Heinätavi (Anas querquedula) on melko harvalukuinen, pieni puolisukeltaja. Suomessa niitä pesii arviolta vain muutama tuhat. Taantuneen kannan syyksi arvellaan elinympäristöjen muutosta ja metsästyspainetta linnun muuttoreitillä Euroopassa.
Elintavat
Heinätavi on elinympäristönsä suhteen hyvin valikoiva. Se kelpuuttaa asuinsijoikseen vain rehevät lintujärvet ja rannikon runsaskasvuisimmat lahdet. Soilta tai saaristosta sitä tavataan harvoin.
Heinätavi ei pesi suurissa parvissa, ja muutenkin sen käytös on varsin piilottelevaa. Heinätavi on lapasorsan ohella puolisukeltajasorsiemme myöhäisin pesijä. Se aloittaa pesinnän vasta toukokuun alussa ja munii 8–9 munaa.
Heinätavipariskunnat palaavat vuodesta toiseen hyväksi havaitsemilleen alueille. Lintujen ravinto koostuu pääasiassa eläinkunnan tuotteista kuten hyönteisistä ja nilviäisistä. Kasveihin ne eivät juuri koske.
Muutto
Heinätavi on varsin myöhäinen muuttaja, ja saapuu Suomeen vasta toukokuun puolella. Mikäli ilmat eivät suosi muuttoa, lintumäärä voi pudota murto-osaan hyväsäisiin vuosiin verrattuna.
Koska heinätavi pesii myöhään, sen poikaset pääsevät lentoon vasta elokuun puolella. Linnut muuttavat hyvin pienissä, noin parinkymmenen linnun parvissa kohti talvehtimisalueitaan Länsi-Afrikassa.
Metsästys
Suomessa heinätavin rooli riistalintuna on vaatimaton, eikä sitä eritellä pyyntitilastoissa erikseen tavista. Metsästys ei eroa muiden sorsalintujen pyynnistä.
BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.
Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.
Katso metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.
Sorsa-reseptit
1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.
2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.
3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.
4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia
Katso sinisorsan metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.
Sorsa-reseptit
1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.
2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.
3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.
4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia.
Jahti-ilta-podcast: Mitä metsästäjien tulisi muistaa sorsajahtien alkaessa?
Asiantuntijana toimii Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.Vastaamme podcastissa meille lähetettyihin kysymyksiin ,mm. eri sorsalajien kannan kehityksestä, sorsien ampumisesta ruokinnalta ja vesialueiden omistusoikeuksista.
- Latinankielinen nimi: Anas querquedula
- Paino: 300–550 g
- Levinneisyys: Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan muodostaman linjan lounaispuolelle jäävä alue
- Lisääntyminen: 8–9 munaa