Tässä artikkelissa
- Mikä on eettinen ampumaetäisyys?
- Mistä tiedän etäisyydet?
- Milloin ei kannata enää yrittää? Milloin riista on liian kaukana?
- Miten patruunat vaikuttavat ampumamatkoihin?
- Mistä tiedän, että osuin?
- Aseturvallisuus osana eettistä riistalaukausta
Etäisyyksien arviointi voi olla aloittelevalle metsästäjälle vaikeaa. Hämärässä se on vaikeaa kokeneemmallekin. Kaikki ampumatilanteet on osattava suhteuttaa aina omaan realistiseen ampumataitoon.
Ampumataitosi ja metsästyskokemuksesi vaikuttavat siihen, mikä sinulle on eettinen etäisyys eläimen ampumiseen. Ammu aina vain sellaiselta etäisyydeltä ja sellaisessa tilanteessa, johon oma ampumataitosi on varmasti riittävä!
Mikä on eettinen ampumaetäisyys?
Ampumaetäisyyteen vaikuttavat kohderiista, ase ja siinä käytetyt patruunat sekä ampujan kokemus.
Tappavan riistalaukauksen on kiväärillä ja metsästysjousella ammuttaessa osuttava keuhko-sydän -alueelle, eli elintoimintoja ylläpitäviin elimiin, niin sanotusti vitaaleihin.
Haulit ovat tappavia, kun osumat osuvat aivoihin, selkäytimeen, sydämeen, keuhkoihin ja suuriin verisuoniin.
Älä ammu eläintä päähän, ellet ole ampumassa lopetuslaukausta lähietäisyydeltä, ja onnistuminen on varmaa.
Ampumamatkan on oltava aina sellainen, että eettinen laukaus on vielä varma. Vastuullinen metsästäjä ei kokeile onneaan, vaan ymmärtää realistiset ampumaetäisyydet ja ympäristön olosuhteet.
Kivääriammunnassa oikean etäisyyden arvioiminen on tärkeää luodin lentoradan kaarevuuden vuoksi. Kiväärin eettinen maksimimatka tavalliselle metsästäjälle alkaa olla noin 150 metrissä, jos ampumatilanne on kaikin puolin normaali, sää suosiollinen ja kohde liikkumaton. Liikkuvan hirven maksimiampumamatka on selvästi alle 100 metriä.
Lue lisää: Käytä ampuessasi tukea aina, kun se on mahdollista ja vältä ampumasta yli sataan metriin ilman tukea.
Haulikolla ammuttaessa haulien tappava maksimikantomatka on enintään noin 35-40 metriä. Ampumamatka kannattaa pitää kuitenkin mielellään alle 35 metrissä. Sitä pidemmillä matkoilla haulien iskuenergia heikkenee sekä oikean ennakon arviointi vaikeutuu ja riistan haavoittumisriski kasvaa. Linnustaessa on myös vältettävä haavoittamasta parven muita lintuja laajalla haulikuviolla.
Metsäkaurista pyydettäessä haulipatruunalla ampumaetäisyys on enintään 25 metriä.
Haulikkoampumaetäisyyteen vaikuttaa myös kohde-eläimen karva ja metsästyksen ajankohta. Talvella esimerkiksi metsäkauriilla on talvikarva ja silloin haulikkoetäisyys on enää 20 metriä.
Maksimimatkoilla nopeasti liikkuvien maalien ennakon arviointi vaikeutuu merkittävästi.
Muista pitää ampumakulma turvallisena myös linnustuksessa: alle 45 asteen vaakalaukaukset ovat vaarallisia. Haulien lentomatka on karkeasti 100 metriä x haulien läpimitta millimetreissä eli 3 mm haulit lentävät noin 300 metrin päähän.
Metsästysjousella ammuttaessa eettiset ampumamatkat ovat ehdottomasti alle 30 metriä.
Mistä tiedän etäisyydet?
Etäisyyttä voi oppia arvioimaan harjoittelemalla. Metsästysammunnan kilpailuihin, muun muassa hirvenhiihtoon ja -juoksuun kuuluu etäisyydenarviointi-osio.
Mikäli käytät vahtimismetsästyksessä usein samoja kyttäyskoppeja, -torneja tai puupasseja, on etäisyyksiä hyvä mitata ennakkoon. Opetteluun voi käyttää hyväksi maaston muotoja. Tuohon kiveen on 50 metriä, tuo metsäsaareke on 100 metrin päässä ja niin edelleen. On hyvä tiedostaa myös oma maksimimatka, jota edemmäs riistaa ei ammu.
Etäisyysmittari on hyvä hankinta. Se kertoo etäisyydet elektronisesti silmämääräisyyttä tarkemmin. Etäisyys kannattaa mittarillakin mitata muutamaan kertaan, jottei linssin eteen sattuneet korret tai muut esteet vääristä tulosta. Tue aina mittari, jos mahdollista.
Metsästysjousiin myydään tähtäimiä, joihin on integroitu etäisyysmittari.
Etäisyyttä voi opetella arvioimalla matkaa ensin silmämääräisesti, ja sen jälkeen mitata matka.
Haastetta arvioimiseen tulee muun muassa silloin, jos kohde on ylempänä tai alempana, kuin mittaaja. Myös aakea pelto, jossa ei ole mitään kiintopisteitä, tuottaa haastetta.
Lue lisää: Hyvät metsästystavat
Milloin ei kannata enää yrittää? Milloin riista on liian kaukana?
