Tässä artikkelissa:
- Miten löytää itselleen lajiin tutustuttaja, mentori tai valmentaja?
- Mistä tietää, mikä laji sopii parhaiten itselle?
- Täytyykö kiinnostuneella olla oma ase?
- Onko pakko osallistua kilpailuihin?
Metsästysammunnan kilpailutoimintaan ovat tervetulleita kaikki lajista kiinnostuneet. Sarjoja löytyy jokaiselle, alle 13-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. 13-vuotiaat ja sitä nuoremmat kilpailevat omissa S13-sarjoissaan, jossa saa käyttää ampumatukea.
Mutta miten päästä alkuun, jos kotona tai kaveripiirissä kukaan ei kilpaile? Tai jos ei ole kertaakaan edes koskenut aseeseen? Otimme siitä selvää metsästysammunnan kisatoimintaa ohjaavaan kilparyhmään kuuluvan Pekka Karhusen avulla.
Karhunen kannustaa suuntaamaan ihan ensimmäiseksi nettiin.
– Meillä on erinomaisia oppaita ja videoita, joista saa hyvin käsityksen, mitä metsästysammunta ylipäätään on.
Metsästäjäliiton Oppaat-sivulla löytyy video ja tietoa turvalliseen aseenkäsittelyyn. Kisasivuilla esitellään kaikki ampumalajit ja Metsästysammunnan ABC-oppaasta saa hyvät perusteet ammuntaan.
Livenä tapahtuva Metsästysammunnan ABC-koulutus sen sijaan antaa käytännön tiedot haulikolla ja kiväärillä ampumiseen.
Nuorelle polvelle järjestettävillä Metso-leireillä ampumaratapäivät ovat olleet aina suosituin aktiviteetti.
Jahtimediasta voit lukea kisareportaaseja muun muassa Nokialta, Vuokatista, Kurikasta ja Mäntsälästä.
Miten löytää itselleen lajiin tutustuttaja, mentori tai valmentaja?
Karhunen suosittelee kysymään ensin tuttavapiirissä, harrastaako joku metsästysammuntaa. Some-aikana kontakti voi löytyä nopeastikin.
– Myös paikalliselta metsästysseuralta tai vaikka oman piirin toiminnanjohtajalta kannattaa kysyä, tietävätkö he innokkaita ammunnan harrastajia, joiden mukana pääsisi tutustumaan lajiin.
Paikallisista ampumaseuroista voi myös kysellä apuja, mutta lähtökohtaisesti niissä harrastetaan muita lajeja. Tietysti myös metsästysammuntaa harrastavia ampumaseuroja löytyy, kuten Sonkajärven aktiivinen Erä- ja Urheiluampujat, josta löydät jutun Jahtimediasta.
Mistä tietää, mikä laji sopii parhaiten itselle?
Parhaiten oman lajin löytää kokeilemalla.
– Suosittelen aluksi kokeilemaan ihan kaikkia lajeja, jos se vain suinkin on mahdollista. Oma mieltymys kyllä ohjaa, mikä laji tai lajit alkavat tuntumaan omimmilta, Karhunen tietää.
– Myöhemmin myös jossain lajissa pärjääminen voi innostaa keskittymään vain yhteen tai muutamaan lajiin. Monipuolinen ampuminen on kuitenkin aina metsästäjän vahvuus, vaikka podiumille ei päätyisikään.
– Jos liikuntalajit tuntuvat omimmilta, harrastaa voi ympärivuotisesti hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun parissa, Karhunen tietää.
Näissä lajeissa vaaditaan fyysistä kuntoa ja sykkeen hallintaa yhdistettynä tarkkuusammuntaan. Tilanne vastaa hyvin aitoa metsästystilannetta, jossa sydän täytyy saada ensin rauhoittumaan hyvää riistalaukausta varten, vaikka suoritusta ennen on ollut monta stressitekijää. Hirvenhiihdossa ja -juoksussa on yhtenä osana myös etäisyyden arviointi, joka on arvokas taito metsästäjän hallita.
Hiihdosta ja juoksusta on kehitetty myös verkkaisemmat lajit.
– Hirvenhiihtely ja hirvikävely ovat erinomaisia ”sisäänheittolajeja” aloittelijoille tutustumiseen sekä myös heille, jotka syystä tai toisesta eivät voi tai halua liikkua kilpailuissa vaadittavalla vauhdilla. Niihin osallistuminen kehittää metsästäjän tärkeintä taitoa, hyvää ampumista. Sen lisäksi pääsee kulkemaan omaan tahtiinsa kilpailureitillä luonnossa ja tekemään etäisyyden arvioinnin myös ilman kiirettä.
