Heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos) on maailman yleisin sorsalintu. Sopeutumiskykyisenä lajina se on levittäytynyt kaikkialle pohjoiselle pallonpuoliskolle äärimmäisen kylmiä tai kuumia elinympäristöjä lukuun ottamatta. Paikallisesti heinäsorsa osaa olla myös valikoiva, ja elinvesistöidensä suhteen se on tarkka. Mieluiten se viettää aikaansa rehevissä järvissä tai lammissa, joissa on paljon lajitovereita.
Puolisukeltajana se noukkii vedestä muun muassa selkärangattomia ja kasveja, mutta syö myös heinää ja siemeniä.
Sinisorsa-nimensä heinäsorsa on saanut sinisestä siipipeilistään, joka kuuluu molempien sukupuolien pukuun.
Lisääntyminen
Heinäsorsa tulee sukukypsäksi vuoden iässä ja pariutuu loppusyksyllä. Parinvalinta on tarkkaa: naaras valitsee koiraista puoleensavetävimmän perusteellisen soidinmenokatselmuksen myötä.
Heinäsorsa on yksiavioinen, mutta naaras saattaa hedelmöittyä myös useista koiraista yhtä aikaa. Joukko koiraita käy hedelmöittämässä naaraan ja varmistaa perintötekijöidensä siirtymisen eteenpäin. Tätä käyttäytymistä esiintyy myös monilla muilla sorsalajeilla.
Heinäsorsa on ensimmäisiä Suomeen muuttavia lintuja, ja se saattaa munia ensimmäisen kerran jo huhtikuun alussa. Naaras tekee 9–16 munaa pesään, joka on rakennettu rantakasvillisuuteen, vanhaan linnunpesään tai urbaaniympäristössä lähes mihin tahansa, esimerkiksi rakennukseen. Jos pesä tuhoutuu, naaraalla on vielä 3–4 mahdollisuutta uusintayritykseen. Suurin syy pesintöjen epäonnistumiseen ovat pienpedot. Hautominen kestää vajaan kuukauden.
Lue myös: Sorsien putkipesät eli pesätuubit ovat elinehtona yhä useammalle taantuvalle sorsakannalle
Metsästys
Saalismäärissä laskettuna heinäsorsa on ollut pitkään Suomen pyydetyin riistaeläin. Pyyntimäärät ovat viime vuosina huidelleet 250 000 yksilön paremmalla puolella ja välillä hiponeet 300 000 lintua.
Yleisin metsästystapa on passissa odottaminen lintujen säännöllisen lentoreitin tai ruokailupaikan varrella. Houkuttimena voidaan käyttää esimerkiksi kuvia tai sorsapilliä.
Hyvä noutava koira on ehdottoman suositeltava sorsalintujen metsästyksessä: Rantaveden kasvillisuuden sekaan tippunutta kuollutta lintua tai piiloutuvaa haavakkoa on vaikea löytää.
BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.
Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.
Katso sinisorsan metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.
Sinisorsa-reseptit
1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.
2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.
3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.
4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia.
Jahti-ilta-podcast: Mitä metsästäjien tulisi muistaa sorsajahtien alkaessa?
Asiantuntijana toimii Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.Vastaamme podcastissa meille lähetettyihin kysymyksiin ,mm. eri sorsalajien kannan kehityksestä, sorsien ampumisesta ruokinnalta ja vesialueiden omistusoikeuksista.
- Latinankielinen nimi: Anas platyrhynchos
- Paino: 900–1 400 g
- Levinneisyys: Koko maa
- Lisääntyminen: 9–13 munaa