Suomalaisia riistaeläimiä: Haahka

Haahka (Somateria mollissima) on rannikkoseutujemme tunnetuimpia merilintuja.

Voimakasrakenteinen, pyylevännäköinen haahka kiilamaisine nokkineen on sopeutunut karuihin ja vaativiin meriolosuhteisiin. Se käyttää monipuolisesti ravinnokseen meren tarjoamaa ravintoa, kuten simpukoita, sammakkoeläimiä ja pikkukaloja.

Lihan lisäksi haahkaa on hyödynnetty myös sen maistuvien munien ja lämpimien untuvien vuoksi.

Lisääntyminen

Haahkat saapuvat Suomen rannikoille ensimmäisten sulien aikaan huhtikuussa, jolloin ne kerääntyvät valtaviksi parviksi.

Haahkanaaras on sopeutunut pohjoisiin merioloihin. Se munii suuria, kylmää kestäviä munia vain muutaman kappaleen, yhden päivässä. Naaras poistuu pesältään vain munintojen välissä ja peittelee munat lämpimillä untuvillaan. Hautoessaan naaras ei syö lainkaan ja käy vain öisin juomassa. Kuukauden kestävän paaston aikana naaras saa energiaa elintoimintojensa ylläpitämiseen keräämistään rasvavarannoista.

Pesintä on ainoita maalla vietettyjä aikoja.  Muutoin haahka pysyttelee lähes tyystin merellä. Sosiaalisena lintuna haahka pesii ryhmissä. Haahkanaaraille on muodostunut erikoinen ”lastentarhakäyttäytyminen”, jossa useampi naaras hoitaa yhdessä poikueitaan. Poikasten kasvatusta tällaista hoitoryhmissä tavataan noin puolella naaraista.

Haahka on pohjoisen pallonpuoliskon yleisimpiä merilintuja ja elää yleisenä kaikkialla maamme rannikoilla. Viime vuosikymmeninä kanta on kääntynyt huomattavaan laskuun. Tämä johtuu poikasten joukkokuolemista, joita tietyt virusepidemiat aiheuttavat. Toisinaan lähes kaikki poikaset menehtyvät.

Metsästys

Haahka on ollut aina monipuolinen luonnonvara. Arvokkaita untuvia on kerätty pesistä suuressa mittakaavassa. Myös munia on poimittu, vaikka se on voinut olla linnuille melko tuhoisaa. Haahkanaaras ei monen muun vesilinnun tapaan muni poimittujen tilalle uusia.

Suuresta haahkasta saa paljon lihaa. Koiraan paino voi kohota 2,5 kiloon, ja naaraskin painaa lähes kaksi kiloa.

Haahkan metsästys poikkeaa muitten vesilintujen pyynnistä. Haahkakoiraita eli kalkkaita pyydetään jo kesäkuun alusta lähtien, kun naaraiden pyyntiä harjoitetaan vain tuttuun tapaan syksyllä. Kalkasjahti perustuu koiraiden jo kesällä tapahtuvaan muuttoon ja epätasaiseen sukupuolijakaumaan. Koiraita voi olla viidennes naaraita enemmän.

Kaukaisilla ulkoluodoilla tapahtuva haahkan metsästys poikkeaa muutoinkin sisävesien sorsastuksesta. Pyyntiin pääsy vaatii hyvän veneen ja taitoa liikkua merellä.  Veneily avoimilla merialueilla ei ole riskitöntä, sillä sää muuttuu ulkomerellä nopeasti. Luodoilla tapahtuvan kyttäysmetsästyksen apuna käytetään usein piilokojua ja houkutuskuvia.

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. 

Katso metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.

Sorsa-reseptit

1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.

2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.

3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.

4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia

Jahti-ilta-podcast: Mitä metsästäjien tulisi muistaa sorsajahtien alkaessa?

Asiantuntijana toimii Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.Vastaamme podcastissa meille lähetettyihin kysymyksiin ,mm. eri sorsalajien kannan kehityksestä, sorsien ampumisesta ruokinnalta ja vesialueiden omistusoikeuksista.