Suomalaisia riistaeläimiä: Alli

Alli (Clangula hyemalis) on arktisten alueiden sorsa, jota tavataan Suomessa lähinnä puuttomalla alueella pohjoisimmassa Lapissa. Muuttomatkoilla ne kulkevat myös eteläisten rannikkoseutujen halki.

Elintavat

Alli on sopusuhtainen, pienehkö sorsalintu. Se käyttää ravinnokseen simpukoita, pikkuäyriäisiä, kaloja ja vesikasveja, joita se sukeltaa vedestä tai napsii meren rannoilta.

Höyhenpuvun väritys vaihtelee voimakkaasti, sillä koiraalla on neljä ja naaraalla kolme sulkasatoa vuosittain. Koko höyhenpeite ei vaihdu kerralla, vaan vain tietyin osin. Koiraan tunnistaa aina pitkistä pyrstöjouhista, jotka naaraalta puuttuvat.

 Allin nimi pohjautuu sen ääneen, joka kuulostaa selvästi tavujoukolta a-al-li.

Kanta ja lisääntyminen

Miljoonat allit ylittävät Suomenlahden kevätmuutollaan kohti pohjoista, ja pienempi muuttoreitti kulkee myös Pohjanlahtea myöten. Joitakin alleja tavataan joka vuosi myös sisämaan puolella muuton aikaan.

Alli pesii pohjoisimmassa Lapissa lähinnä pikkulammissa ja muissa pienehköissä vesistöissä. Pohjoisen Fennoskandian allikanta on romahtanut muutaman kymmenen vuoden takaisesta. Suurimmaksi syyksi on arveltu alueiden öljyvahinkoja.

Allilla on lyhyt ja tehokas poikasten tuotantokausi. Muniminen tapahtuu kesäkuussa, ja elokuun lopussa poikaset ovat jo lentokykyisiä.

Metsästys

Alli on kauan ollut saariston tärkein riistalintu. Se on yksi saariston ikiaikaisen kevätlinnunpyynnin piiriin kuuluneista merilintulajeista. Kevätmetsästys oli pitkään kiistelty aihe, kunnes EY-tuomioistuin kielsi vuonna 2005 Suomelta muiden merilintujen kevätpyynnin paitsi allin. Allin kevätpyynti on siis edelleen mahdollista, mutta vain saariston asukkaille myönnettävillä poikkeusluvilla. Pyynti on ministeriön perustelujen mukaan olennainen osa saaristolaiskulttuuria. Kevät on myös käytännössä ainoa mahdollinen aika pyytää alleja Saaristomerellä. Kevätmuutolla ne pysähtyvät saaristoon ruokailemaan. Syysmuutolla ne jatkavat suoraan matkaansa eteläiselle Itämerelle. 

Allia metsästetään kaukaisilla ulkoluodoilla kyttäämällä. Pyyntiin pääsy vaatii hyvän veneen ja taitoa liikkua merellä. Veneily avoimilla merialueilla ei ole riskitöntä, sillä sää muuttuu ulkomerellä nopeasti. Metsästyksessä käytetään usein piilokojua ja houkutuskuvia.

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. 

Katso metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.

Sorsa-reseptit

1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.

2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.

3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.

4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia

Jahti-ilta-podcast: Mitä metsästäjien tulisi muistaa sorsajahtien alkaessa?

Asiantuntijana toimii Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.Vastaamme podcastissa meille lähetettyihin kysymyksiin ,mm. eri sorsalajien kannan kehityksestä, sorsien ampumisesta ruokinnalta ja vesialueiden omistusoikeuksista.