Suomalaisia riistaeläimiä: Hirvi

Teksti: Henna Kaarakainen  Piirrokset: Juha Hellström  29.01.2021
Hirvisonni
Hirvisonni

Hirvi (Alces alces) on aina ollut tärkeimpiä riistaeläimiämme. Kalliomaalaukset sekä hirvenpäin koristellut aseet ja muut käyttöesineet kertovat sen suuresta merkityksestä jo kivikaudella. Tänä päivänä hirvi on lihakilomääränsä ja taloudellisen arvonsa perusteella merkittävin riistaeläimemme.

 

Hirven elinalueet

Hirven levinneisyys ja kannan koko ovat vaihdelleet aikojen saatossa. Välillä kanta on ajettu hyvinkin alas, viimeksi 1900-luvun alkupuoliskolla. On arveltu, että tuolloin koko maamme alueella elänyt kanta oli vain muutama sata yksilöä. Nykyään hirveä tavataan yleisenä koko Suomessa, joskin aivan pohjoisimmassa Lapissa ja petotiheimmillä seuduilla kanta on pienempi.

Hirven esiintymiseen on vaikuttanut voimakkaasti ihmisen toiminta, kuten metsänhoito ja petojen pyynti. Etenkin sotien jälkeisen kiivaan metsänuudistuksen myötä lisääntyneet taimikkoalueet ovat suosineet hirviä.

 

Hirven elintavat ja ravinto

Hirvi on monipuolinen kasvikunnantuotteiden laiduntaja. Suurena eläimenä se syö paljon: jopa kymmeniä kiloja päivässä. Hirven elinympäristö vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja sen ruoansulatuselimistö on niin sopeutunut voimakkaisiin vuodenajan vaihteluihin, ettei se tahdo sopeutua eläintarhoissa vakioituun ruokavalioon. 

Kesällä hirvi käyttää reheviä laitumia ja oleilee mielellään kosteikoilla, kuten soilla ja vesien äärellä. Lähes koko valoisa aika kuluu ruokailuun eläimen kerätessä energiavarastoja tulevaa talvea varten. Imettävä naaras tarvitsee erityisen paljon ravintoa maidontuotantoon.

Syksyllä hirvet alkavat liikkua talvilaitumilleen. Tällöin urosten sarvet ovat komeimmillaan, ja hirvien lyhyt, mutta kiivas lisääntymisaika alkaa. Urokset mahtailevat ja kamppailevat naaraista. Talvilaidunalueille siirtymisestä ja kiimasta johtuva runsas liike sekä vasta vieroitettujen vasojen kokemattomuus näkyvät liikenneonnettomuustilastoissa: syksyisin hirvikolaririski on suurimmillaan.

Talven hirvi viettää rauhallisesti ruokaillen talvilaitumillaan. Hirvet liikkuvat vähän energiaa säästääkseen ja syövät esimerkiksi puunkuorta, havunneulasia ja oksia. Varsinkin männynneulasista hirvi saa hyvin irti kylmässä pärjäämiseen tarvittavan energian. Hirvi aiheuttaakin talvella tuhoja erityisesti mäntytaimikoissa.

Talven taittuessa ensimmäisenä tuoreena ravintona puhkeavat pajunsilmut, joita hirvi mielellään nauttii.

Hirven aistit ovat vertaansa vailla. Hirvi voi kuulla toisen hirven äänen kolmen kilometrin etäisyydeltä. 

 

Hirvilehmä ja vasa

Hirven lisääntyminen

Keväällä naaras synnyttää kahdeksan kuukauden kantoajan jälkeen yhdestä kahteen vasaa. Vasa kerää noin kilon painoa päivässä, mutta kehittyy hitaasti. Se ei ole lisääntymiskykyinen vielä seuraavana syksynä. Vasta sitä seuraavana syksynä naaras voi jo tiinehtyä, ja silloin tavallisesti vain yhden vasan. Iän karttuessa vasojen määrä voi nousta usein kahteen, harvemmin jopa kolmeen.

Varhain syksyllä tiinehtyneiden naaraiden vasat saavat parhaat eväät elämään, sillä ne syntyvät aikaisin keväällä ja ehtivät kasvaa mahdollisimman pitkään lämpimänä aikana ennen talven tuloa. 

