Team Karhukoplalle käy rotu kuin rotu – kunhan koira toimii

Teksti ja kuvat: Henri Mutanen  18.02.2019
Karhukoiran tärkein ominaisuus on jäljitystaito. Paljaan maan aikaan koirilla on suuri rooli jo pelkästään jälkien etsinnässä.
Karhukoiran tärkein ominaisuus on jäljitystaito. Paljaan maan aikaan koirilla on suuri rooli jo pelkästään jälkien etsinnässä.
Team karhukoplalle kelpaa aina hyvä karhukoira koiran korvien asentoon katsomatta. Hyvän metsästyskoiran syntyyn vaikuttavat niin geenit kuin annetut tilaisuudet. Nuori koira saattaa aistia karhunmetsästyksen tiimellyksessä ohjaajan jännityksen. Koplan mukana jahdeissa ovat edustettuina kaikki karhunmetsästyksessä käytettävät valtarodut. Mukana on ainakin harmaita norjanhirvikoiria, plottinajokoiria, amerikankettukoiria ja karjalankarhukoiria.

Ilomantsin kylällä väreilee selvää jännityksen ja odotuksen tuntua, kun ajelemme kylän raittia pitkin. Syytä tähän ei tarvitse pitkään miettiä. On elokuun 19. päivä eli karhujahdin aloituksen aatto. Kuskin paikalla istuu Ari Turunen Team karhukoplasta. Kohta auto pysähtyy mökin pihaan pienen lammen rannalle, jossa odottelee jo muita koplan jäseniä.

Koirat Karhukoplan takana

Team Karhukopla on syntynyt vuonna 2011 metsästykseen intohimoisesti suhtautuvien kavereiden yhteenliittymänä. Lähes kaikki olivat tuttuja jo entuudestaan, ja koko porukkaa yhdistää metsästyksen suhteen samanlainen ajatusmaailma ja arvopohja. Koirat ja koiralla metsästyksen edistäminen ovat keskeisessä roolissa karhukoplan toiminnassa. 

Karhukopla metsästää yhdessä pitkin metsästyskautta, mutta karhujahti Ilomantsissa yhdistää aina koko porukan. Osa porukasta on kokeneita karhumiehiä, osalle laji on tullut tutuksi karhukoplan myötä. Karhujahdin aloituksen karhukopla on Ilomantsissa, mutta sen jälkeen jahtia jatketaan yleensä ylöspäin pitkin itärajaa. Kaatojakin on matkan varrella sattunut.

Karhu on arvokas riistaeläin

Miehet kertovat, että karhukanta on noussut heidän metsästysalueillaan huimasti viimeisen viiden vuoden aikana. Pentuehavaintoja tehdään koko ajan enemmän. 

– Erauskarhuja pötkälehtää joka paikassa, toteaa Ari Turunen. 

Karhukannan kasvu on karhukoplan mieleen, koska he pitävät karhua arvokkaana riistaeläimenä. Heidän mielestään kasvu pitää kuitenkin huomioida myös tarvittaessa kannan säätelynä, jotta karhun arvokas status säilyisi. 

Aseenkäsittely haltuun ennen jahtia 

Heidän mielestään kanta saa vielä kasvaa muualla Suomessa, mutta itärajalla ollaan tällä hetkellä sopivalla tasolla. Kanta tosin on turhan korkea muuhun riistakantaan nähden, minkä vuoksi huonon marjavuoden seurauksena voi olla tiedossa pihakäyntejä ja muita ongelmia, he jatkavat. 

Kannan kasvun myötä karhujahti on tullut mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle. Miehet painottavatkin jokaisen metsästäjän vastuuta perehtyä lajiin ja kiinnittää huomiota oman toimintansa vastuullisuuteen. Erityisesti he korostavat aseenkäsittelyn ja ammunnan harjoittelun tärkeyttä.

Jäljitys on tärkein ominaisuus

Koirat ovat keskeisessä roolissa karhukoplan karhujahdissa. Kokeneimmat pyytäjät ovat pyytäneet aikaisemmin myös vahtimalla, mutta nykyään karhua pyydetään ainoastaan koiria apuna käyttäen. 

Jahdeissa ovat edustettuina kaikki karhunmetsästyksessä käytettävät valtarodut. Mukana on ainakin harmaita norjanhirvikoiria, plottinajokoiria, amerikankettukoiria ja karjalankarhukoiria. Yksi porukan koirista on karhuspesialisti, mutta muuten koirat osallistuvat metsästykseen monipuolisesti. Ajokoirat hoitavat tehtäviä petorintamalla ja pystykorvaiset osallistuvat hirven metsästykseen. 

