Hirvijahdissa: Näin hiivit hirvihaukulle

Teksti: Liisa Kuittinen  Valokuvat: Pekka Kustula  08.08.2022
hirvi haukussa
Hirvikoira etsii hirven jäljitä tai ilmavainulla. Kun eläin on löydetty, koira aloittaa haukun ja pitää hirveä paikoillaan. Alun valppauden jälkeen hirvi yleensä rauhoittuu eikä välitä enää koirasta.
Hirvikoira etsii hirven jäljiltä tai ilmavainulla. Kun eläin on löydetty, koira aloittaa haukun ja pitää hirveä paikoillaan, kunnes metsästäjä ehtii paikalle. Hirvihaukulle ei voi kuitenkaan noin vain rymistellä. Kokenut sodankyläläinen hirvenpyytäjä Pekka Kustula antaa vinkit hirvihaukulle hiipimiseen.

Tässä artikkelissa:

 

Koiria käytetään hirvenmetsästyksessä monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan jahtiin lähtee yksi hirvenpyytäjä aseen ja koiran kanssa. Useimmiten kaveriksi lähtee kuitenkin myös metsästäjiä mukaan niin sanotusti hirvipassiin.

Sodankyläläinen Pekka Kustula on kokenut hirvestäjä, joka pyytää hirviä sekä yksin että toisten kanssa. Hän metsästää erämaassa, jossa pyyntimatkat ovat pitkiä.

Nyt Kustula opastaa, miten hirvenpyytäjä toimii koiran kanssa hirvihaukulla.

 

Jahtiin valmistautuminen

Koska Pekka Kustula metsästää pohjoisella poronhoitoalueella, hän tarkistaa aamulla ensimmäiseksi ennen jahtiin lähtöä, missä kulloinkin on porotöitä käynnissä. Niille alueille hän ei mene, jottei aiheuta porovahinkoja. Apuna hän käyttää www.porotyot.fi-sivustoa, jossa on reaaliaikaista tietoa meneillään olevista poronhoitotöistä.

Lue myös: Metsästyskoiran kanssa poronhoitoalueella - muista nämä

Tämän jälkeen Kustula kaivaa esiin säätietokannan ja tutustuu päivän säähän tuntiennusteineen. Erityisesti hän kiinnittää huomiota tuulen suuntaan.

– Kun olen selvittänyt nämä asiat, otan käyttööni karttasovelluksen ja alan suunnitella reittiä niin, että pääsen kulkemaan mahdollisimman hyvin sivuvastatuuleen, Kustula kertoo.

Sivuvastatuuleen kulkeminen on olennaista siksi, että siten koira saa hirvestä hajut mahdollisimman laajalta alueelta eli käyttöön tulee mahdollisimman paljon hajukilometrejä.

Kun reittisuunnitelma on selvä, Kustula varustaa repun. Mukaan hän pakkaa köyttä, puukon, kahvitarvikkeet ja vaihtovaatteet. Reppuun menee myös jokin lämmittävä väliasu, yleensä fleece.

– Kun kävelee koiran kanssa, hikoilee. Vaanimisvaihe saattaa kestää tuntikausia, ja ennen sitä on hyvä vaihtaa päälle jotakin lämmintä vaatetta.

Sodankyläläinen Pekka Kustula tietää, miten hirvihaukkua lähestytään mahdollisimman äänettömästi.

Jahtiin lähtö

Kaikki suunnitelmat tehdään joko kotona tai autossa ennen lähtöpaikalle saapumista. Lähtöpaikalla ollaan hissukseen.

– Ei paiskota ovia tai puhuta suunnitelmista. Se on ehdotonta, Pekka Kustula sanoo.

Autolla Kustula huolehtii ensin omat varusteensa kuntoon. Sitten hän laittaa koiralle tutkapannan ja hihnan.

Jos hirvimetsälle lähtee useampi porukka, jokainen partio ottaa haltuun ”oman tontin” ja jokaiselle koiralle sovitaan oma pyyntialue.

