Villi + villipizza – täytteeksi hirveä ja hirven ruokaa

Teksti ja kuvat: Annika Suvivuo, Artemin  05.06.2020
Villipizza
Näin etäällä talvesta hirvenlihaa on ehditty kokata jo monella tavalla. Uutta potkua aiheeseen antavat villiyrtit. Nokkonen ja vuohenputki syventävät metsän makua entisestään.

Ruokakaupoissa ei pitäisi nyt viipyillä, joten ei kun luontoon laajentamaan ilmaista omavaraisuutta. Mieluummin sitä vihanneksia poimiikin auringon kuin loisteputkien alta. 

Kun kasvimaat vielä kehittelevät satokauden antejaan, niiden reunoilla rehottaa jo; parhaillaan pihoille ja pientareille nousevat nokkoset, vuohenputket, poimulehdet ja maitohorsmat.

Kaikki ne ovat erinomaisia riistan kavereita.

Villiyrteistä ja lihamyllyn kautta käytetyistä hirven tai peuran riistalihoista syntyy myös herkullinen ja silti vähärasvainen pizza. Villipizzan sisältämät tykkitäytteet sommitellaan vielä ruispohjalle. Ruokaisuudessa ja maussa siis löytyy.

Lautasella ei lopulta maistu mikään yksittäinen yrtti, vaan vihreys viipyy enemmänkin taustalla syventäen riistan ja rukiin liittoa. Jos villipizzaa sattuu jäämään seuraavaksi päiväksi, niin sen maku on vain parantunut.

 

Nokkonen on helppo tunnistettava

Voimistavaa evästä

Ravinteikkaat rikkaruohot kuten nokkonen ovat jo pula-aikoina täydentäneet suomalaisten vitamiinien saantia. Viime vuosina ne on nimetty ja arvostettu vahvistavaksi superruuaksi. Nyt koronakeväänä villivihannesten C-vitamiini, rauta, kalsium ja magnesium ovat enemmän kuin tervetulleita. Nokkosen pinaattiakin vahvempi rauta tunnetaan hyvin, mutta moni ei tiedä vuohenputkessa olevan 4 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. 

 

Tunne saaliisi

Ennen kuin poimit villivihanneksia varmista, että tunnet prikulleen valitsemasi kasvit. Keruuseen pätevät samat säännöt kuin sieniin, sillä myrkyllisiäkin lajeja löytyy. Tähän ohjeeseen on valittu kaksi sekä maalta että kaupungista löytyvää evästä: vuohenputki (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/vuohenputki) ja nokkonen (http:// www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nokkonen). 

Tuttu nokkospaikka antaa kerääjälle satoa aina syksyyn saakka, kun saksit latvuksia pitkin kesää. Kerää talteen vain ehjiä ja nuoria yksilöitä puhtaalta paikalta. Kuiva keruusää on suositeltava laadun maksimoimiseksi. Käytä saalis tuoreena, hyvin huuhdeltuna ja ryöpättynä. Muutaman minuutin kiehautus väljässä vedessä pehmentää ja puhdistaa. Näin opettavat lajin ammattilaiset – seniorit jotka poimivat nokkosensa kokenein ja paljain käsin. 

Villipizzapohja

Ainekset annosta
25 g hiivaa
2 dl vettä
1/2 tl suolaa
2 1/2 dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl ruokaöljyä
Valmistus

Valmistus: 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja ruisjauhot. Lisää vehnäjauhot koko ajan alustaen. Vaivaa sekaan öljy. Anna kohota lämpimässä liinan alla 30–60 minuuttia. Valmista täyte.

Villipizzatäyte

Ainekset annosta
n. 2 l nokkosta ja vuohenputkea
500 g hirven- tai peuran jauhelihaa
Muutama pieni sipuli ja valkosipulin kynttä
1 prk tomaattimurskaa
1–2 rkl Arrabbiata pestoa (valkosipulilla ja chilillä maustettu
maun mukaan mustapippurirouhetta ja suolaa
1 prk (70 g) tomaattipyrettä
150 g Emmental-juustoraastetta
2 tomaattia
Valmistus

Valmistus: 

Kuullota pannulla sipulit, lisää tomaattimurska. Mausta Arrabbiata pestolla, suolalla ja pippurilla. Paista jauheliha ja yhdistä se kastikkeeseen. Anna hautua kannen alla. 

Huuhtele villivihannekset runsaassa vedessä. Laita ne väljään kiehuvaan veteen pariksi, kolmeksi minuutiksi. Valuta. Pilko ryöpätyt villivihannekset saksien kärjillä ja lisää ne kastikkeeseen. Hauduta hetki, maista ja mausta vielä tarpeen mukaan. 

Painele taikina käsin öljytylle pellille. Sivele pintaan tomaattipyree. Ripottele päälle puolet juustoraasteesta. Levitä jauhelihakastike juuston päälle, lisää tomaattisiivut ja loput juustosta. Paista uunissa 250 asteessa noin 15 minuuttia.