Kun kysytään hyvältä karhukoiralta vaadittavia ominaisuuksia, toteavat kaikki yhteen ääneen tärkeimmäksi ominaisuudeksi kyvyn jäljittää. Karhu on nimittäin haastava jäljitettävä. Se saattaa kulkea öisin kilometreittäin teitä pitkin ja tekee muutenkin mitä monimutkaisimpia jälkikenttiä. Koiran tulee myös haluta löytää karhu, mikä ei ole sekään aina itsestäänselvyys. Onhan kyseessä suurpeto. Kärjistetysti karhun saa helpommin koiralla, joka jäljittää kymmenen kilometriä ja haukkuu puoli tuntia kuin päinvastoin, miehet toteavat. Jäljitystaitojen jälkeen toiseksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi miehet nostavat tasapainoisen luonteen.

 

Tuore jälki on löytynyt.

Koira karhujahtiin – panosta taustatyöhön

Koiran valinnassa karhukoplalaiset neuvovat keskittymään ensin sukutauluihin. Hyvistä suvuista on paremmat mahdollisuudet saada perusteiltaan kunnossa oleva koira. Karhukoplalla koirat alkavat olla monesti jo niin sanotusti omista tarpeista, joten taustat tunnetaan. Oikeasti hyviä koiria on vieläkin sen verran vähän, että viidakkorumpukin kertoo, mistä kannattaa alkaa etsiä. 

Kun tarpeet ovat kunnossa ja pentue tasainen, on loppu kiinni sitten tuurista ja koiran omistajasta. Koplalaisten mielestä ohjaus ja koulutus ratkaisevat vähintään yhtä paljon kuin mitä koira itse. Koiralle pitää tarjota riittävästi mahdollisuuksia oppia ja kohdistaa sen riistaintoa haluttuun riistaan. Lisäksi koiran ja metsästäjän välit on oltava kunnossa. Varsinkin nuoreen koiraan voi vaikuttaa myös metsästäjän jännitys karhunmetsästystilanteessa.

Karhukopla sanoo ei roturasismille

Koska karhukoplalla on käytössä erilaisia koiria, keskustelu kääntyy eri tyyppisten koirien ominaisuuksiin. Ensimmäiseksi todetaan, ettei mikään koira tee autuaaksi. Joka rodusta löytyy sekä huonoja että hyviä ominaisuuksia. 

Esimerkkinä koplan miehet mainitsevat, että norjanharmaasta voi saada hyvän jäljittäjän muita pystykorvaisia todennäköisemmin. Ajavien koirien hyviin ominaisuuksiin lukeutuvat lyhyt karvapeite ja jalostuksen mukanaan tuoma kestävyys, mikä sopii hyvin elokuun helteisiin. Pystykorvaiset koirat taas ovat heidän mukaansa monesti parempia, kun karhu pitää löytää vapaasta hausta. 

Viime hetken suunnitelmat. Metsästäjän ja koirat välit pitää olla kunnossa.

Hyvällä koiralla on ilo metsästää

Samaan hengenvetoon karhukopla sanoo, että joku yksilö voi toimia täysin rotutyypin vastaisesti. He myös toteavat, että hyvällä koiralla on aina ilo metsästää. Oli se sitten minkä rotuinen tai tyyppinen tahansa.

Roturasismille ja viime aikoina ajavien koirien käyttöön kohdistuneelle kritiikille karhukoplalle ei riitä ymmärrystä. Heidän mielestään arvostelu johtunee tietämättömyydestä, uuden vastustamisesta ja jopa kateudesta. 

Ajavia koiria on jalostettu jo satoja vuosia suurpetojen metsästykseen, jonka vuoksi ne toimivat tarkoituksessaan hyvin. Osasyynä niiden lisääntymiseen on luultavasti myös kokeilunhalu sekä seuruemetsästyksen lisääntyminen. Haukkuen ajava koira on mielekkäämpi passimiesten kannalta, he toteavat. Kritiikin koplan jäsenet kuittaavat hieman naureskellen. Karhu kyllä päättää, juokseeko se vai ei ja kuunteleeko se koiraa vai ei. Oli sitten kyse pysäyttävästä tai ajavasta koirasta. 

Karhukoplalaisten mielestä metsästäjien ei pitäisi keskittyä kritisoimaan toisten käyttämiä koiria tai tapoja. Suurpetojen metsästykseen kohdistuvien haasteiden myötä pitäisi vetää yhtä köyttä, eikä tuhlata aikaa muiden arvosteluun. Sitä vastoin jokaisen tulisi keskittyä tarkastelemaan omaa toimintaansa ja välttämään ylilyöntejä omassa toiminnassaan. Turhaa kärjistämistä tulisi välttää, eikä asioista pitäisi puhua ilman parempaa tietoa. Vapaus valita on rikkaus, miehet toteavat.