Ennen kuin metsästäjä vapauttaa koiran hakuun, hän näyttää koiralle suunnan. Siten koira tietää, minne sen pitää lähteä.

– Sen jälkeen koiran pitäisi tehdä hakua. Jos koira ei lähde omistajan luota, sen kanssa joutuu kävelemään.

Lue lisää: Karjalankarhukoiran pentukoulutus metsästyskoiraksi

Pohjoisessa harrastetaan harvoin hihnametsästystä. Yleensä koira saa hakea hirveä vapaasti. Omistaja lähtee kuitenkin metsään matkaan.

Kustula ei ymmärrä metsästystä, jossa metsästäjä istuu autossa ja seuraa koiran liikkeitä tutkapannan avulla puhelimen ruudulta. Hänen mielestään koiranomistajalla tulisi aina olla tarkka tieto koiran toiminnasta.

– Koiran omistajan täytyy pystyä tarkistamaan haku- ja haukkuvaiheessa, mitä koira hakee, Kustula sanoo.

Ennen kuin yhtään laukausta saa ampua, metsästäjän on tiedettävä, missä koira on, ja tunnistettava ampumisen kohde.

Hirven hakuvaihe

Koiralle pitää antaa aikaa hakea, ja hakuvaihe saattaa kestää pitkään. Kustulan mukaan hirvihaukulla maltti on valttia. Joskus koira saattaa hakea hirveä tuntikausia, eikä sittenkään löydä mitään.

Kun koira saa hirvestä ilmavirran mukana hajun, se lähtee lähestymään hirveä. Tämän tunnistaa yleensä tutkasta koiran liikkeistä.

– Silloin pistetään odotus päälle ja annetaan koiran työskennellä rauhassa.

Jos hirvenjäljet ovat tiedossa jo jahtiin lähtiessä, otetaan hirveen kilometri väliä, ennen kuin lähdetään liikkeelle. Muuten tulee välitön karkko, Pekka Kustula tietää.

– Kannattaa ottaa väli ja lähestyä hirveä vasta sitten. Siten saadaan parempi seisontahaukku.

Hirvihaukkua lähestytään mahdollisimman äänettömästi. Ääniä peittääkseen jotkut lähestyvät hirveä villasukissa, toiset huopatossuissa.

Haukkuvaihe ja vaaniminen

Kun koira on saanut hirven hajusta kiinni, alkaa haukku. Koira haukahtaa ilmoille ensimmäisen haukkunsa, jolla se tiedustelee hirveltä varovasti, saako se lähestyä tätä.

Joka koiralla on oma tapansa lähestyä hirveä. Jotkut koirat karkottavat hirven helposti. Parasta on, että koira lähestyy hirveä rauhallisesti. Koirilla on myös erilaisia haukkutyylejä. Jotkut haukkuvat hirveä kahdesta metristä, toiset 20 metristä. Koiran omistajan pitää tuntea oman koiran tapa haukkua ja pyytää.

Kun haukku kuuluu, metsästäjä tarkkailee ja seuraa, mitä tapahtuu ja mitä hirvi tekee. Alkaako se siirtyä vai pysyykö se paikoillaan? Haukun alettua hirvi pysyy yleensä paikoillaan, eikä metsästäjällä ole kiire. Maltti on jälleen valttia, ja koira saa haukkua rauhassa.

Kun koira aloittaa haukkunsa, hirvi tarkkailee ympäristöä aluksi valppaana. Kun haukku jatkuu, hirvi yleensä rauhoittuu ja asettuu sijoilleen. Seisontahaukku saattaa kestää pitkään, jopa pari kolme tuntia.

Ennen kuin hirveä lähdetään lähestymään, tarkistetaan tuulen suunta. Kustulan mukaan tieto tuulen suunnasta on vaanimisen A ja O. Päätös lähestymissuunnasta tehdään sen perusteella.