Ilma-aseiden ja sisäratojen mukaantulon myötä kilpaileminen ja varsinkin harrastaminen ovat nykyisin mahdollista ympärivuotisesti. Monella aktiivilla on useampia lajeja, joita he ampuvat. Ainoastaan syksyn kiivain metsästyskausi tuo joillekin taukoa ampumatoimintaan.
Ilma-aselajit sopivat erittäin hyvin nuorille, sillä ilmakiväärillä helppo ampua. Panoksia saa edullisesti, eikä ase tarvitse lupaa. Ilmakiväärihän ei ole metsästysase mutta soveltuu erinomaisesti metsästäjän luotiaseharjoitteluun.
– Ilmakiväärissä ei myöskään ole rekyyliä, eikä siitä lähde kovaa pauketta. Se on erinomainen väylä tutustua ammuntaan, tehdä paljon toistoharjoittelua ja saada siten aseenkäyttö selkäytimeen, Karhunen suosittelee.
Alle 13-vuotiaat saavat lisäksi käyttää ampumatukea, minkä ansiosta ilmakivääri on kevyt ampua.
– Tämän vuoden alusta voimaantulleiden metsästysampumasääntöjen myötä alle 13-vuotiaat saavat ampua tuelta myös uusissa lajeissa: pienois- ja metsästysluodikossa. Myös aiemmin mainittuihin: hirvenhiihtoon, - hiihtelyyn, - juoksuun ja hirvikävelyyn voivat S-13 sarjalaiset osallistua ja ampua tuen päältä.
Täytyykö kiinnostuneella olla heti omat pelit ja vehkeet?
– Omaa asetta ei tarvita heti. Mikäli pääsee kokeilemaan jonkun asetta, saa samalla yleensä hyvän opastuksen ammuntaan. Aseen omistajan on sääntöjemmekin mukaan oltava ampujan vieressä varmistamassa, että ampuminen sujuu turvallisesti, Karhunen vinkkaa.
Laina-aseella pääsee alkuun, mutta aktiivisempaan harrastamiseen kannattaa hankkia oma ase, joko uutena tai käytettynä. Kilpailuammunnassa aseelta vaaditaan samanlainen “käteen sopivuus” kuin metsästämisessäkin. Tässäkin kannattaa kysyä neuvoja kokeneemmilta tai Jahtimedian jutusta Metsästysaseen valinta.
Mikäli ampumisesta innostuu ihan tosissaan, on aika aloittaa omien varusteiden hankinta alkaen kuulosuojaimista. Osassa luotilajeista saa käyttää tukea antavaa ampujantakkia ja aloittaessaan käytön huomaa kyllä heti sen parantavan vaikutuksen tuloksiin.
Kilpailijalla täytyy olla myös vakuutus.
– Kokeilussa ei tarvitse olla vielä liiton jäsen, mutta kun innostus ajaa jo kilpailemaan, niin tällöin on tärkeää, että vakuutusturva on kunnossa. Metsästyskortin suoritettuaan ja riistanhoitomaksun maksettuaan saa metsästäjävakuutuksen. Metsästäjäliiton jäsenyydellä saa osallistumisoikeuden liiton järjestämään kisatoimintaan aina mestaruuskilpailuja myöden, Pekka Karhunen neuvoo.
Onko pakko osallistua kilpailuihin?
Metsästysammuntaa voi harrastaa myös ilman kilpailutavoitetta. Kisoihin ei ole pakko ottaa osaa.
Kilpailuihin osallistuminen rytmittää kuitenkin mukavasti harjoittelua ja antaa tavoitteita. Radalla tulee käytyä ahkerammin, kun mielessä siintää tietty kisapäivämäärä. Kilpailuissa puolestaan tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja saa uusia kavereita.
Kun taidot karttuvat, montaa harrastajaa puraisee kisakärpänen ihan tosissaan. On hauskaa ja kiinnostavaa selvittää, millä tasolla ampuu esimerkiksi kansallisesti. Nälkä myös kasvaa tunnetusti syödessä; ensimmäisten kisojen jälkeen haluaa parantaa suoritustaan.
Kisatilanne opettaa ampujalle lisäksi hermojen hallintaa, joka on erittäin tärkeä taito metsällä osata.
Kisoissa noudatetaan antidoping- ja kilpailusääntöjä, joihin voit tutustua täällä.
Jos ampujalla on metsästyskortti, sen kautta tuleva metsästäjävakuutus riittää kilpailuihin osallistuvalle.
Jos kilpailut ovat liiton jäsenpiirin tai -seuran järjestämät, on Suomen Metsästäjäliitolla kattavat vakuutukset kilpailuiden järjestäjille. Myös nuoret, joilla ei ole vielä metsästyskorttia ovat vakuutettuja Metsästäjäliiton ampumakilpailuissa.
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
