Suomalaisia riistaeläimiä: Tavi

Tavi (Anas crecca) on pieni, harmaanruskea puolisukeltajasorsa. Sen höyhenpukua peittää tiheä kuviointi. Lähietäisyydeltä näkyy myös sen vihreä siipipeili. Tavi on heinäsorsan ohella runsaslukuisimpia sorsalajejamme.

Elintavat

Tavi ei ole turhan tarkka elinympäristönsä suhteen, kunhan se sisältää jonkinlaista kosteikkoa. Niinpä tavin voi löytää esimerkiksi ojanpientareen lätäköstä, metsälammesta, tulvavedestä tai suohetteiköstä. Tavi asuttaa mielellään myös uusia vesistöjä, joten se valtaa nopeasti myös majavan tulva-altaan.

Ravintoa tavi hakee pääasiassa pinnan tuntumasta, eikä sen vuoksi tarvitse samaan tapaan rantamatalikkoja kuin heinäsorsa. Ruoakseen se napsii mielellään erilaisia selkärangattomia, kuten vesikirppuja ja surviaissääsken toukkia. Talvisaikaan se siirtyy kasvipainotteisempaan ravintoon, kuten siemeniin.

Lisääntyminen ja muutto 

Pesimäpaikoille saavuttuaan koiraat kertyvät ryppäiksi, joissa ne ajavat takaa naaraita päästäkseen parittelemaan. Naaras pesii maalle, joskus yllättävän kauas vedestä ja munii 8–11 munaa. Usein ensipesintä ei onnistu, ja naaras yrittää yhden tai muutaman kerran uudelleen. Uusintapesinnät onnistuvat usein paremmin. Poikaset ovat melko paikkauskollisia ja viettävät nuoruutensa yleensä visusti kotilammikossaan.

Tavilla vaihtuu sulkapeite kerralla, jolloin se on sulkimisen aikaan kolme viikkoa lentokyvytön.

Muutto käynnistyy yleensä elokuussa, ja sorsastuskauden aloituspäivä vauhdittaa sitä huomattavasti. Talven linnut viettävät Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Metsästys 

Tavia pyydetään meillä paljon, joskin pienen koon vuoksi metsästäjät valitsevat mieluummin suurempia sorsia. Tavia metsästetään tavallisesti kyttäämällä niiden ruokailupaikkojen tai säännöllisten lentoreittien varressa. Apuna käytetään usein noutavaa koiraa.

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. 

Katso metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.

Sorsa-reseptit

1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.

2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.

3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.

4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia

Katso tavin metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.

Sorsa-reseptit

1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.

2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.

3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.

4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia.

Jahti-ilta-podcast: Mitä metsästäjien tulisi muistaa sorsajahtien alkaessa?

Asiantuntijana toimii Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.Vastaamme podcastissa meille lähetettyihin kysymyksiin ,mm. eri sorsalajien kannan kehityksestä, sorsien ampumisesta ruokinnalta ja vesialueiden omistusoikeuksista.