– Hirvi pelkää eniten hajua. Se ei reagoi samalla tavalla edes ääneen.

Lue lisää: Hirven hajuaisti on 200 kertaa parempi kuin ihmisellä

Hirveä lähestytään mahdollisimman äänettömästi. Kun hirveen on matkaa noin 150 metriä, on aika aloittaa tarkka havainnointi. Siihen kuuluu se, että kännykkä laitetaan taskuun ja kaikki aistit käytetään koiran ja hirven havainnointiin.

Haukku peittää alleen pienet äänet, mutta isoja ääniä se ei peitä. Metsästäjä liikkuu vain koiran haukkuessa. Kun koira pitää haukkumisesta taukoa, pysähdytään.

Ongelmallisin tilanne on lumiaikaan, jolloin hanki narskuu jalkojen alla. Ääniä peittääkseen jotkut lähestyvät hirveä villasukissa, toiset huopatossuissa. Pekka Kustulalla on käytössään pikkuinen porokello, tiuku, jonka ääni peittää kulkemisen äänet.

– Se ilmoittaa, että joku on liikkeellä, mutta hirvi ei tiedä, kuka se on.

Hirveä lähestyessä pyritään välttämään sivuttaisliikkeitä, sillä hirvi havaitsee ne helposti. Samoin vältetään aukeiden paikkojen läpikulkemista.

 

Hirven kaato

Ennen kuin yhtään laukausta saa ampua, metsästäjän on tiedettävä, missä koira on, ja tunnistettava ampumisen kohde. Onhan eläin varmasti hirvi? Jos se on hirvi, onko se uros vai naaras? Syytä on myös katsoa sivuille ja tarkistaa, onko lähettyvillä muita hirviä.

Jos kyseessä on uroshirvi ja metsästäjällä on sen ampumiseen lupa, päätös on selvä. Hirven voi ampua.

Jos hirvi on naaras, tilanne on monimutkaisempi. On varmistettava, onko mukana vasoja. Silloin emää ei saa ampua. Vasan ampuminen taas riippuu luvasta.

– Vasa hakeutuu usein emän vierelle. Pitää varmistaa, ettei vasa ole näkymättömissä hirven takana kyljessä kiinni.

Laukaisuhetkellä koiran pitää olla sivussa, ei hirven takana tai hirven ja metsästäjän välissä. Ampumalinjan tulee olla puhdas niin, ettei välissä ole puiden oksia tai muita esteitä.

Pekka Kustulan mukaan paras kaatolaukaus on hyvä keuhko-osuma. Silloin veri tyhjenee lihaksistosta ja liha on parempaa.

– Keuhko-osumalla tulee puhtaat lihat, vaikka siinä menettääkin vähän lihaa lavassa.

Kaatolaukauksen jälkeen hirvenpyytäjän pitää käydä  mahdollisesti lopettamassa hirvi. Ennen lopetuslaukausta koira on syytä kytkeä kiinni.

– Lopetuslaukausta ei voi ampua, jos koira on ampumalinjalla.

Lopetuslaukauksen jälkeen tehdään normaalit suolistustoimenpiteet. Koiran on hyvä pysyä tämän aikaa kytkettynä, sillä se on usein tilanteessa niin kiihkossa, että  se saattaa sännätä hirven kimppuun.

Lue myös: Saaliin käsittely: näin käsittelet hirven - katso selkeät videot

 

Lihat pannulle

Hirven eri ruhonosia voi käyttää todella monipuolisesti niin arkisissa kuin juhlavissa ruoissa. Hyvin valmistettu hirvenliha on ekologinen valinta lautaselle.

Kokeile huippukokki Ari Ruohon Chatebriandia, Wellingtonin pihviä tai jotain muuta Jahtimedian riistaruokareseptiä: 5 parasta hirvireseptiä.

 

Liity Metsästäjäliiton jäseneksi

Liity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>