Miten pääsee vierasjahtiin? Nappaa konkarin vinkit

Teksti: Tiina Saario-Kuikko  Valokuvat: Matti Tapioharju ja Toni Yrjänne  04.10.2022
Tieto riistan liikkuvuudesta parantaa saalisvarmuutta. Vierasta ei kannata kutsua paikkaan, jossa saalis ei liiku. Kuvassa metsästysmaita Tsekeissä.
Tieto riistan liikkuvuudesta parantaa saalisvarmuutta. Vierasta ei kannata kutsua paikkaan, jossa saalis ei liiku. Kuvassa metsästysmaita Tsekeissä.
Kontaktit muihin metsästäjiin ovat vierasjahtiin mielivälle tärkeitä, joten niiden luomiseen kannattaa nähdä vaivaa. Helpointa on lähteä vieraaksi kaverin mukana, mutta oman kontaktiverkoston voi luoda itsekin. Vierasjahdissa voi käydä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Tässä artikkelissa:

 

Vierasjahdit kiehtovat metsästäjiä, jotka haluavat tutustua uusiin ja erilaisiin paikkoihin, joita löytääkseen ei välttämättä tarvitse lähteä kotimaata kauemmaksi. Moni mielii silti ulkomaille.

Jalasjoen metsästysseuraan kuuluva Matti Tapioharju on kerryttänyt kokemusta vierasjahdeista sekä osallistujan että järjestäjän näkökulmasta. Kotimaan vierasjahtien lisäksi hän on metsästänyt muun muassa Virossa hanhia, kauriita ja hirviä sekä jahdannut Puolassa ja Tsekeissä villisikoja.

− Itsellä on ollut jahdeista kovat odotukset, mutta tähän ikään mennessä tietää jo, että metsästä ei oteta, vaan sieltä saadaan – saalistakuuta ei voi kukaan luvata. Vaikka saalista lähdetään aina pääsääntöisesti hakemaan, niin riittää, että joku seurueesta saa tai edes näkee sellaisen, hän sanoo.

− Nykyään tärkeintä on saada hyvällä porukalla viettää aikaa. Siinä kerätään sosiaalista pääomaa arjessa jaksamista varten, kun kotona saa taas metsästellä yksinänsä, Tapioharju tietää.

Hän sanoo käyvänsä vierasjahdeissa lähinnä vakiopaikoissaan, mutta menee tuttujen kaverien kanssa mielellään myös uusiin paikkoihin. Seuraava kauemmaksi Eurooppaan suunnattu jahtireissu häämöttää syksyllä.

 

– Tähän ikään mennessä tietää jo, ettei metsästä oteta, vaan sieltä saadaan. Saalistakuuta ei voi luvata, sanoo Matti Tapioharju. Kuva vierasjahdista Virosta.

Vinkit ensikertalaiselle

Jahtiin janoavalle on ensinnäkin tarpeen olla metsästyskontakteja tai jos niitä ei ole, niin luoda sellaisia nykyaikana vaikka sosiaalisen median kautta. Helpointa on aloittaa uusi harrastus kotimaan kamaralta.

− Suomen ja ulkomaiden vierasjahdeissa on joitakin eroja, vaikka ne periaatteessa noudattavatkin samaa kaavaa. Meillä ja muuallakin Suomessa vierasjahdit ovat pienimuotoisempaa toimintaa eivätkä niinkään kaupallista bisnestä kuin ulkomailla. Jahtivieraat ovat lähinnä kavereiden kautta tuttuja. Sun pitää tuntea joku, jotta pääset mukaan, Tapioharju neuvoo.

Joskus kontakteja ei vain ole omasta takaa, joten niiden luominen pitää aloittaa alusta.

− Netistä löytyy kyllä tietoa – kyselemällä rohkeasti löydät faktaa ja kontakteja. Esimerkiksi Facebookin ryhmistä Valkohäntäpeuran metsästäjät, Metsästäjät, Ulkomaan Metsästäjät ja Maattomat metsästäjät kannattaa kysellä, hän vinkkaa.

− Ja jos et ole täysin valmis lähtemään vierasjahteihin, niin aina voit ostaa valtion maille metsästysluvat. Omatoimiset matkat ovat omalta osaltaan myös vierasjahteja, Tapioharju lisää.

Tutustu aiheeseen lisää: Metsästys ilman metsästysseuraa - metsästä valtion mailla

Koulutetun metsästyskoiran kanssa olet lähes aina tervetullut mukaan metsälle, varsinkin, jos seuralla ei itsellään ole esimerkiksi toimivaa hirvi- tai luolakoiraa. Tästä jutusta saat vinkkejä koiran kanssa mukaan pääsemiseksi.

 

Tieto riistan liikkuvuudesta parantaa saalisvarmuutta. Vierasta ei kannata kutsua paikkaan, jossa saalis ei liiku. Kuvassa metsästysmaita Tsekeissä.

Hyvä isäntäseura varmistaa riistan liikkuvuuden

Jos haluat toimia hyvänä jahti-isäntänä (tai -emäntänä), niin jahtijärjestelyjen eteen kannattaa nähdä vaivaa ja varmistaa saaliin liikkuvuus alueella, jotta vieraasi saisivat mahdollisimman hyvän jahtikokemuksen.