 

Hirvivahingot

Hirven pyyntilupamäärissä tasapainoillaan hyödyn ja haittojen välissä: toisaalta kanta halutaan pitää terveenä ja tuottavana, toisella puolella vaakakupissa ovat vahingot metsätaloudelle ja maanteillä. Hirvivahinkojen määrät vaihtelevat hirvikannan mukaan. Siksi hirvenmetsästys ja lupapolitiikka ovat keskeisessä osassa vahinkojen torjumisessa.

Hirvikantojen harvennus ehkäise myös hirvikolareita. Kolariin voi vaikuttaa myös itse. Lue lisää siitä, miten voit pienentää onnettomuusriskiä. 

 

Miten hirviä metsästetään

Hirvenmetsästys on Suomessa tarkoin säädeltyä ja luvanvaraista. Hirvenmetsästys tapahtuu yleensä seurueissa. Seurue voi ajaa hirveä ketjuna tai käyttää ajavaa koiraa. Toisinaan pyydetään myös näiden yhdistelmillä.

Ajossa tiivis ajoketju ja/tai ajava koira ajaa hirvet liikkeelle, jolloin eläimet pakenevat passissa odottavien metsästäjien suuntaan. Tällaisessa seuruemetsästyksessä on nimettävä metsästyksenjohtaja, ja käytettävissä tulee olla vähintään 1 000 ha yhtenäinen alue. Kaikilla jahtiin osallistuvilla tulee olla hyvin erottuva turvaoranssi päähine ja liivi.

Turvaoranssia väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Lue Suomen Metsästäjäliiton sivuilta turvallisen hirvijahdin perusteet ja lataa opas.

Hirvenmetsästäjällä tulee olla suoritettu ampumakoe metsästyksessä käyttämällään kiväärillä. Metsästysasetus määrittää patruunalle tehovaatimuksen, ja että luodin on oltava osumasta laajeneva. Käytännössä kaliiperit kuten 6,5x55 ja 308 win. ovat pienimpiä hirvelle riittäviä.

Hirviä voi pyytää myös kyttäämällä esimerkiksi riistapelloilta tai naakimalla eli jäljittämällä sen lumijäljen avulla. Taitavimmilta onnistuu myös hirven houkuttelu sen ääntelyä matkimalla.

 

Hirven metsästys koiralla

Hirvenmetsästyksessä voidaan käyttää myös pysäyttävää hirvikoiraa, kuten Norjan harmaata hirvikoiraa. Taitava hirvikoira saa pidettyä haukullaan hirven paikoillaan niin kauan, että metsästäjä ehtii hiipiä paikalle vastatuuleen ampumaetäisyydelle. Tämä ns. löytöhaukku kertoo koiranohjaajalle, että hirvi on löytynyt. Koiran edellä liikkuva ja haukkuun välillä pysähtyvä hirvi voi myös edetä passiketjun suuntaan. 

Haukkuvista koirista yleisimmät rodut ovat jämtlanninpystykorva, harmaa norjanhirvikoira ja karjalankarhukoira, mutta myös muita rotuja käytetään. Koiran tehtävänä on hakulenkin aikana etsiä hirvi ja alkaa haukkumaan sitä. Aina hirvi ei pysy löytöhaukussa ja voi karkota. Tällöin hyvä koira lähtee seuraamaan hirveä ja pyrkii hirven etupuolelle niin, että hirvi pysähtyisi.

Tarkista hirven metsästysajat Riistakeskuksen sivuilta.

 

Hirvireseptit ovat herkullisia

Mitä nuorempi hirvi, sen mureampaa on sen liha. Jahtimedian Riistaruoka-osiosta löydät helppoja mutta herkullisia riistaruokia hirvestä.

Kokeile vaikka hirven chateaubriand-reseptiä tai hirviribsejä

Info
Hirvi (alces alces)
  • Paino: 240–600 kg
  • Levinneisyys: Koko Suomi
  • Lisääntyminen: 1–3 (4) vasaa

Hirvestä käytetään hyödyksi lihan ja sarvien lisäksi myös nahka. Lue lisää, mitä kaikkea hirvennahasta valmistetaan.