä saman verran lihaa eteenpäin eli jo mainitut lainsäädännön mukaiset määrät, kertoo Keski-Saari.

Yleiseen kulutukseen tuleva riistan liha ja metsästäjien omaan käyttöön tarkoitettu liha tulee pitää erillään.

Lue lisää: Riistalihan käsittely ja myynti: saaliin voi myydä vaikka torilla

Riistan käsittelylaitos ja lihantarkastus

– Riistaa käsittelevälle elintarvikehuoneistolle on haettava hyväksyntä riistan käsittelylaitokseksi silloin, kun lihan myyntimäärät ylittävät lainsäädännön määrät tai jos lihaa halutaan myydä hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin eli tuotantolaitoksiin, kuten leikkaamoihin tai lihavalmisteita valmistaviin liha-alan laitoksiin, selventää Marami

Riistalle on mahdollista suorittaa lihantarkastus ainoastaan hyväksytyssä riistan käsittelylaitoksessa, ja lihantarkastuksen tekee aina riistan käsittelylaitosta valvova virkaeläinlääkäri. 

Liha pitää tarkastaa silloin, kun se myydään jatkojalostettavaksi tai sitä myydään yllä mainittuja määriä enemmän. Myös silloin, jos liha myydään ulkomaille. Riistan käsittelylaitoksessa ei saa käsitellä tarkastamatonta riistan lihaa.

– Koulutettu metsästäjä voi tehdä alustavan tarkastuksen riistalle kaadon yhteydessä. Mikäli koulutettu henkilö ei havaitse muutoksia, voidaan riistaeläimen pää ja elimet, suolten ja mahojen lisäksi, jättää pyyntipaikalle, vaikka ruho toimitettaisiin riistan käsittelylaitokseen lihantarkastukseen. Trikiinialttiiden eläinlajien, kuten villisian ja karhun, päät pitää kuitenkin toimittaa tarkastettavaksi, ylitarkastajat neuvovat.

Koulutettu henkilö saa myös käsitellä lihaa rekisteröidyssä lahtivajassa. Vaihtoehtoisesti lihaa käsittelevillä henkilöillä tulisi olla hygieniapassi.

Lue myös: Riistalihaa voi ostaa suoraan metsästysseuralta

Myynnin veroseuraamukset

Jos lihaa myydään metsästysseuran ulkopuolelle tai myyjä on yksityinen henkilö, niin lihan myynnin veroseuraamukset tulisi myös huomioda. 

– Metsästysseura yleishyödyllisenä yhteisönä maksaa veroja lihan myynnistä silloin, jos toiminta tuottaa voittoa ja lihaa myydään seuran ulkopuolisille tahoille. Seuran jäsenille myynti suljetussa piirissä ei ole elinkeinotoimintaa, kertoo Vesa Korpela Verokonsultointi Vesa Korpela Oy:stä. 

Korpela neuvoo, että yksityisen metsästäjän tulee ilmoittaa riistanlihan myynti omassa verotuksessaan.

– Yksityiselle myynti on aina tuloa, mutta hän saa vähentää tulosta myös kuitilliset kulut. Jos myynti on satunnaista, kuluina voi vähentää myös edellisenä vuonna tehtyjä hankintoja. Esimerkiksi kiväärin, jonka hankintahinta on ollut korkeintaan 1 200 euroa. Kalliimpi hankinta pitää tehdä poistoina.

Arvonlisäveroa maksetaan vain silloin, kun myyjä on ilmoittautunut arvonlisävelvolliseksi ja myynti ylittää 15 000 euroa. 

– Esimerkiksi maatalon isäntä, jolla on myös metsää, on saanut oman pakastimen täyteen ja myy loput lihat eteenpäin. Hän maksaa myynnistä heti alusta alkaen sekä arvonlisäveroa että tuloveroa, ainakin jos lihan myynti on toistuvaa.

Metsästysseura vai yksittäinen metsästäjä?

Pääasiallisesti riistan lihaa myydään silloin, kun saalismäärät ylittävät oman tarpeen ja painetta lupakiintiön käyttämiseen kuitenkin on. Yleisimmin kyseessä ovat valkohäntäpeuran tihentymäalueet. Lisäksi myydään jonkin verran hirvenlihaa ja istutettua sinisorsaa. 

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo, että yleensä riistanlihaa myy metsästysseura. Laajamittainen lihan myynti olisi ristiriitaista maanomistajan näkökulmasta, jos lihasta tienaisi yksityinen.

– Silloin kun runsasta kantaa pitää vähentää, eikä haluta rajoittaa metsästystä, liha voidaan sopia myytäväksi eteenpäin. Silloin myyjänä toimii seura, joka rahoittaa myynnillä omaa toimintaansa. Harva maanomistaja pitää siitä, että yksityinen metsästäjä tienaa hänen maillaan rahaa itselleen. 

Simenius muistuttaa vielä, että raha ei saa milloinkaan mennä riistakannan hoidon ohi.

– Riistan myynti voi tapahtua vain kestävissä olosuhteissa. Kaupallisuudessa pitää aina olla se ajatus, että jos haluat myös ensi vuonna myydä jotain, pyynnin pitää olla sellaista, että jälkeläistuottoa riittää myös seuraavaksi vuodeksi.