Vanajan selällä mökkeilevä Tiina Asikainen heräsi syyskuussa outoon rapinaan mökin seinillä. Ketään ei näkynyt, mutta seinävillojen jäljistä päätellen kyseessä oli ollut joku hiirtä isompi eläin.
– Istuimme seuraavana päivänä kahvilla ulkona. Tumma lyhytjalkainen eläin köpötteli ohitsemme kaikessa rauhassa vain muutaman metrin päässä meistä. Googlailun jälkeen eläin varmistui minkiksi, Asikainen kertoo ensikohtaamisestaan eläimen kanssa.
Mahdollinen tuholainen herätti tietysti huolta, joten Asikainen etsi tietoa, miten minkin kanssa kannatti edetä. Hän sain ensihätään naapurilta lainaan elävänä pyytävän minkinloukun. Se täytyy tarkastaa joka päivä ja minkki täytyy osata lopettaa itse.
– Päädyin Metsästäjäliiton Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hankesivuille ja pääsin nopeasti kärryille minkin haitallisuudesta. Sivuilla oli todella kattavasti tietoa vieraspedoista ja niiden aiheuttamista ongelmista.
Asikaisen esimerkillinen yhteydenotto
Asikainen löysi sivuilta hankkeen alueelliset vastuuhenkilöt ja soitti paikalliselle Petri Passilalle, joka myös vetää hanketta. Passilan avulla Asikainen sai jo saman viikon aikana hetitappavat raudat pyyntiin.
Nimestään huolimatta rautojen toimintaperiaate on täysin erilainen, kuin vanhan ajan "karhunrautojen". Hetitappavat raudat taittavat minkin niskan välittömästi hiirenloukun tapaan, eikä eläin ehdi kärsiä.
– Katsoimme yhdessä hyvät paikat raudoille ja sain opastusta niiden käytössä ja syötityksessä, Asikainen kertoo.
Asikainen näkee tärkeänä, että minkinpyynti on eettistä, vaikka kyseessä onkin haitallinen laji. Hän on nähnyt rautojen toimintaperiaatteen ja voi luottaa siihen, että minkki kuolee heti ilman kärsimystä.
– Hetitappavat raudat ovat minkille armolliset, eikä niitä tarvitse käydä tarkistamassa joka päivä. Ne ovat siis myös mökkiläiselle helpot ja vaivattomat käyttää.
Muiden eläinten ja kotieläinten joutuminen rautoihin on eliminoitu pienellä vain minkin mentävällä sisäänmenoaukolla. Raudat koteloidaan oikeaoppisesti niin, ettei niihin pääse käsiksi lapsi tai lemmikki, ja herkistetään laukeamaan jo kotelon käsittelystä, jolloin raudat eivät jää pyyntiasentoon, mikäli esimerkiksi karhu kopeloi laatikkoa syöttiä tavoitellessaan. Voit lukea lisää Jahtimedian jutusta: Näin käytät pienpetorautaa turvallisesti ja oikein.
Supikoira pyydetään elävänä pyytävillä loukuilla, jotka täytyy sen vuoksi tarkistaa joka päivä. Myös tällainen loukku on mahdollista asettaa pihapiiriin. Loukku koostuu syötistä, verkkohäkistä ja -pohjasta. Syöttiä tavoitellessa loukku laukeaa ja muodostaa laatikon, jonne supikoira jää vangiksi. Loukun voi mökkiläinen tarkastaa joka päivä itse, ja jos saalista on saatu, ilmoittaa sopimalleen metsästäjälle, joka tulee lopettamaan eläimen oikein. Supikoiran metäsästyksessä usein kysytyt kysymykset löydät jutusta Miten pyytää supikoira?
Kuka vei linnunmunat?
Asikainen on jakanut aktiivisesti tietoa mökkiyhteisölleen ja kuullut, että myös mantereen puolella minkkejä on nähty.
– Vesiluonto on meille mökkiläisille erittäin tärkeä, sillä Vanajvedellä on todella rikas linnusto. On ihana katsella, kun pienet poikaset opettelevat uimaan ja kalastamaan. Mitä käy näille linnuille, jos minkki alkaa täällä pesiä, Asikaista huolettaa.
Samoilla rannoilla pesivistä linnuista on alkanut tulla jo tuttuja.
– Viime vuonna tutuilta pesäpaikoilta katosivat munat heti alkukesällä, jota ihmettelimme kovasti naapureiden kanssa. Nyt ymmärrän, että tähän syypää saattaa olla juuri meidän minkki, Asikainen pohtii.
Talvellakin voi pyytää
Supikoirat menevät lumien tultua nukkumaan talviunta, mutta minkit jatkavat vipellystään hangilla. Sen vuoksi minkkiloukkujen kannattaakin olla vireessä läpi talven.
Talvella minkit syövät muun muassa jyrsijöitä, ja voivat löytää tiensä autiona olevaan mökkiin. Mikäli minkki on pesinyt mökkiin, pesinnän jälkeen joutuu yleensä remontoimaan rakenteita. Tästä Jahtimedian jutusta voit lukea vinkkejä, mitä on tehtävissä, jos minkki asettuu taloksi mökiltä poissaollessasi ja miten estät eläinten pesinnän rakenteisiin.
Katso videolta, miten lähellä ihmistä peloton minkki liikkuu
Mikä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke?
Metsästäjäliitto on kesästä 2021 lähtien vetänyt kaksivuotista Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanketta, jonka tavoitteena on aktivoida mökkiläisiä ja muita rantatonttien asukkaita ottamaan osaa alueen vieraspetohallintaan.
Mökkiläisillä ja rantatonteilla asuvilla on erittäin tärkeä roolin vieraspetokannan kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Metsästäjät harjoittavat vieraspetopyyntiä vuokraamillaan metsästysmailla, joista usein puuttuvat mökkikuntien rantatontit. Tämän vuoksi mökkiläisten oma aktiivisuus kannan hallinnassa on erittäin tärkeä.
Mikäli joka kymmenes Suomen mökkiläinen pyydystäisi yhden minkin vuodessa, vuotuinen minkkisaalis tuplaantuisi
Suomessa on n. 510 000 kesämökkiä ja vuotuinen minkkisaalis oli vuonna 2020 n. 50 000 kpl.
Vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle on valtava. Ymmärrys ja oikea tieto pyyntimahdollisuuksista on tärkeää, jotta vieraspetoja saadaan reilulla kädellä vähennettyä. Kaikkia tappaminen ei tietenkään houkuta, ja silloin avuksi saadaan alueen metsästäjiä, jotka lopettavat eläimet oikeaoppisesti. Ota yhteyttä lähimpään hankeyhteyshenkilöösi.
Metsästäjäliitolla on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toimiva Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, jonka tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä.
Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Hankkeesta voit lukea lisää hankesivuilta. Sivulta löydät myös lähimmnän yhteyshenkilösi tiedot.