− Meillä Jalasjoen metsästysseurassa pyrimme siihen, että vieraalla olisi myös edellytykset saada saalista. Häntä ei pidä kutsua tyhjään paikkaan, jossa saalis ei liiku, vaan tarkkailla etukäteen, missä ja milloin mitäkin riistaa on liikkunut. Tieto parantaa saalisvarmuutta, Tapioharju sanoo.

Hänen seurallaan on käytössä noin 13 000 hehtaarin metsästysmaat Punkalaitumella. Alueen
tärkeimpiä riistalajeja ovat valkohäntäpeura, hirvi, metsäkanalinnut, vesilinnut ja rusakko. Seuran toimintaan kuuluu myös pienpetokantojen sääntely ja riistan talviruokinta osana riistanhoitotyötä.

− Järjestämme vieraillemme lähinnä pienimuotoisia kytisjahteja, joissa he ovat päässeet metsästämään peuraa ja pienriistaa, kuten sorsaa, jänistä ja kettua, Tapioharju kertoo.

− Pääasiassa meille tullaan vierasjahtiin Suomesta, mutta välillä on käynyt vieraita myös Virosta, Itävallasta ja Amerikastakin, ehkä yhden reissun verran per vuosi, hän laskeskelee.

 

Mitä vierasjahti maksaa?

Jahti-isännän tehtäviin kuuluu paitsi vastata jahdin järjestelyistä, niin tarkistaa, että vierailla on tarvittavat asiakirjat ja luvat kunnossa sekä huolehtia siitä, että lakia ja seuran sääntöjä noudatetaan.

Vieras maksaa vierasmaksun suoraan seuralle. Kaatomaksu on hinnoiteltu erikseen kullekin saaliseläimelle. Kaatomaksu voi joko sisältää lihat tai ne ostetaan erikseen. Nämä kannattaa selvittää etukäteen, ennen kuin menee jahtiin.

Muualla Euroopassa ajojahdeissa maksetaan pääsääntöisesti eläimestä vain kaatomaksu, mutta lihat jäävät kyseiseen maahan. Trofeejahdit sen sijaan ovat valikoivaa metsästystä, jossa maksetaan eri hintaluokkiin kuuluvasta saaliista.

Jahtiin osallistuva vieras hoitaa yleensä myös omat matka- ja majoituskulunsa sekä ruokailunsa.

− Yhden illan tai yön yli kestävissä jahdeissa seuramme majaa on hyödynnetty vieraiden majoittamiseen, mutta myös mökkejä ja majataloja käytetään. Kukin huolehtii omista vieraistaan, sillä toiminta on pitkälle talkootyötä, Tapioharju kertoo.

− Kaikki jahdit ovat myös erilaisia, joten kannattaa selvittää etukäteen, mitä varusteita tarvitset mukaasi. Matkan järjestäjä tai kutsuja tietää parhaiten paikalliset olosuhteet ja pystyy neuvomaan, mitä vaatetta, asiakirjoja ja lupia tarvitset, hän muistuttaa.

Lue myös: Maaton metsästysseura pärjää aktiivisella asenteella

 

Vierasjahtiin Suomeen

Suomessa käy vuosittain parisen tuhatta ulkomaalaista metsästäjää. Erityisesti valkohäntäpeura- ja hirvijahti sekä kanalinnustus tuovat metsästäviä turisteja Suomeen.

Lupien hankinnassa suomalaisen jahdin järjestäjän kannattaa auttaa vierastaan, sillä ulkomaalaiset metsästäjät tarvitsevat käytännössä samat luvat kuin suomalaisetkin.

Vinkkejä siihen, mitä kaikkea ulkomaalaisten jahtikavereiden kanssa täytyy ottaa huomioon löydät tästä Jahtimedian jutusta: Ulkomaalaiset jahtikaverit Suomeen? Artikkelissa haastatellaan asiaan perehtynyttä Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkasta.

 

Huomioi afrikkalainen sikarutto tautialueilla

Ruokavirasto suosittelee, että metsästäjien tulisi harkita vaihtoehtoja villisian metsästykselle tai vaihtoehtoisia jahtimatkojen kohdemaita Euroopassa pahentuneen tautitilanteen takia. Tautia esiintyy muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Italiassa, Slovakiassa ja Saksassa, sekä Venäjällä, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja Serbiassa.

Metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta myös palatessaan Venäjälle tai muihin Euroopan itä- ja kaakkoisosien maihin, Sardiniaan tai Afrikkaan suuntautuneilta villisikojen metsästysmatkoilta.

Virus säilyy tartuttavana pakastetussa sianlihassa useita vuosia sekä lämpökäsittelemättömissä (kuumentamattomissa) sianlihatuotteissa useita kuukausia, jopa vuoden ajan.

Likaantuneet varusteet tai käsittelemättömät metsästysmuistot voivat tuoda afrikkalaisen sikaruton tai jonkun muun helposti leviävän eläintaudin Suomeen (lähde: Ruokavirasto). Lisää ASF-tautivaarasta voi lukea Jahtimediasta ja katsoa oheinen animaatio.

Metsästyskoiran kanssa Ruotsissa

Monet metsästäjät käyvän koiran kanssa jahdissa Ruotsissa. Ennen Suomeen palaamista koiralle on annettava ekinokokki- eli heisimatolääkitys.

Ruokaviraston sivulta löydät usein kysytyt kysymykset koiran kanssa matkustamisessa vaadituista lääkityksistä.

 

Liity Metsästäjäliiton jäseneksi

Liity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>