Mitä lähemmäs riistaa pääset, sitä parempi metsästäjä olet.
Älä ammu
- jos on liian hämärää
- jos et tunnista kohdetta 100 % varmuudella kohderiistaksi
- jos et ole harjoitellut ampumista radalla tähän etäisyyteen
- jos et ole varma taidostasi ja osumasta
Ammuttava riista on aina tunnistettava kohde-eläimeksi. Jos jo hämärä tuottaa tunnistamisvaikeuksia, on etäisyyden arvioiminen tällöin vielä vaikeampaa.
Pidemmille matkoille ammuttaessa pelkkä etäisyyden tietäminen ei riitä, vaan sinun on tunnettava luodin lentorata. Jos ammut riistalaukauksia pitkille matkoille, harjoittele niille ampumista myös rataolosuhteissa!
Latvalinnustuksessa yläviistoon ammuttaessa kiväärin luodin kantama on useita kilometrejä. Sopivassa kulmassa ammuttaessa luoti voi lentää jopa kuuden kilometrin päähän ja olla edelleen tappava.
Varmista tausta aina ennen laukausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Varmista etukäteen turvalliset ampumasektorit ja jätä epäselvissä tapauksissa ampumatta.
Älä ota riskejä. Haavakon etsimiseen täytyy olla runsaasti aikaa ja resursseja. Selvitä jo ennakkoon mistä on saatavissa jäljestävä koira mahdollisen haavoittamisen varalle.
Lue lisää: Mitä haavakolle tehdään?
Miten patruunat vaikuttavat ampumamatkoihin?
Käytä metsästyksessä aina vain ennakkoon kokeiltuja aseita ja patruunoita.
Käytetty patruuna vaikuttaa myös etäisyyksiin. On tärkeää tuntea patruuna, jota käyttää ja riista, jota sillä ampuu: onko tälle riistalle sopiva osumasta laajeneva luoti vai kokovaippaluoti?
Vastuullinen myyjä tuntee patruunoiden ominaisuudet ja kertoo sinulle eri vaihtoehdoista. On tärkeää perehtyä asiaan myös itse, kysellä ympäriltään, ja muodostaa asiasta lopulta oma kanta.
Kokeile patruunoita radalla eri etäisyyksiin. Harjoittele sitä etäisyyttä, johon aiot ampua. Jos tavoitteesi on ampua latvalintu esimerkiksi 200 metrin päästä, myös harjoitusolosuhteiden täytyy vastata tätä tilannetta! Harkitse kuitenkin, onko riski sen arvoinen.
Selvitä haulien iskuenergia ja osumakuvion merkitys riistan kokoon. Metsästäjäliiton haulilaskurilla voit laskea mm. kuinka monta haulia on patruunassa ja analysoida ampumaasi osumakuviota.
Metsästyammunnan ABC-koulutuksessa tutustutaan mm. haulien osumakuvioon. Koulutuksessa voit kysyä erilaisten patruunoiden eroista.
Mistä tiedän, että osuin?
Vaikka laukaus olisi lähtenyt hyvin, ovat osuman jälkeiset sekunnit aina yhtä stressaavia, jos eläin ei notkahda heti niille sijoilleen.
Pakomatka hyvän osuman jälkeen on kymmeniä metrejä eläimestä riippuen. Hyvän osuman saanut lintu putoaa kuin kivi.
Iso hirvisonni tai paksu villisikakarju voi kuolettavankin osuman jälkeen pinkoa vielä satoja metrejä.
Seuraa eläintä rauhassa katseellasi. Miten sorkkaeläin juoksee? Jos osuit raajaan, eläin ei käytä sitä jalkaa. Jos osuit suolistoalueelle, eläin kipristää selkäänsä. Keskushermosto-osumassa eläin saattaa kaatua niille sijoilleen, mutta kimpoaa hetken päästä jaloilleen, ja silloin on oltava valmis ampumaan paikkolaukaus.
Haavoittunut lintu jatkaa lentoaan, tai jatkaa maahan pudottuaan räpistelyä. Huomaa kuitenkin, että refleksit saattavat liikuttaa siipiä hetken kuolettavankin osuman jälkeen.
Lisää osumista ja haavakoista voit lukea Jahtimedian haavakkojutusta
Aseturvallisuus osana eettistä riistalaukausta
- Lataa ase vasta passipaikalla. Käytä varmistinta.
- Poista patruunat piipusta ennen passipaikalta lähtemistä.
- Irrota aseesta lipas tai tyhjennä makasiini.
- Aseen piippu suunnataan ainoastaan maalialueelle tai metsästystilanteessa kohti riistaa, kun tausta on turvallinen ja ammuttava riistaeläin on suotuisassa ampumatilanteessa.
- Aseella saa osoittaa vain kohteeseen (savikiekko,maalitaulu, riistaeläin), jonka ampumiseen olet henkisesti valmis
- Metsästyksessä sormi viedään liipaisimelle vasta kun ase on poskella, riistalaji on tunnistettu, varmistin on poistettu ja ampumapäätös on tehty.
Lue 4 aseturvallisuussääntöä
Lue lisää: Riistakeskuksen eettiset ohjeet
Metsähanhen metsästyksen eettiset ohjeet
Metsäkanalintujen metsästyksen eettiset ohjeet
Vesilinnustajan eettiset ohjeet
Hirvenmetsästyksen eettiset ohjeet
